Lue keskustelun säännöt.
Mies ei kestä "erinomaisuuttani".
29.05.2014 |
Otsikko on hieman provosoivan oloinen, mutta sanon tämän kaikella nöyryydellä.
Olen harrastanut maalaamista ja puuhastellut harrastuksena huonekalujen korjailun/entisöinnin parissa yli vuosikymmenen, joten luonnollisesti olen kohtuu hyvä harrastuksissani ja saan niistä suurta iloa arkeen. Miestä tämä on valitettavasti nyt kahden vuoden jälkeen ja nyt se napsahtelee minulle, kun olen muka kaikessa automaattisesti hyvä.
Siis piikittelyä ja vihoittelua, kun muutaman kerran viikossa uppoudun harrastuksiini ja välillä pyydän mukaankin esim. hiomaan lipastoa tai petsaamaan. Hetken se jaksaa innoissaan autella ja sitten se lähtee mököttämään, kun muka olen kaikessa automaattisesti hyvä. Jotenkin olen väsynyt, että minun pitäisi piileskellä harrasteideni parissa jossain luolassa, kun muuten herralla iskee alemmuuskompleksi.
Huomioitavaa on se, että mies ei ole eläessään yrittänyt mitään taideharrasteita ja on katkera maalaustaidostani, jota olen hionut vuosia, kun hän itse on piirtänyt tasan pakollisilla kuviksen tunneilla peruskoulussa. Mies ei myöskään ole puutöitä vapaa-ajallaan harrastanut, vaan sekin kokemus on pakollisesta puukässästä yläasteelta. Ja niiltä tunneilta herra on iloisesti lintsannut. Korjailen myöskin huonekaluja ja maalaan tauluja yhteiseen asuntoon, joten harrasteeni eivät ole mitenkään häneltä pois. Olen yrittänyt ehdottaa yhteisiä projektejakin ja luvannut auttaa tekniikan kanssa, jos mies jotain haluaa kokeilla värkkäilyn saralla.
Aiheesta käydään siis isoja nalkutus-mökötys-tappeluita. Mielestäni mies on kohtuuton typerästä asiasta ja ikinä ei ole liian myöhäistä aloittaa uusia harrasteita tai kehittää uusia taitoja.
Miten tuommoisen äkäpussin kanssa voi oikein selvitä?
Kommentit (42)
Älä yritä päteä miestäsi kohtaan. Hän on kuitenkin joissakin asioissa sinua pätevämpi. Mene mukaan miehen harrastuksiin ja ihaile hänen kykyjään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No miksi ylipäätään pitää puuhastella yhdessä jotain? Eikö tärkeintä olisi, että molemmat löytävät omat vahvuutensa ja tekee itselleen mieluisia asiota? Tietty jos intressit osuvat yhteen, voi tehdä yhdessäkin asioita. Lapsellinen jätkä, ei voi muuta sanoa. Olla nyt kumppanilleen kateellinen jostain taidosta, vaikka pitäisi olla "hänen puolellaan" ja kannustaa toista.
[quote author="Vierailija" time="29.05.2014 klo 11:54"]
Älä yritä päteä miestäsi kohtaan. Hän on kuitenkin joissakin asioissa sinua pätevämpi. Mene mukaan miehen harrastuksiin ja ihaile hänen kykyjään.
[/quote]
Ei miehellä ole harrastuksia kitaran soittamisen lisäksi ja hän selkeästi osoittaa aina mielenkiintoa minun harrasteisiin ja haluaa kokeilla. Olen myös pyytänyt, jos voisi minulle jotain helppoa opettaa kitaralla, mutta mies ei enää edes soita kuulteni ja myi puolet kitaroistaan.
Yhteinen tekeminen olisi kivaa mielestäni. Olen yrittänyt ehdoittaa uutta yhteistä harrastustakin, mutta mies ei ole lämmennyt idealle. Sanoo aina innoissaan "joo", mutta sitten, kun lähden googlella etsimään, että mitä voitaisiin kokeilla, niin tämä lyö jarrut pohjaan.
