Jakautuvatko parisuhteessa kotityöt tasan?

Ei kai kukaan kotitöitä parin ravintola-annoksen tai viinilasin hinnalla tee?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei ole ikinä miehet tehneet muuta kuin ruokaa. En edes haluaisi että tulisi sekoilemaan pyykin ja kodinsiivoukseen. Ei kotona ole niin paljoa hommaa että kokisin tarvitsevani jotain apu käsiä.

En ole (miehenä) oikein ymmäränyt tällaista mallia, jossa nainen tekee lähtökohtaisesti 90 % kotityöt ja mies on vain hänen pikkuapurinsa/ "apukädet".

 Vaikka asun ja elän yksin, niin olen ollut huomaavinani, että olisi ihan kiva välillä, jos olisi joku toinen jonka kanssa jakaa arjen askareet ja tavanomaiset puuhat kotona. Ilahduttavaa olisi myös jos kumppani tekisi osansa ihan oma-aloitteisesi ilman, että tulis tunne, että hänen tekisi näin paljossa vain minua auttaakseen, vaan siksi, että koksi, että yheinen arki ja koti vaatii molemmilta panostusta ja toimia, jotta se voisi hyvin. 

Olisi hieman tylsää, jos toisen joutuisi aina ohjelmoimaan tai kehoittamaan, että auttaisitko tässä tai tuossa. Enkä nyt tarkoia, etteikö voisi toisinaan  pyytääkkiin apua.

Mutta korostan: jos lähes jokaisesta askareesta ja puuhasta joutusi aina toista kehoittamaan ja pyyämään, jotta se tulisi tehtyä (ja jotta sen tekijä voisi olla välillä joku muu kuin sen pyytäjä), niin olisihan tällaine minusta enemmän kuin hieman tylsää.

Vai onko sitten syy sinkkuuteni se, että olen liian itsenäien kun minulla hyvin vähän sellaisia arkiaskareita, joiden tekeminen vaatisi toteutuakseen kumppanin olemassa oloa; mikä sellainen edes olisi?     

Täältä sinulle vastaa toinen mies:

Jos asut (kuten on todennäköistä) spartalaiseen tyyliin itsemurhayksiössä niin kuin Léon pääroolihahmon mukaan nimetyssä elokuvassa, tulisi sinulle todennäköisesti yllätyksenä miten paljon enemmän aikaa ja energiaa pitäisi laittaa siivoukseen, ruoanlaittoon, pyykinpesuun ja sisustukseen kun asuu naisen kanssa. Puhumattakaan siitä jos taloudessa on pikku-gremlinejä.

Eikä voivaan sanoa, että naisen "taso" on liian korkealla, vaan lapsille on ihan pakko tarjota jonkilaista terveellistä ruokaa usein ja sotkua ja pyykkiä tulee. Mies syököön pelkkiä lihapiirkoita ja pullosta cocista. Ei lapset tuollaista voi syödä ja juoda joka päivä.

Vierailija kirjoitti:

Ei kai kukaan kotitöitä parin ravintola-annoksen tai viinilasin hinnalla tee?

Jos minuun viittaat - olen nro 59 - niin kyllä tässä kymmenessä vuodessa niitä annoksia ja laseja on ollut useampikin. Puhumattakaan monesta muusta asiasta.

En tosin tee kotitöitä vaihdantataloutena, vaan puhtaasta rakkaudesta. Mieheni tekee pitkää päivää, ja se, että helpotan hänen elämäänsä, on minulta rakkauden osoitus.

Kolmanneksi itse teen etätöitä intervalleina ja toisinaan minulla on hyvin lyhyitä päiviä. Silloin, kun työkuormani on isompi, en tee kotitöitä, vasn silloin teemme ne yhdessä.

Meillä jakautuu omasta mielestäni suhteellisen tasaisesti.

Mies hoitaa ruuanlaiton, minä taasen hoidan pyykit, astianpesukoneen ja muut pienet arjenaskareet. Viikkosiivoukset (pölyt, imurointi, moppaus jne) tehdään yhdessä.   

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Meillä ei jakaudu tasan, minä teen lähes kaiken. Alussa mieskin teki, mutta koska tein kaiken äitiysvapaiden aikana, mies taantui. Nuoremman lapsen jälkeen minulla ei ollut enää jaksamista saada mies taas koulutettua. Kyllä tämä harmittaa minua.

Vastaavia esimerkkejä on tällä palstalla ollut niin paljon, että en (miehenä) ihmettele, miksi viime vuosina (vai jo vuosi kymmeninä?) sinkkujen määrä on lisääntynyt räjähdysmäisesti. - En minä ainakaan halua taantua parisuhteen myötä. Mutta tuskin kukaan haluaa myöskään kumppniksi sellaista, joka on ilm. vaarassa taantua; vaikka ainahan -tämän palstan ruokkiman käsitykseni mukaan.- nämä taantumiset tulevat aivan yllättäen ja ennalta arvaamatta...  

Minä kyllä myös ihmettelen miten älykäs ja kotitöitä tekevä mies voi yllättäen (äitiyslomani aikana) taantua vastahakoiseksi teiniksi. Ihan joka ikisestä asiasta saa sano ja pyytää ja lopulta kaikki tapahtuu niin hitaasti ja huonosti, että itse tulee tehtyä lähes kaikki.

Äitiysloma on riski, kun perheessä rutiinit menevät uusiksi. Kun nainen on sopivasti kotona niin on iso riski että tulee uusia rooleja, joissa nainen hoitaa ison osan kotitöistä

Aikalailla joo, mutta vuosikymmenienkin jälkeen näistä pitää puhua ääneen.

Mun miehen keinot kotitöiden karttamiseen

- järjestää hirveän riidan( vaikka eteisessä olevista kengistä tai kissan kupin paikasta, sitten voikin lähteä kylille.

- pari x vuodessa imuroi, 7 min koko talo ja kolhii seiniä, kalusteita, pudottelee kasveja ym.( haluaa paikallislehteen urotyöimuroinnistaan kiitoksen.)

- heittäytyy uhriksi, kuten nyt jo pari päivää.

On todella kätevä mies, hauskuuttaa muita, tekee ilmaiseksi toisille remppoja ym. rippuvainen kehuista ja hehkutuksesta, ylikorostunut auttamisen halu.( ei tapahdu kotona)

- kertoo mielellään perheen ulkopuolisille kuinka tekee melkein kaikki kotityöt ja vielä enemmänkin pitäisi.

Yhteiseloa takana monta vuotta, toivon että jonain päivänä tajuaa, tuskin.

Heittäkäähän mäkeen laiskat miehenne ja opettakaa lapsillenne ruoan laittotaidon, siivouksen ym.

Vierailija kirjoitti:

Vaimo tekee paljon enemmän ja minä teen töitä paljon enemmän ja tuon yhteiseen talouteen rahaa paljon enemmän. Eli kotityöt ei jakaudu tasan, eikä edes kaikki työt kotityöt mukaan luettuna. Minä teen paljon enemmän kuin vaimo ja hän kuluttaa myös minun tienaamia rahoja. Maksan mielelläni siitä, että koti on siisti ja ruoka valmiina pöydässä.

Ymmärsin, että kysyttiin parisuhteesta eikä palvelijasta.