Onko huoneesi ”museoitu” lapsuudenkotiisi?

Ei ole lapsuudenkotia. Vanhemmat ostivat, myivät ja muuttivat moneen kertaan. 

Eipä mekään museoitu, ollaan myymässä koronan jälkeen, vaihdetaan pienempään.

Ei todellakaan, se oli siskon huone mun jälkeen ja hänen jälkeensä veljen huone. Nyt on molemmat entiset lastenhuoneet remontoitukin, tapetit ja lattiamateriaali vaihdettu ja toimivat työhuoneena ja vierashuoneena kun meidän lasten lapset käyvät yökylässä.

Ei ole.

Omille lapsille on omat huoneensa kun kotona käyvät.

Ne on ”nuoren aikuisen” kuosissa, ei lle enää lapsen tai teinin huoneita.

Esikoisen huonetta käytän keväisin taimikasvatukseen. Muuten ei meillä ole niille käyttöä, kun on iso talo muutenkin.

Jep. Siellä se on isän luona vielä 40 vuoden kotoamuuton jälkeenkin.

Etenkin jenkkileffoissa

Tuskin sielläkään niin yleistä, kuuluu vaan tiettyyn leffagenreen tuo lapsuudenperheen ja - kodin muuttumattomuus

Päähenkilön muutos tulee paremmin esille, tulee draamaa tai komediaa tyylilajista riippuen

Omaa lapsuudenkotia ei enää ole, se myytiin vähän srem jälkeen kun olin muuttanut opiskelujen vuoksi toiselle paikkakunnalle. Vanhemmat ovat parikin kertaa muuttaneet sen jälkeen. Vierashuoneessa nukutaan jos heille mennään yökylään

Ajatus jostain huoneesta jossa aika on pysähtynyt 1990-luvulle ja muistuttaisi sen aikaisesta minusta... hrrr... mieluummin ei. Turhuutta sellainen mun mielestä

Ei ole. Tai no kirjahylly on täsmälleen samassa järjestyksessä samoine kirjoineen kuin kuin teiniaikoinakin.

Ei ole :(

Mutsi tapetoi minun huoneeni viikko muuttooni jälkeen ja teki aivan oikein😂

Ihmettelen tuota juttua elokuvissa. Itse ainakin asuin kotona 20-vuotiaaksi, joten pois muuttaessani ei huone enää ollut sisustettu kuin 5-vuotiaalla. Kutakuinkin huone on samassa kuosissa kuin miten sen jätin. Huonekalut on samat, mutts paljon muuta tavaraa ei jäänytkään.

Se olisi ihanaa. :D Mielikuvissa tietenkin on tallella koko huone. Vanhempi myi asunnon, vähän liian suuri. Nykyinen asuntonsa muistuttaa vähän vanhaa, mutta hän on helposti ärtyvä, ei sinne voi mennä.

On edelleen samat julisteet ja bändiliput seinällä. Nytkin olen lapsuuden huoneessani joululomalla. Nykyään täällä van vähän enemmän (omaa) tavaraa säilytyksessä kuin asuessani täällä oli.

Huoneeni jäi aika tyhjilleen ja sitten äitini muuttikin pienempään asuntoon. Itsellä sama suunnitelma, kun lapset muuttavat kotoa. Muuttaessa keräävät haluamansa esineet ja tyhjennämme heidän huoneet täysin. Kummankin muutettua minä vaihdan pienempään.

Lapsuudenkotia ei enää ole, mutta kun muutin pois niin huone muutettiin heti ns. neutraaliksi vierashuoneeksi

Vierailija kirjoitti:

Ihmettelen tuota juttua elokuvissa. Itse ainakin asuin kotona 20-vuotiaaksi, joten pois muuttaessani ei huone enää ollut sisustettu kuin 5-vuotiaalla. Kutakuinkin huone on samassa kuosissa kuin miten sen jätin. Huonekalut on samat, mutts paljon muuta tavaraa ei jäänytkään.