En ole pätenyt, vaan yrittänyt rohkaista kokeilemaan uutta, kun kuitenkin tulee kärkkymään liepeille innoissaan ja kyselee työvaiheista.
Harrastaako miehesi mitään? Jos ei niin voisit auttaa häntä keksimään jonkin oman sen sijaan että yrität vetää häntä omiin juttuihisi. Minä ehdottaisin kokkausta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="29.05.2014 klo 11:58"]
No miksi ylipäätään pitää puuhastella yhdessä jotain? Eikö tärkeintä olisi, että molemmat löytävät omat vahvuutensa ja tekee itselleen mieluisia asiota? Tietty jos intressit osuvat yhteen, voi tehdä yhdessäkin asioita. Lapsellinen jätkä, ei voi muuta sanoa. Olla nyt kumppanilleen kateellinen jostain taidosta, vaikka pitäisi olla "hänen puolellaan" ja kannustaa toista.
[/quote]
Yhdessä tekeminen olisi kivaa. Ainakin näin ollaan puhuttu, mutta on ruvennut vaikuttamaan siltä, että sama se olisi paapattaa marjapensaalle. Plus mies todella osoittaa mielenkiintoa ja innostusta aina, ennenkuin törmää käytäntöön. Plus meidän maku osuu yhteen ja mies on sitä mieltä, että hieno homma, kun kaivan jonkun uuden projektin esille aloitettavaksi ja kysyn, että haluaako ottaa osaa. -ap
Harrastaako miehesi mitään? Jos ei niin voisit auttaa häntä keksimään jonkin oman sen sijaan että yrität vetää häntä omiin juttuihisi. Minä ehdottaisin kokkausta.
Olen yrittänyt ehdottaa hänelle uusia harrastuksia kuntosalista leipomiseen ja jousiammuntaan, mutta se vain muljauttelee silmiään, eikä innostu, kun pitäisi yksin mennä. Miehen kaverit ovat etäisiä tenutappeja, joten niistäkään ei apua ole tähän.
-ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="29.05.2014 klo 12:02"]
[quote author="Vierailija" time="29.05.2014 klo 11:58"]
No miksi ylipäätään pitää puuhastella yhdessä jotain? Eikö tärkeintä olisi, että molemmat löytävät omat vahvuutensa ja tekee itselleen mieluisia asiota? Tietty jos intressit osuvat yhteen, voi tehdä yhdessäkin asioita. Lapsellinen jätkä, ei voi muuta sanoa. Olla nyt kumppanilleen kateellinen jostain taidosta, vaikka pitäisi olla "hänen puolellaan" ja kannustaa toista.
[/quote]
Yhdessä tekeminen olisi kivaa. Ainakin näin ollaan puhuttu, mutta on ruvennut vaikuttamaan siltä, että sama se olisi paapattaa marjapensaalle. Plus mies todella osoittaa mielenkiintoa ja innostusta aina, ennenkuin törmää käytäntöön. Plus meidän maku osuu yhteen ja mies on sitä mieltä, että hieno homma, kun kaivan jonkun uuden projektin esille aloitettavaksi ja kysyn, että haluaako ottaa osaa. -ap
[/quote]
No ehkä sun miehes mielestä yhdessä tekeminen ei ole kivaa - toisin kuin sinun mielestä. Hän ei vain viitsi sanoa sitä suoraan ja loukata sinua. Tai sitten ei edes tiedosta, ettei se ole hänen juttunsa. Ei kaikki ole sellaisia Strömsö-tyyppisiä ihmisiä, jotka harmonisesti puuhastelevat ja askartelevat yhdessä :)
[quote author="Vierailija" time="29.05.2014 klo 12:07"]
[quote author="Vierailija" time="29.05.2014 klo 12:02"]
[quote author="Vierailija" time="29.05.2014 klo 11:58"]
No miksi ylipäätään pitää puuhastella yhdessä jotain? Eikö tärkeintä olisi, että molemmat löytävät omat vahvuutensa ja tekee itselleen mieluisia asiota? Tietty jos intressit osuvat yhteen, voi tehdä yhdessäkin asioita. Lapsellinen jätkä, ei voi muuta sanoa. Olla nyt kumppanilleen kateellinen jostain taidosta, vaikka pitäisi olla "hänen puolellaan" ja kannustaa toista.
