Olen saanut lapset 18v, 22v, 25v, 27v.
Kysy joku asiallinen kysymys! tylsä pyhäpäivä.
Nyt oma ikä 46v.
Lapset:
Poika, s.1986.
Poika, s.1990.
Poika, s.1993.
Tyttö, s.1995.
Kommentit (29)
[quote author="Vierailija" time="29.05.2014 klo 16:51"]
Nautitko synnytyksestä? Saitko synnytysorgasmin?
[/quote]
En. Synnyttäminen on todella kivuliasta. Mutta nautin jokaisen lapsen kanssa ensihetkestä, kun sain hänet rinnuksilleni. Sillon pääsi ilon hymyä ja kyyneliä.
[quote author="Vierailija" time="29.05.2014 klo 16:50"]
[quote author="Vierailija" time="29.05.2014 klo 16:05"]
Minä sain omat lapseni 18, 19, 21, 23, 27, 28, 31, 39 ja 41-vuotiaana.
Olen nyt 48.
Jälkikäteen vähän harmittaa ettei noita tullut "tehtyä" enempää. Onko sinulla koskaan samanlaisia tuntemuksia?
[/quote]
Ei. Minulle on ihan tarpeeksi 4 lapsessa. Kun niiden elättäminenkin vaatii myös rahaa. Ja kyllä aikoinaan 4 pienen lapsen kaitsemisessa oli myös oma hommansa... Mutta päivääkään näin jälkikäteen en niistä vaihtaisi, kun muistelen, koska omat lapseni ovat nyt aikuisia. Iloista mutta tavallaan myös surullista.
[/quote]
Me pärjäsimme ok (siis uupumatta) neljän pikkulapsenkin kanssa, mutta sitten meille tuli sijaislapsiakin ja jotenkin vaan "alkoi hirvittämään" - eli en siis kokenut että aika, voimat tai resurssit eivät olisi riittäneet, mutta mietin silti että tulisiko "kohta" aika jolloin en eivät riittäisi...
Näin jälkikäteen ajatellen, olisi ehkä pitänyt "uskaltaa hypätä", mutta silloin toimittiin muka "järjevämmin"...
9 lasta ja 9 lapsenlasta on kumminkin ihan mukava "saldo" ikäiselleni ja pitää työn, parisuhteen ja harrastusten ohella elämän mukavan täyteläisenä.
[quote author="Vierailija" time="29.05.2014 klo 17:02"]
[quote author="Vierailija" time="29.05.2014 klo 16:50"]
[quote author="Vierailija" time="29.05.2014 klo 16:05"]
Minä sain omat lapseni 18, 19, 21, 23, 27, 28, 31, 39 ja 41-vuotiaana.
Olen nyt 48.
Jälkikäteen vähän harmittaa ettei noita tullut "tehtyä" enempää. Onko sinulla koskaan samanlaisia tuntemuksia?
[/quote]
Ei. Minulle on ihan tarpeeksi 4 lapsessa. Kun niiden elättäminenkin vaatii myös rahaa. Ja kyllä aikoinaan 4 pienen lapsen kaitsemisessa oli myös oma hommansa... Mutta päivääkään näin jälkikäteen en niistä vaihtaisi, kun muistelen, koska omat lapseni ovat nyt aikuisia. Iloista mutta tavallaan myös surullista.
[/quote]
Me pärjäsimme ok (siis uupumatta) neljän pikkulapsenkin kanssa, mutta sitten meille tuli sijaislapsiakin ja jotenkin vaan "alkoi hirvittämään" - eli en siis kokenut että aika, voimat tai resurssit eivät olisi riittäneet, mutta mietin silti että tulisiko "kohta" aika jolloin en eivät riittäisi...
Näin jälkikäteen ajatellen, olisi ehkä pitänyt "uskaltaa hypätä", mutta silloin toimittiin muka "järjevämmin"...
9 lasta ja 9 lapsenlasta on kumminkin ihan mukava "saldo" ikäiselleni ja pitää työn, parisuhteen ja harrastusten ohella elämän mukavan täyteläisenä.
[/quote]
Kiva kuulla.
[quote author="Vierailija" time="29.05.2014 klo 17:02"]
[quote author="Vierailija" time="29.05.2014 klo 16:50"]
[quote author="Vierailija" time="29.05.2014 klo 16:05"]
Minä sain omat lapseni 18, 19, 21, 23, 27, 28, 31, 39 ja 41-vuotiaana.
