Lue keskustelun säännöt.
Aion tehdä abortin vastoin miehen tahtoa
27.05.2014 |
Tilanne on aivan hirveä.
Olemme uusperhe, mies asunut kanssamme 11 vuotta. Lasteni isä on kuollut heidän ollessa ihan pikkuisia. Minun ei pitänyt enää saada lapsia lääkärin mukaan. Ja 13 vuotta menikin ilman ehkäisyä, mutta nyt kävi huonosti... Eli raskaana ollaan ja mies aivan haltioissaan (hänellä ei ole omia lapsia).
En kestä ajatusta kolmannesta lapsesta, en kerta kaikkiaan. Täysin yksin olen nämä kaksi kasvattanut ja hoitanut. Toki mies on auttanut jos on ollut pakottava tarve. Mitään ei kuitenkaan oma-aloitteisesti ole tehnyt, enkä luonnollisesti ole sitä häneltä edes odottanut. Omaa lastansa varmasti hoitaisikin, mutta mun mitta vauva, taapero, uhmaelämää on täysi.
Pelkkä ajatuskin saa ahdituksen aallon vyörymään. Mies luultavasti pettyy minuun niin pahasti, että laittaa "pillit pussiin" ja perheemme hajoaa. En vaan pysty toisen vuoksi lasta synnyttämään :(
Kommentit (70)
[quote author="Vierailija" time="29.05.2014 klo 17:52"]Vaikutat aika itsekkäältä. Pystytkö kertomaan lapsillesi, että vatsassasi kasvaa vauva, mutta ajattelit listiä sen!
[/quote]
Miksi mun lapsilleni se pitäisi kertoa??? On ihan heidänkin etunsa, että en vaivu takaisin syvään masennukseen jossa olen viimeiset vuodet virunut. ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miksi ette käyttäneet ehkäisyä? Ei sinua oltu steriiliksi todettu....
[quote author="Vierailija" time="27.05.2014 klo 19:21"]Mikä oli syynä ettet muka ois voinu saada lapsia? 2 ekaa kuitenkin sait? Mies katellu sun pentujas 11v ja nyt tapat sen oman lapsen. Reilua.
[/quote]
Mullakin tuli mieleen että olis kyllä puolisolta isku vasten kasvoja. Ihan kuin en olis tarpeeksi hyvä isäksi. Että se ex jonka pentuja olen hoitanut oli tärkeempi.
Teet vääärin miestäsi kohtaan, todella väärin. Vedät maton toisen jalkojen alta helvetin itsekkäästi. Lapsella on kaksi vanhempaa, et ole yksin lapsen kanssa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Onnea murhaajalle. Etkö ymmärrä että olet jumittunut tuohon ajatukseen. Nyt on uusi tilanne.
Olet yli 30-vuotias ja kaikki on todellisuudessa toisin kuin mitä KUVITTELET.
Abortti on ehkäisykeino, eikä sen tekeminen tee sinusta hirviötä. Parempi se kuin että synnytät lapsen jota et selvästikään halua.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Päätös on toki sun oma, mutta sinuna miettisin vielä. Kun pääset alkujärkytyksestä yli niin ajatukset voivat muuttua.
Tilannehan on aivan erilainen verrattuna yksinhuoltajuuteen, kun lapsen isä on täysillä mukana ja innoissaan. Varmasti rakastaisit lastasi siinä missä edellisiäkin kun ehtisit totutella ajatukseen ja viimeistään lapsen synnyttyä (siinä usein jo biologiakin auttaa).
Mieti miten voisit helpottaa omaa jaksamistasi - voisiko mies ottaa selkeästi isomman hoitovastuun lapsesta? Näistä voisitte hyvin neuvotella ja miettiä ratkaisuja yhdessä.