[/quote]
Yhdessä tekeminen olisi kivaa. Ainakin näin ollaan puhuttu, mutta on ruvennut vaikuttamaan siltä, että sama se olisi paapattaa marjapensaalle. Plus mies todella osoittaa mielenkiintoa ja innostusta aina, ennenkuin törmää käytäntöön. Plus meidän maku osuu yhteen ja mies on sitä mieltä, että hieno homma, kun kaivan jonkun uuden projektin esille aloitettavaksi ja kysyn, että haluaako ottaa osaa. -ap
[/quote]
No ehkä sun miehes mielestä yhdessä tekeminen ei ole kivaa - toisin kuin sinun mielestä. Hän ei vain viitsi sanoa sitä suoraan ja loukata sinua. Tai sitten ei edes tiedosta, ettei se ole hänen juttunsa. Ei kaikki ole sellaisia Strömsö-tyyppisiä ihmisiä, jotka harmonisesti puuhastelevat ja askartelevat yhdessä :)
[/quote]
Meillä puhutaan suoraan ja olen myös tarjonnut mahdollisuuksia omiin hommiin kodin ulkopuolella ilman minua, joten tämä ongelma ei ole se, että haluan välttämättä tehdä jotain mieheni kanssa. Ongelma on se, että mies ei anna minun toteuttaa omia harrasteitani, kun haluaa mielummin vihoitella taidoistani, kun olen muka kaikessa liian hyvä. Ironisesti mies osallistumispyräyksen jälkeen tykkää sitten napista, kun ei ikinä tehdä mitään yhdessä. Olen yrittänyt ehdottaa erilaisia festareita, matkustelua ja jopa säälittävää lähipubia, mutta mikään ei kelpaa ja kaikki on aina huonosti. Ongelman kulminoituma on vain se, etten saa itse tehdä mitään, missä käden jälki ja tietotaito tulee esille, tai mies suuttuu minulle. -ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mitä tapahtui vanhalle kunnon harrastus -sanalle, miksi harraste? No, joka tapauksesa ylemmyydentuntoinen asenteesi loistaa läpi tästä kirjoituksestakin. Puhut miehestäsi pilkalliseen ja vähättelevään sävyyn, kuin hän olisi vähän toistaitoinen ja yksinkertainen " mies ei ole eläessään yrittänyt mitään taideharrasteita ja on katkera maalaustaidostani, jota olen hionut vuosia, kun hän itse on piirtänyt tasan pakollisilla kuviksen tunneilla peruskoulussa. Mies ei myöskään ole puutöitä vapaa-ajallaan harrastanut, vaan sekin kokemus on pakollisesta puukässästä yläasteelta. Ja niiltä tunneilta herra on iloisesti lintsannut"
Miksi ihmeessä hänen täytyisi olla samanlainen käsistään, kuin sinun? Kaikki eivät osaa, eivät ole kiinnostuneitakaan. Eivät edes kaipaa aktiivista harrastusta, vaan viihtyvät vähemmälläkin - yhdessä puolisonsa kanssa keskustellen ja arkea eläen. Jos te olette noin valtavan erilaisia, että sinun kunnioituksesi nousee toisen kädenttaitojen ja puhdetöiden pohjalta, hänen arvonsa puolestaan ovat muualla, niin ehkä ongelmanne on syvällisempi kuin "harrasteesi" hiertäminen.
