Pitäiskö vain irtisanoutua?

Olen työpaikassa, jossa kaikki puitteet ovat oikeastaan kunnossa. Työkaverit ovat kivoja, pomo on mukava ja tasa-arvoinen, työnkuva vaihteleva ja opin lähes päivittäin jotain uutta. Nautin myös työstäni, mutta silti jokin ahdistaa. Olen miettinyt, että johtuisiko ahdistukseni siitä, että olin varautunut työttömyyteen, kun yt-neuvottelujen kautta aikaisempi työpaikka lähti alta... Palkka on myös todella pieni suhteessa siihen työmäärään ja haasteisiin, joita työssäni tapaan. Enkä ole ainoa, jokainen meistä tekee paljon ja opiskelee uusia juttuja työn edistymisen kannalta, mutta palkassa se ei vain näy, vaikka siitä on keskusteltu. Niin ja palkka on täysin TES:in mukainen, eikä tähän työhön välttämättä vaadita koulutusta, vaikka se helpottaisi kyllä työn edistymistä. Ärsyttävintä on, että joudun silti turvautumaan toimentulotukeen, vaikka teen ihan täyttä työpäivää.

Harmittaa tämmöinen, kun samaan aikaan löytyy ihmisiä, jotka olisivat varmasti yhtä hyviä työssäni kuin minä olen. Tai ainakin puitteet oppimiseen ja motivaatioon on. Harmittaa myös sen takia, että saan lähes päivittäin kehuja työstäni, enkä koe oikein ansaitsevani sitä sen takia, kun joka päivä mietin lähtemistä.

Ajattelin kesän ajan olla töissä ja syksyllä lähteä, kun kesälomat on pidetty....