Olen nyt 48.
Jälkikäteen vähän harmittaa ettei noita tullut "tehtyä" enempää. Onko sinulla koskaan samanlaisia tuntemuksia?
[/quote]
Ei. Minulle on ihan tarpeeksi 4 lapsessa. Kun niiden elättäminenkin vaatii myös rahaa. Ja kyllä aikoinaan 4 pienen lapsen kaitsemisessa oli myös oma hommansa... Mutta päivääkään näin jälkikäteen en niistä vaihtaisi, kun muistelen, koska omat lapseni ovat nyt aikuisia. Iloista mutta tavallaan myös surullista.
[/quote]
Me pärjäsimme ok (siis uupumatta) neljän pikkulapsenkin kanssa, mutta sitten meille tuli sijaislapsiakin ja jotenkin vaan "alkoi hirvittämään" - eli en siis kokenut että aika, voimat tai resurssit eivät olisi riittäneet, mutta mietin silti että tulisiko "kohta" aika jolloin en eivät riittäisi...
Näin jälkikäteen ajatellen, olisi ehkä pitänyt "uskaltaa hypätä", mutta silloin toimittiin muka "järjevämmin"...
9 lasta ja 9 lapsenlasta on kumminkin ihan mukava "saldo" ikäiselleni ja pitää työn, parisuhteen ja harrastusten ohella elämän mukavan täyteläisenä.
[/quote]
Minkälaisista perheistä sijaislapsia on muuten teille tullut?
[quote author="Vierailija" time="29.05.2014 klo 17:19"]
Minkälaisista perheistä sijaislapsia on muuten teille tullut?
[/quote]
Läheinen ystävä, joka oli vähän aikaa aiemmin eronnut puolisostaan (ja tämä muuttanut kauas) sairastui vakavasti. Hänen neljä pientä lastaan muuttivat meille äitinsä sairaalassaolo-ajaksi (noin 14 kk) ja sen jälkeiseksi asteittaiseksi toipumisajaksi. Ei siis "ongelmaperhe" tai "ongelmalapsia" vaan läheisiä jo entuudestaan.
Tuon kokemuksne jälkeen oltiin sitten jo virallisetsikin hyväksyttyjä sijaisvanhemmiksi eli kävi toisenkinlaisista perheistä lapsia.
Jos mietit sijaisvanhemmuutta ja siksi kyselet, niin vilpittömästi suosittelen. Pahimmillaan se on toki rankkaa, mutta useimmiten antoisaa... eli vähän niin kuin biovanhemmuuskin?
Suretko koskaan lastenhoitoon hukattua nuoruuttasi?
[quote author="Vierailija" time="29.05.2014 klo 17:31"]
[quote author="Vierailija" time="29.05.2014 klo 17:19"]
Minkälaisista perheistä sijaislapsia on muuten teille tullut?
[/quote]
Läheinen ystävä, joka oli vähän aikaa aiemmin eronnut puolisostaan (ja tämä muuttanut kauas) sairastui vakavasti. Hänen neljä pientä lastaan muuttivat meille äitinsä sairaalassaolo-ajaksi (noin 14 kk) ja sen jälkeiseksi asteittaiseksi toipumisajaksi. Ei siis "ongelmaperhe" tai "ongelmalapsia" vaan läheisiä jo entuudestaan.
Tuon kokemuksne jälkeen oltiin sitten jo virallisetsikin hyväksyttyjä sijaisvanhemmiksi eli kävi toisenkinlaisista perheistä lapsia.
Jos mietit sijaisvanhemmuutta ja siksi kyselet, niin vilpittömästi suosittelen. Pahimmillaan se on toki rankkaa, mutta useimmiten antoisaa... eli vähän niin kuin biovanhemmuuskin?
[/quote]
Ihan uteliaisuudesta kysyin. Upeaa että olet suostunut tuollaiseen toimintaan! Minun juttu se ei taitaisi olla kuitenkaan.
[quote author="Vierailija" time="29.05.2014 klo 17:37"]
Suretko koskaan lastenhoitoon hukattua nuoruuttasi?
[/quote]
En. Koska en mitenkään hukannut sitä. Elin samalla nuorta aikuisuuttani, kun olin äiti. Ei kovin suurta ongelmaa.
Onneksi lapsenlapset tuovat kuitenkin lohtua! olisi voinut lisätä edelliseen viestiin. t. ap