Mä en voi kai koskaan unohtaa mun nuoruuden poikaystävää...
Siitä kaikesta on vuosia, kohta voi sanoa jo, että vuosikymmeniä... Silti näen edelleen hänestä usein unta ja mietin häntä. Onko teillä samanlaista? Toisinaan mua alkaa jo vituttaa, kun taas tuli nähtyä unta hänestä...
Kai meillä jäi jotenkin epäselväksi se ero ja muutenkin kaikki oli vaikeaa, joten aikoinaan asia vaivasi mua paljon. Mutta kun se vaivaa vieläkin... En voi lopettaa miettimästä, että mitä jos sittenkin oltaisiin pysytty yhdessä. Asiaa vaikeuttaa vielä se, että kerran yritin puhua asiasta ja se päättyikin seksiin. Sen jälkeen ei olla puhuttu, tai "puhuttu" erostamme.
Joskus törmätään toisiimme, kun on yksi yhteinen kaveri, ja taas muistot palaavat mieleen. Yleensä ollaan oltu aika etäisiä, mutta pari viime kertaa hän oli niin mukava ja juteltiin niitä näitä ja mä vaan olisin halunnut panna häntä.
Semmosta. Se raastaa mua. Mulla on siis puoliso, jonka kanssa hyvä elämä jne. ja silti elän mielikuvitusmaailmassa. Kaiken lisäksi seksi exän kanssa ei edes ollut kummoista... mutta kun ne tunteet!
Kommentit (16)
Miten mä unohdan sen, kun koko ajan näen unia siitä? Heti, kun unohtaa, muistuttaa alitajunta taas siitä... :/
ap
Eiköhän sulla ole joku oman elämäsi kriisi, jonka vaan heijastat tuohon exääsi. Elät jossain kuvitelmissasi, äijä käytti sua hyväkseen panona ja sä vaan "tunteilet". Mitä se tyyppi nykyään tekee ja mikä hänessä on parempaa kuin se mitä omalla itse valitsemallasi puolisolla on?
Veikkaisin että vain se mitä kuvittelet että voisi olla. Tämä exä on vaan "paikka" johon heijastat toiveitasi ja kuvitelmiasi hyvästä elämästä.
Jos teillä oli niin mahtava suhde, miksi yleensä erositte?
Rakkaus ei ole täysin kuollut osaltasi. Siihen henkilöön, johon on ensimmäisenä rakastunut, jää helposti jumiin, varsinkin jos ero on ollut hieman epäselvä. Nuorena rakastuu voimakkaammin ja myöhemmin se on turvaa ja rutiinia. Jotkut itsepetoksena sanovat, että vakaampaa ja parempaa, mutta jokainen rakkaudesta hullaantunut tietää, että vain se on oikeasti merkityksellistä.
[quote author="Vierailija" time="29.05.2014 klo 22:09"]
Eiköhän sulla ole joku oman elämäsi kriisi, jonka vaan heijastat tuohon exääsi. Elät jossain kuvitelmissasi, äijä käytti sua hyväkseen panona ja sä vaan "tunteilet". Mitä se tyyppi nykyään tekee ja mikä hänessä on parempaa kuin se mitä omalla itse valitsemallasi puolisolla on?
Veikkaisin että vain se mitä kuvittelet että voisi olla. Tämä exä on vaan "paikka" johon heijastat toiveitasi ja kuvitelmiasi hyvästä elämästä.
Jos teillä oli niin mahtava suhde, miksi yleensä erositte?
[/quote]
En osaa edes vastata. Sä olet varmaan ihan oikeassa. Paitsi tosta panojutusta, kun mä nimenomaan halua panna sitä.
Suhde ei ollut mahtava. Mietin välillä, miksen osaa siirtää samoja tunteita nykyiseen mieheen, kun hän on sata kertaa parempi (paitsi sängyssä yhtä huono). Ehkä kaikki johtuu siitä, etten saa seksuaalista tyydytystä ja mulla on jäänyt päälle teini-iän lapsellinen fiksaatio tuohon exään...
8=ap.
On se kummaa, miten teininä rakastuu tuolla lailla, mut nyt ei väkisinkään.
ap
[quote author="Vierailija" time="29.05.2014 klo 22:15"]
[quote author="Vierailija" time="29.05.2014 klo 22:09"]
Eiköhän sulla ole joku oman elämäsi kriisi, jonka vaan heijastat tuohon exääsi. Elät jossain kuvitelmissasi, äijä käytti sua hyväkseen panona ja sä vaan "tunteilet". Mitä se tyyppi nykyään tekee ja mikä hänessä on parempaa kuin se mitä omalla itse valitsemallasi puolisolla on?