Jos olet asian kanssa aivan ehdoton niin päätös tietenkin on yksin sinun. Arvelisin kuitenkin miehesi tuossa tilanteessa loukkaantuvan pahasti, vaikka kuinka olisikin kyse vahingosta. Seurauksia on varmasti ja voivat heijastua ikävästi parisuhteeseen. Toivottavasti päädytte ratkaisuun kuitenkin yhteisymmärryksessä - kummin tahansa sitten päätättekin.
Abortti on aina oikein, koska sillä vältetään mittaamaton määrä inhimillistä kärsimystä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mulle tulee pakokauhu kun mietinkin tilannetta jossa oma alkio olisi toisen päätöksen alla abortoitavana! Siis aivan järkyttävän kauhea tilanne miehellesi!
Minä olen 4 lapsen äiti ja ehdottomasti sitä mieltä että nyt riittää eikä yhtään lasta enää tule. Sen vuoksi pidän tarkasti huolen etten tule raskaaksi missään olosuhteissa.
Ikävä tilanne, voimia, ap! Se, että mies on nyt innoissaan, ei tarkoita että hän ottaisi syntyneestä lapsesta vastuuta. Montakohan kertaa sekin on nähty, että mies oikein usuttaa lastentekoon, mutta yllättäen vaan kummasti nainenhan ne joutuu käytännössä yksin hoitamaan. Kun et kerran ole valmis lapsesta huolehtimaan, olet aivan oikeassa kun et sitä aio synnyttää. Miehen varaan ei kannata laskea.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Aloittajan tilanteeseen en muuten ota kantaa, kuin että itse en varmaan aborttia tekisi. Yksi juttu vaan pistää silmään näistä aborttia käsittelevistä keskusteluista: abortin vastustajat antavat itsestään todella asiattoman ja huonokäytöksisen vaikutelman. Melkein joka keskustelussa abortin vastustajat haukkuvat muita ja muutenkin puhuvat hyvin halveksivasti. Surullista minusta että ei osata käyttäytyä vaikka ei kaikesta samaa mieltä oliskaan.
Voimia tilanteeseen. Keskeytys tuntuu nyt shokin keskellä hyvältä ratkaisulta, aivot ehkä eivät edes anna ajatella muuta. Jos siihen päädyt, se on sitten tässä tilanteessa oikea ratkaisu, tai niin on sitten vuosienkin jälkeen uskottava.
Mutta sanoisin, että ajattelisitko kuitenkin pitäväsi tämän.. Eritoten jos mieskin on niin onnellinen ja haluaa.. Vaikka keskeytys tuntuisi parhaalta ja on sitten se valittu ratkaisu, siitä oikeasti saattaa saada loppuelämän surun kannettavakseen. Älä ota sitä surua itsellesi. Mutta ymmärrän, nyt tuntuu, ettei muuta ole eikä lasta mitenkään halua. Ratkaisu on lopulta sinun, voimia elämääsi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos se kohtu on niin huonossa kunnossa kuin kerroit niin mä painelisin nyt ensimmäisenä lääkäriin äkkiä. Gynekologin arvio, onko raskautta turvallista edes jatkaa. Jos ei ole, asia on sillä selvä ja miehellesi varmasti helpompi hyväksyä niin kuin että sinä et vain halua vauvaa enää. Jos lääkäri ei näe raskaudessa erityistä riskiä, joudut tietenkin taas pohdintaan abortista. Mutta mä pyrkisin kyllä tekemään sen pohdinnan yhdessä miehen kanssa. Yritä kertoa hänelle, miksi et voi ajatella synnyttäväsi enää. Että jos mitenkään mahdollista, voitte tehdä mahdollisesta abortistakin päätöksen yhdessä lopulta.
[quote author="Vierailija" time="27.05.2014 klo 22:33"]
Ikävä tilanne, voimia, ap! Se, että mies on nyt innoissaan, ei tarkoita että hän ottaisi syntyneestä lapsesta vastuuta. Montakohan kertaa sekin on nähty, että mies oikein usuttaa lastentekoon, mutta yllättäen vaan kummasti nainenhan ne joutuu käytännössä yksin hoitamaan. Kun et kerran ole valmis lapsesta huolehtimaan, olet aivan oikeassa kun et sitä aio synnyttää. Miehen varaan ei kannata laskea.