Tuli mieleen että monesti leffoissa on kyse jonkun nuorena kuolleen huoneesta. Rikosetsivät koputtavat ränsistyneen talon ovelle, jonka avaa surusilmäiset vanhemmat. Toinen etsivistä nousee narisevat portaat ja astuu huoneeseen, jossa on cheerleader mekko henkarissa ja kaverikuvilla kehystetty meikkauspeili. Etsivä avaa vaaleanpunaisen soittorasian, jonka ballerinan pyöriessä etsivä nostaa katseensa ja näkee peilin selkänsä takana vaatekaapin oven avautuvan hiljaa... 😳

Ei ole, otin suurimman osan huonekaluista ekaa opiskeluajan kämppääni; sänky ym. oli jo teiniaikana valittu sillä mielellä, että saan ne sitten mukaani. Huoneesta tuli neutraali vierashuone ja äidin ompeluhuone, johon kyllä mahduin aina käydessäni majoittumaan.

Käytännössä on. Samoin veljeni huone - ja ollaan nelikymppisiä. Vanhemmat asuu samassa isossa omakotitalossa kuin silloin kun asuttiin vielä kotona, eikä heillä ole emitään käyttöä niille huoneille. Joten ovat saaneet olla kuten oli silloin kun oltiin teinejä. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ihmettelen tuota juttua elokuvissa. Itse ainakin asuin kotona 20-vuotiaaksi, joten pois muuttaessani ei huone enää ollut sisustettu kuin 5-vuotiaalla. Kutakuinkin huone on samassa kuosissa kuin miten sen jätin. Huonekalut on samat, mutts paljon muuta tavaraa ei jäänytkään.

Tuli mieleen että monesti leffoissa on kyse jonkun nuorena kuolleen huoneesta. Rikosetsivät koputtavat ränsistyneen talon ovelle, jonka avaa surusilmäiset vanhemmat. Toinen etsivistä nousee narisevat portaat ja astuu huoneeseen, jossa on cheerleader mekko henkarissa ja kaverikuvilla kehystetty meikkauspeili. Etsivä avaa vaaleanpunaisen soittorasian, jonka ballerinan pyöriessä etsivä nostaa katseensa ja näkee peilin selkänsä takana vaatekaapin oven avautuvan hiljaa... 😳

Tunsin kouluaikoina yhden perheen joiden tytär kuoli yllättäen 16-vuotiaana. Hänen huoneensa oli 10 vuotta myöhemminkin edelleen aivan kuten hän sen jätti.

Ei ole museoitu. Otin oman huoneeni kalusteet mukaani, kun muutin pois. Vaaleanpunaiset seinät maalasin valkoisiksi jo teini-iässä. Huoneessa on nykyään lapsuuteni leluja, koska omat lapseni leikkivät siellä pienempinä hoidossa ja kylässä ollessaan. Huoneeni toimii myös vierashuoneena ja kirjastona.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ihmettelen tuota juttua elokuvissa. Itse ainakin asuin kotona 20-vuotiaaksi, joten pois muuttaessani ei huone enää ollut sisustettu kuin 5-vuotiaalla. Kutakuinkin huone on samassa kuosissa kuin miten sen jätin. Huonekalut on samat, mutts paljon muuta tavaraa ei jäänytkään.

Tuli mieleen että monesti leffoissa on kyse jonkun nuorena kuolleen huoneesta. Rikosetsivät koputtavat ränsistyneen talon ovelle, jonka avaa surusilmäiset vanhemmat. Toinen etsivistä nousee narisevat portaat ja astuu huoneeseen, jossa on cheerleader mekko henkarissa ja kaverikuvilla kehystetty meikkauspeili. Etsivä avaa vaaleanpunaisen soittorasian, jonka ballerinan pyöriessä etsivä nostaa katseensa ja näkee peilin selkänsä takana vaatekaapin oven avautuvan hiljaa... 😳

Tunsin kouluaikoina yhden perheen joiden tytär kuoli yllättäen 16-vuotiaana. Hänen huoneensa oli 10 vuotta myöhemminkin edelleen aivan kuten hän sen jätti.

😢 Huoneen purkaminen kuolleen lapsen tavaroista on jotain mitä ei pysty edes kuvittelemaan. Vaatteista leijuva tuoksu, tavarat kuvat, muistoesineet.. itsekin jättäisin kaiken niille sijoilleen.

Otin kotoa muuttaessa lähes kaikki mukaani huoneesta. Ja se meni pikkuveljien käyttöön. Omien lasteni huoneitakaan tuskin säilön. Siirryn luultavasti itse toiseen huoneista. Koska nyt oma makkari on vähän mitä on, lapsille annoin paremmat huoneet.