Nousi niskakarvat pystyyn. Joko siksi, että provoilet tai ärsyttää muuten vain.
Osa miehistä on tuollaisia huonolla itsetunnolla varustettuja, joiden pitää koko ajan jotenkin päästä pätemään naisen ja tämän kavereidenkin silmissä. On sitten kova pala, jos ei olekaan kukkona tunkiolla.
Olen huomannut, että osa naisista sitten menee siihen herran liehittelyyn mukaan: kovasti kehutaan miestä kaikesta, mitä se tekee, vieraidenkin kuullen. Mies sitten ei ole ollenkaan vastavuoroinen vaan kehuu itse itseään vähän lisää vaikka kokkaustaidoistaan ja erikseen korostaa, että nainen ei osaakaan mitään.
Onneksi näitä pönötysukkoja ei mun tarvitse nykyään paljoa katsella. Tavataan sitten naisporukassa vain, koska minä olen se ärsyttävä sinkkunainen, joka saattaakin voittaa herran vaikka Trivial Pursuitissa ja osoittaa tietävänsäkin jostain tietokonehommasta enemmän.
Osa minun ystävistäni on taantunut yllättäen tietokoneenkin käytössä sitä myötä, kun mies on tullut kuvioon. Se onkin yhtäkkiä kokonaan miehen aluetta eikä nainen enää itse muka erota keskusyksikköä hiirestä, vaikka ennen on asennellut ohjelmia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mitä jos toteat miehellesi, että tämä on sinun harrastuksesi eikä miehen tarvitse siitä pitää eikä siihen osasllistua ihan niin kuin sinun ei tarvitse hänen harrastuksiinsa. Samalla voisit todeta, että jos mies haluaa, että puuhaatte jotain yhdessä, niin hän on vapaa etsimään sellaisen puuhan mutta että turha nalkutus saa jäädä pois.
Äläkä nyt sinä ole se, joka etsii sen harrastuksen tai vaatii, että sinulle pitää opettaa miehen harrastus. Selvästi mies pelkää, että sinä olet sitte parempi niissä hänellekin tärkeissä puuhissa (kitaransoitto). Lapsellista kyllä, mutta mies nyt vaan on tuollaista kateellista sorttia. Anna olla. Omi harrastuksesi äläkä yritä neuvoa siinä miestä. Jos mies haluaa puuhailla jonkun oman lipaston tms. kimpussa, niin älä neuvo vaan anna tehdä tasan niin kauhea lopputulos kuin on tullakseen. Auta vain, jos mies pyytää. Älä myöskään arvostele lopputulosta. Totea vain lyhyesti, että kiva, keksi jokin positiivinen juttu ilman että kerrot, mitä kaikkea hän on tehnyt väärin.
Kateudesta voi päästä yli, mutta jos ei pääse, se osaa kyllä myrkyttää koko parisuhteen. Anna nyt miehelle hetki aikaa päästä yli. Sinä aikana ällä neuvo, opasta tai osoita omaa erinomaisuuttasi asioissa. Älä tee puuhastelusta kilpailua. Se karmea miehen maalaama lipasto on miehesi mielestä hyvä lopputulos. Kestät sen kyllä.
Mies29v, alapeukutin vahingossa. Oikeasti olen aivan samaa mieltä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
12 lisää vielä: ap:n mies on selvästi tuollainen liehittelyä tarvitseva, alhaisen itsetunnon ukko. Ap:n ei nyt auta kuin kuopata kaikki omat juttunsa ja ryhtyä kainaloiseksi kanaseksi, joka kehuu ukkoaan joka käänteessä. Tai sitten se ukko on laskettava menemään jonkun sellaisen löydettäväksi, joka on valmis muuttumaan tuollaiseksi lapsivaimoksi.
En muuten kestä minäkään. Olet tosiaan erinomaisuuteesi tikahtuva nirppis.