Veikkaisin että vain se mitä kuvittelet että voisi olla. Tämä exä on vaan "paikka" johon heijastat toiveitasi ja kuvitelmiasi hyvästä elämästä.
Jos teillä oli niin mahtava suhde, miksi yleensä erositte?
[/quote]
En osaa edes vastata. Sä olet varmaan ihan oikeassa. Paitsi tosta panojutusta, kun mä nimenomaan halua panna sitä.
Suhde ei ollut mahtava. Mietin välillä, miksen osaa siirtää samoja tunteita nykyiseen mieheen, kun hän on sata kertaa parempi (paitsi sängyssä yhtä huono). Ehkä kaikki johtuu siitä, etten saa seksuaalista tyydytystä ja mulla on jäänyt päälle teini-iän lapsellinen fiksaatio tuohon exään...
[/quote]
Vastasit siis itse itsellesi. Ongelmasi on huono seksielämäsi nykyisen miehesi kanssa. Rupeapa kehittämään sitä.
Ehkäpä joskus vielä palaatte yhteen? Eihän sitä koskaan tiedä...
[quote author="Vierailija" time="29.05.2014 klo 22:18"]
Aika kultaa muistot.
[/quote]
Tää on kyllä muistettava. :)
ap
[quote author="Vierailija" time="29.05.2014 klo 22:17"]
[quote author="Vierailija" time="29.05.2014 klo 22:15"]
[quote author="Vierailija" time="29.05.2014 klo 22:09"]
Eiköhän sulla ole joku oman elämäsi kriisi, jonka vaan heijastat tuohon exääsi. Elät jossain kuvitelmissasi, äijä käytti sua hyväkseen panona ja sä vaan "tunteilet". Mitä se tyyppi nykyään tekee ja mikä hänessä on parempaa kuin se mitä omalla itse valitsemallasi puolisolla on?
Veikkaisin että vain se mitä kuvittelet että voisi olla. Tämä exä on vaan "paikka" johon heijastat toiveitasi ja kuvitelmiasi hyvästä elämästä.
Jos teillä oli niin mahtava suhde, miksi yleensä erositte?
[/quote]
En osaa edes vastata. Sä olet varmaan ihan oikeassa. Paitsi tosta panojutusta, kun mä nimenomaan halua panna sitä.
Suhde ei ollut mahtava. Mietin välillä, miksen osaa siirtää samoja tunteita nykyiseen mieheen, kun hän on sata kertaa parempi (paitsi sängyssä yhtä huono). Ehkä kaikki johtuu siitä, etten saa seksuaalista tyydytystä ja mulla on jäänyt päälle teini-iän lapsellinen fiksaatio tuohon exään...
[/quote]
Vastasit siis itse itsellesi. Ongelmasi on huono seksielämäsi nykyisen miehesi kanssa. Rupeapa kehittämään sitä.
[/quote]
Kuinka? Monta vuotta siinä voi mennä, että se oppii? :(
ap
Mulla vähän sama tilanne. Mun ja exän erosta on jo 15 vuotta, silti mietin välillä häntä, jopa kaipaan. Seksiä en kaipaa vaan lähinnä niitä juttuja ja semmosta sielunkumppanuutta, mikä meillä oli. Nyt kummatkin olemme perheellisiä.
Jossain vaiheessa mietin olenko ihan kummajainen kun en pääse eroon näistä ajatuksista, mutta en enää. En kuitenkaan mieti exää edes kuukausittain. Exä lähettää mulle kyllä edelleen ehkä kerran vuodessa känniviestejä, ettei ole vieläkään päässy eroonmusta
Ehkä mun ei kannata edes yrittää unohtaa? Hyväksyä vaan ja yrittää elää.
ap
Mä oon 10 vuotta ollut rakastunut yhteen tyyppiin. Ollaan aina oltu vuorotellen varattuja, joten koskaan meillä ei ole flirttailua enempää ollut. Nyt ollaan vihdoin molemmat sinkkuja mutta pelkään kuollakseni tehdä aloitetta. Mitä jos se ei toimikaan tai mitä jos hän torjuiskin mut heti alkuunsa? 10 vuoden haaveilun jälkeen en taitaisi kestää sitä.. Mutta toisaalta, ei sitä koskaan saakaan mitään jos ei uskalla edes yrittää!
Mitä mun kannattaisi tehdä? Jatkaa näin? Alkaa flirttailemaan sille? Puhua asiasta sen kanssa?
ap