[/quote]
Tämä on tosi hyvä pointti. Vaikka mies on ok, niin hänellä on ihan valtavasti harrastuksia. Eli valtaosan ajasta olen yksin kotona. Nyt kun lapset on jo isoja en turhaudu tilanteeseen, mutta en vaan voisi edes kuvitella jumittavani vauvan kanssa kotona. Mies ei ole kotona viihtyvää sorttia, enkä jaksa uskoa että tuosta ikinä muuttuu. Harrastukset on joka vuodenajalle ja niissä luuraa oikeesti vuorokausi toisensa perään. ap
[quote author="Vierailija" time="29.05.2014 klo 09:33"]Sano että tuli keskenmeno?
Ja totta helvetissä abortti ennemmin kuin ei-haluttu lapsi. Lapsi aistisi varmasti, että äiti suhtautuu häneen eri tavall kuin isä. Et pysty esittämään lapselle, että olisit hänet halunnut. Jos pidät lapsen, tulet aina kohtelemaan häntä etäisesti ja tietyllä tasolla kylmästi, puhtaasti siksi ettet lasta halunnut. Usko pois- lapsi myös huomaa sen.
[/quote]
Valheella on lyhyet jäljet. Mies on vapaa lähtemään ja etsimään naisen joka haluaa lapsen hänen kanssaan. Mutta eipä tuo halua luopua kivasta talosta ja helposta elämästä. Ainakaan vielä. ap
[quote author="Vierailija" time="28.05.2014 klo 05:07"]
[quote author="Vierailija" time="27.05.2014 klo 22:33"]
Ikävä tilanne, voimia, ap! Se, että mies on nyt innoissaan, ei tarkoita että hän ottaisi syntyneestä lapsesta vastuuta. Montakohan kertaa sekin on nähty, että mies oikein usuttaa lastentekoon, mutta yllättäen vaan kummasti nainenhan ne joutuu käytännössä yksin hoitamaan. Kun et kerran ole valmis lapsesta huolehtimaan, olet aivan oikeassa kun et sitä aio synnyttää. Miehen varaan ei kannata laskea.
[/quote]
Tämä on tosi hyvä pointti. Vaikka mies on ok, niin hänellä on ihan valtavasti harrastuksia. Eli valtaosan ajasta olen yksin kotona. Nyt kun lapset on jo isoja en turhaudu tilanteeseen, mutta en vaan voisi edes kuvitella jumittavani vauvan kanssa kotona. Mies ei ole kotona viihtyvää sorttia, enkä jaksa uskoa että tuosta ikinä muuttuu. Harrastukset on joka vuodenajalle ja niissä luuraa oikeesti vuorokausi toisensa perään. ap
[/quote]
No olisiko keskustelu miehen kanssa mitään? Sanot että miehellä on liikaa harrastuksia etkä näe että hän on siten kyvykäs ja halukas sitoutumaan vauvaan. Mikäli isällä on halua huolehtia vauvasta, luulisi hänellä olevan myös halua ja älyä karsia harrastuksistaan, mikäli vauvan haluaa pitää.
Raskaus päättyi luonnolliseen keskenmenoon. Olen samaan aikaan helpottunut ja surullinen. Kunpa en olisi edes puhunut miehelle abortista :(
Hormonaaliset ehkäisyt / kierukka ei sovi, kortsua mies ei halua käyttää ja ehdottaessani itseni lopullista steriloimista mies sai kohtauksen. Vaikeaa on. Tietysti mies ei voi kehostani päättää, eli eiköhän ole aika mennä toimenpiteeseen halusi hän sitä tai ei.
Miehenä jättäisin sinut heti. Olet todella kylmä ja omahyväinen. Lapsi pn yhtälailla miehen kun sinun, sanokaa feministit mitä lystäätte(näin se on ainakin elatusmaksuja haettaessa).