[quote author="Vierailija" time="29.05.2014 klo 12:13"]Mitä tapahtui vanhalle kunnon harrastus -sanalle, miksi harraste? No, joka tapauksesa ylemmyydentuntoinen asenteesi loistaa läpi tästä kirjoituksestakin. Puhut miehestäsi pilkalliseen ja vähättelevään sävyyn, kuin hän olisi vähän toistaitoinen ja yksinkertainen " mies ei ole eläessään yrittänyt mitään taideharrasteita ja on katkera maalaustaidostani, jota olen hionut vuosia, kun hän itse on piirtänyt tasan pakollisilla kuviksen tunneilla peruskoulussa. Mies ei myöskään ole puutöitä vapaa-ajallaan harrastanut, vaan sekin kokemus on pakollisesta puukässästä yläasteelta. Ja niiltä tunneilta herra on iloisesti lintsannut"
Miksi ihmeessä hänen täytyisi olla samanlainen käsistään, kuin sinun? Kaikki eivät osaa, eivät ole kiinnostuneitakaan. Eivät edes kaipaa aktiivista harrastusta, vaan viihtyvät vähemmälläkin - yhdessä puolisonsa kanssa keskustellen ja arkea eläen. Jos te olette noin valtavan erilaisia, että sinun kunnioituksesi nousee toisen kädenttaitojen ja puhdetöiden pohjalta, hänen arvonsa puolestaan ovat muualla, niin ehkä ongelmanne on syvällisempi kuin "harrasteesi" hiertäminen.
Nousi niskakarvat pystyyn. Joko siksi, että provoilet tai ärsyttää muuten vain.
[/quote]
Olen purkamassa tämän hetkistä kiukkua sitä kohtaan, että taas tänä aamuna tuli naljailua. Ihan, kuin olisin repinyt vuosien harjoittelun tulokset viimeyönä perseestäni. Olen ihan vilpittömästi tänään kiukuissani miehelle, kun olen tarjonnut mahdollisuuksia ja yrittänyt rohkaista häntäkin kokeilemaan uusia asioita, mutta sitten vaan nälvitään ja vähätellään, kun mukamas liki 15 vuoden armoton näperrys ja harjoittelu on yhdessä yössä tyhjästä nyhjäisty taito, jonka eteen en ole tehnyt mitään. Olen myöskin ällistynyt, että joku kehtaa olla nyreissään siitä, että toisella on taitoja, joiden itselle hankkimisen eteen ei ole itse tehnyt mitään. Logiikallasi minä saisin suuttua seinäkiipeilijöille, koska en ole itse ikinä edes yrittänyt pakollista koulun liikuntaretkeä lukuunottamatta ja ne mokomat hämähäkit siellä seinillä vain kiipeilevät. -ap
[quote author="Vierailija" time="29.05.2014 klo 12:16"]
Mitä jos toteat miehellesi, että tämä on sinun harrastuksesi eikä miehen tarvitse siitä pitää eikä siihen osasllistua ihan niin kuin sinun ei tarvitse hänen harrastuksiinsa. Samalla voisit todeta, että jos mies haluaa, että puuhaatte jotain yhdessä, niin hän on vapaa etsimään sellaisen puuhan mutta että turha nalkutus saa jäädä pois.
Äläkä nyt sinä ole se, joka etsii sen harrastuksen tai vaatii, että sinulle pitää opettaa miehen harrastus. Selvästi mies pelkää, että sinä olet sitte parempi niissä hänellekin tärkeissä puuhissa (kitaransoitto). Lapsellista kyllä, mutta mies nyt vaan on tuollaista kateellista sorttia. Anna olla. Omi harrastuksesi äläkä yritä neuvoa siinä miestä. Jos mies haluaa puuhailla jonkun oman lipaston tms. kimpussa, niin älä neuvo vaan anna tehdä tasan niin kauhea lopputulos kuin on tullakseen. Auta vain, jos mies pyytää. Älä myöskään arvostele lopputulosta. Totea vain lyhyesti, että kiva, keksi jokin positiivinen juttu ilman että kerrot, mitä kaikkea hän on tehnyt väärin.
