Mies tykkää mökkeillä, minä en :(

Eiköhän se viihtyvyyden suurin kanto kaskessa ole tuo miehen täti-immeinen, joka pitäisi saada pois teidän reviiriltä. Eli nyt juttelemaan miehen kanssa ja sanot, että tämä on sinulle todellinen ongelma, joka pitää saada ratkaistua. Täti ei saa tulla mökillenne kuin omaansa, eikä oleilla siellä alvariinsa. Uuden mökin (eikä vanhankaan, sen puoleen) työt eivät tekemällä lopu, joten tee niitä vähitellen ja sopivissa välein palkitse itsesi vaikka kuohuviinillä laiturin nokassa. Jos miehesi on henkeenjavereen innostunut mökkeilystä, hän varmasti kuitenkin hoitaa hommista valtaosan. Hanki mökille asioita, jotka tekevät siitä sinulle erityisen miellyttävän. Mutta ihan enste, kitkekää ne ei-toivotut vieraat pois. Pitäkää vaikka kerran kesässä kekkerit, joihin sukulaiset ovat tervetulleita, ja muuten olette siellä omalla porukalla.

[quote author="Vierailija" time="27.05.2014 klo 15:45"]

[quote author="Vierailija" time="27.05.2014 klo 15:42"]

Mulla on ihan sama tilanne. Aluksi tuntui hyvältä ajatukselta panostaa omaan mökkiin, mutta siellä on liikaa töitä. Haluaisin rentoutua siellä ollessani, mies vain tehdä töitä. Ei kiva.

[/quote]

Sama juttu. Lisäksi jos jättäisin hommat tekemättä, tuntisin itseni vapaamatkustajaksi. ap

[/quote]

En nyt ihan ymmärrä. Jos mies on tekemällä rentoutuvaa tyyppiä, ei teidän tarvitse teeskennellä samaa. Hoidatte ne tietyt sovitut jutut ja muuten olette kuin ellun kanat - en usko, että miehennekään haluavat teitä vasiten kiusata. Se vapaamatkustajuus on tunne, josta voi opetella poiskin. Sillä tapaa alkaa hallita omaa elämäänsä ilman että olisi pakko tehdä täysin oman pään mukaan tunteakseen niin. On turha tehdä mökkipihaa, joka vaatii jatkuvaa peräänkatsomista ja sitoo - moni mökkitontti on täydellisen luonnontilainen, ja toimii niin paremmin kuin se hoidettava. Jos kuitenkin jotain puutarhaviritystä haluaa, sen voi tehdä minimaaliseksi ja helppohoitoiseksi.

Aloittajan mökki on vielä keskentekoinen, ei se ole sama asia kuin mökin työllistävyys sitten kun se on valmis. Sukulainen osaa varmasti olla rasittava, mutta häneltä voi myös oppia niistä kasveista ja kiinnostua siitä, minkä takia hänen mielestään tapa x on se ainoa oikea. Samalla voi opetella oman tilan ottamista niin, että perustelee oman tapansa ja kaikki tuntevat tulleensa kuulluiksi. Sinähän sen lopulta päätät, miten teet, joten miksi hermostua. Sitten voi udella suvun historiaa ja saada kuulla asioita, joita mies ei itse osaisi kertoa mutta jotka saattavat olla hyödyllistä tietoa hänen sukunsa ymmärtämisessä.

Ja sitten niille omille retkilleen ulkomaita myöten voi hävitä myös ihan hyvällä halulla - mies luultavasti on onnellinen kun saa olla mökillä myös itsekseen. Mökkiin kuluneita rahoja taas voi pitää sijoituksena. Kaikki on kuitenkin ihan kohtuullisen hyvin, eikö. Paitsi ehkä se, että sukulaistäti tuppaa paikalle monta kertaa päivässä. Mutta mitä jos rakentaisitte sinulle piilopirtin/vierasmajan, jossa sinua ei saa häiritä ilman hyvää syytä?

Toisen tarpeisiin mukautuminen on sellainen taitolaji, joka monella on ihan kadoksissa. Se perustuu nimenomaan siihen, että ei aleta matkia, eikä luovuta omista tarpeista, vaan opetellaan sovittamaan niitä yhteen senverran kuin on optimaalista. Kaikki tuo nöyristely ja synnintunto aiheuttaa vain omituista reuhtomista, kun aletaan kieltää niitä omia tarpeita ja sitten hermostutaan täysin, ihan hyvästä mutta itseaiheutetusta syystä. Mökillä on tarkoitus rentoutua, ja jokaisen pitää saada rentoutua sillä itselleen sopivalla tavalla.