Miksi yhteenmuutto ahdistaa?
Olen seurustellut miesystäväni kanssa parin vuoden ajan. Olemme vajaa 30-vuotiaita. Hän haluaisi jo kovasti muuttaa yhteen, mutta itse en ole ollut vielä valmis. Myös molempien perheiltä tulee painostusta ja uteluita yhteen muutosta. En tiedä, miksi olen epävarma.
Olen aikaisemmin edellisessä parisuhteessani asunut miehen kanssa ja jälkikäteen se on tuntunut virheeltä ja oli vain järkiratkaisu. Parisuhde loppuikin, koska suhde tuntui vain kämppissuhteelta. Nykyinen mies on mukava ja meillä on yhteisiä kiinnostuksen kohteita ja samanlainen huumorintaju. Seksin osalta on ollut miehen puolelta haluttomuutta ja erektio-ongelmia, jotka ovat jonkin verran helpottaneet. Ehkä kuitenkin tuntuu, että emme ole seksuaalisesti niin sopivia toisillemme ja tuntuu, että kaipaan jotain. Aikaisemmin saamani jatkuvat torjunnat ovat jättäneet itsetuntoon kolauksen enkä jotenkin enää halua seksiä hänen kanssaan samalla tavalla. Pitäisikö kuitenkin antaa mahdollisuus ja katsoa, miltä arki yhdessä näyttää? Onko ollut muita samassa tilanteessa?
Mietippä itse. Miltä sinusta tuntuu? Oletko onnellinen? Jos epäilyttää niin siihen on syynsä. Luota vaistoosi, ei sinun ole mikään pakko jos et tahdo. Ei ole kenestäkään mukavaa että tavarat on roudattu paikalleen ja koti sisustettu ja sitten huomaatkin että eihän tässä ole mitään järkeä.