Kateudesta voi päästä yli, mutta jos ei pääse, se osaa kyllä myrkyttää koko parisuhteen. Anna nyt miehelle hetki aikaa päästä yli. Sinä aikana ällä neuvo, opasta tai osoita omaa erinomaisuuttasi asioissa. Älä tee puuhastelusta kilpailua. Se karmea miehen maalaama lipasto on miehesi mielestä hyvä lopputulos. Kestät sen kyllä.
[/quote]
Näin minä olen menetellytkin, mutta teen vain miehen silmissä kaiken väärin. Olen erikseen ehdoittanut, että voi tehdä mitä lystää ja kysynyt, että mitä se haluaisi tehdä minun kanssa tai itsekseen. Kyllä tähän maailmaan harrasteita ja eri intressejä mahtuu. Joku kerää postimerkkejä ja toinen soittaa panhuilua. -ap
Logiikallani kaipaat jatkuvaa ylistystä uskomattomista kädentaidoistasi, mielettömistä petsauspensselinvedoista ja viimeisn päälle hiotuista, davincimäisistä mestarin otteistasi ja miehesi on lopen kyllästynyt siihen. Ohjaat siinä sivussa häntä alentuvasti opettelemaan edes jotakin arvollesi sopivaa harrastusta, tai edes pientä puuhastelua, joka nyt voisi sujua hieman toistaitoiselta miehenpuolelta - unohtamatta, että otat kyllä senkin taidon haltuusi ihan vasemmalla kädellä, koska olet niin uskomattoman lahjakas ja monipuolinen.
Osaakohan tuo ukkopolo edes kengännauhojaan solmia ilman asiaan jo vuosikausia harjaantunutta vaimoaan? Olet kyllä hyvä yhdessä asiassa: provosoimisessa. Ärsyttää melkein oikeasti, mutta johan tässä voi alkaa nauraakin.
[quote author="Vierailija" time="29.05.2014 klo 12:25"]
Logiikallani kaipaat jatkuvaa ylistystä uskomattomista kädentaidoistasi, mielettömistä petsauspensselinvedoista ja viimeisn päälle hiotuista, davincimäisistä mestarin otteistasi ja miehesi on lopen kyllästynyt siihen. Ohjaat siinä sivussa häntä alentuvasti opettelemaan edes jotakin arvollesi sopivaa harrastusta, tai edes pientä puuhastelua, joka nyt voisi sujua hieman toistaitoiselta miehenpuolelta - unohtamatta, että otat kyllä senkin taidon haltuusi ihan vasemmalla kädellä, koska olet niin uskomattoman lahjakas ja monipuolinen.
Osaakohan tuo ukkopolo edes kengännauhojaan solmia ilman asiaan jo vuosikausia harjaantunutta vaimoaan? Olet kyllä hyvä yhdessä asiassa: provosoimisessa. Ärsyttää melkein oikeasti, mutta johan tässä voi alkaa nauraakin.
[/quote]
Olet nyt lukenut väärin, mitä olen tarkoittanut. Minulla on ystäviä, joiden kanssa harrastukset osuvat yhteen ja vaihtelemme projektikuvia facebookissa. Miehelle puhuin alkuun vain harrasteistani, kun ne vaativat jotain yhteisen talouden suhteen. Esim. " saanko ostaa tämän kunnostettavaksi". Mies alkoi sen jälkeen osoittamaan enemmän mielenkiintoa harrastuksiini, kun näki muutaman työn valmistuvan sivusta (häärään olohuoneen nurkassa) ja halusi osallistua ja tietää enemmän. Pahoittelen, jos olet käsittänyt agendani noin väärin. Siivoan myöskin aina jälkeni ja maksimissaan kysyn mieheltä, että "näyttääkö tämä epäsymmetriseltä", kun olen nipottanut jonkun yksityiskohdan parissa pidemmän tovin ja menettänyt sen objektiivisen näkökulman.
Mies on omilla alueillaan näppärä, esim. tietokoneiden kanssa ja olen asiasta hänelle kertonutkin. Plus tykkäsin kuunnella miehen kitaran soittoa ja se on sääli, ettei sitä enää kuulu.
Ja nyt on pakko jo vähän nauraa, koska otan taidot vasemmalla kädellä haltuun siksi, että olen vasenkätinen.
Jos et huomannut, niin aloituksen "erinomaisuus" on sitaateissa. Olen maksimissaan keskiverto harrastemaalaaja ja "työt" menevät sukulaisille ja tuttaville tai jäävät kotiin roikkumaan, koska kyseessä on harrastus, eikä elämäntyö. En myöskään ole suhtautunut alentavasti miehen osallistumiseen tai mitätöinyt hänen taitojaan.
Asia, miksi täällä kirjoitan on juurikin se, että mies ei pidä minun värkkäilystäni ja suhtautuu siihen alentuvasti. Ihan, kun en olisi yhtään harjoitellut suht keskinkertaisten taitojeni eteen.
Minulla ei ole pää peräsuolessa. En todellakaan maalaa teknisesti ottaen parhaiten ja omasta tuttavapiiristäkin löytyy minua parempia maalareita ja kunnostajia, jotka tekevät hommia työksensä. -ap
[quote author="Vierailija" time="29.05.2014 klo 11:49"]
Otsikko on hieman provosoivan oloinen, mutta sanon tämän kaikella nöyryydellä.
Olen harrastanut maalaamista ja puuhastellut harrastuksena huonekalujen korjailun/entisöinnin parissa yli vuosikymmenen, joten luonnollisesti olen kohtuu hyvä harrastuksissani ja saan niistä suurta iloa arkeen. Miestä tämä on valitettavasti nyt kahden vuoden jälkeen*alkanut häiritsemään*(korjaus) ja nyt se napsahtelee minulle, kun olen muka kaikessa automaattisesti hyvä.
Siis piikittelyä ja vihoittelua, kun muutaman kerran viikossa uppoudun harrastuksiini ja välillä pyydän mukaankin esim. hiomaan lipastoa tai petsaamaan. Hetken se jaksaa innoissaan autella ja sitten se lähtee mököttämään, kun muka olen kaikessa automaattisesti hyvä. Jotenkin olen väsynyt, että minun pitäisi piileskellä harrasteideni parissa jossain luolassa, kun muuten herralla iskee alemmuuskompleksi.
Huomioitavaa on se, että mies ei ole eläessään yrittänyt mitään taideharrasteita ja on katkera maalaustaidostani, jota olen hionut vuosia, kun hän itse on piirtänyt tasan pakollisilla kuviksen tunneilla peruskoulussa. Mies ei myöskään ole puutöitä vapaa-ajallaan harrastanut, vaan sekin kokemus on pakollisesta puukässästä yläasteelta. Ja niiltä tunneilta herra on iloisesti lintsannut. Korjailen myöskin huonekaluja ja maalaan tauluja yhteiseen asuntoon, joten harrasteeni eivät ole mitenkään häneltä pois. Olen yrittänyt ehdottaa yhteisiä projektejakin ja luvannut auttaa tekniikan kanssa, jos mies jotain haluaa kokeilla värkkäilyn saralla.
Aiheesta käydään siis isoja nalkutus-mökötys-tappeluita. Mielestäni mies on kohtuuton typerästä asiasta ja ikinä ei ole liian myöhäistä aloittaa uusia harrasteita tai kehittää uusia taitoja.
Miten tuommoisen äkäpussin kanssa voi oikein selvitä?
[/quote]
-ap