Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
Kamalimmat kiusaajien tekemät teot teille?
26.12.2020 |
Jotka aikuisten maailmassa päättyisivät jopa rikostuomioon?
Kommentit (93)
Mun maine mustamaalattiin amiksessa.
Halveerattiin minua selän takanani.
Kerran kuulin seinän läpi mitä musta puhuttiin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Nämä jutut kuulostaa liioitelluilta. Housujen vetäminen alas on lasten kepposia, ei raiskausyritys.
Sylkeminen? Kaikki sylkee kaikkien päälle peruskoulussa.
Läskiksi kutsuminen? Kaikki saa osansa näistä jutuista, ottakaa huumorilla.
Useimmiten jonkun kiusaamiskokemus on liiallista herkkyyttä. Lääkärit ja kaupankassat kuulee vähän väliä ilkeyksiä. Harva heistä kuitenkaan ajattelee asiakkaiden kiusaavan. Kaikki on kiinni asenteesta
Nimenomaan asenteesta, nimittäin niiden muiden luokan 20 oppilaan kuin sen potkaisijan tai sylkäisijän tai läskiksi haukkujan. Jos he tai edes osa heistä toimivat oikein eli puuttuvat tilanteeseen ja tekevät selväksi, ettei tällainen ole ok, mieleenpainuvaa kiusaamiskokemusta tuskin syntyy eikä toiminta todennäköisesti jatku.
Jos (eli kiusaamistapauksissa kun) taas muut eivät puolusta vaan hyväksyvät toiminnan, yleensä myös ilmaisevat tukea kiusaajalle ja jotkut suoraan osallistuvatkin toimintaan, kiusaaminen jatkuu ja kiusatulle tulee selväksi, ettei hänellä ole oikeuksia säälliseen kohteluun.
Lääkäreiden ja myyjienkin kokemuksiin varmaan vaikuttaa, onko haukkuminen toistuvaa, miten siihen suhtaudutaan ja yritetäänkö sitä estää.
Hiljainen enemmistö hyväksyy hiljaisuudellaan ko. teot. He ovat siinä tällä tavoin mukana. Ei kahta puhetta tästä.
Ala-asteelta asti oli yks sosiopaatti joka kahden kesken oli paras kaveri mutta porukassa aina alkoi se minun kiusaaminen. Aluksi se oli vaan tönimistä ja lumipesuja porukalla ja tavaroiden rikkomista. Taas kun nähtiin kahdestaan alkoi se anteeks pyyteleminen.Ylä-asteella homma rankkeni jo turpaavedoiksi ja potkimisiksi. Jollain kummallisilla voimilla pääsin kuitenkin lukioon ja sain sieltä kavereita ja olin muutenkin venähtänyt pituutta ja myös leveyttä salilla, muutama vuosi tästä tämä lapsuuteniystävä tuli baarissa pöytäämme iloisesti moikkaamaan kun ei oltu ei oltu nähty pitkään aikaan nähty, oli vailla paria satasta vainaks ja tuoppia. Oli jotenkin nautinnollista sanoa. Mene pummi v. Tuun tai tulee turpaan. Mä en tunne sua.
Kemiantunnilla kiusaaja piti kasvojeni lähellä jotain happopulloa ja käyttäytyi uhkaavasti. Muut paikallaolijat eivät puuttuneet tilanteeseen mitenkään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Oli tällainen talvi-ilta, ja seisoin koulun pihalla. Olin lähteny nuokulta äkkiä, sillä minulle kerrottiin, että henkilö x haluaa antaa turpaan.
Minut saatiin kiinni siinä pihamaalla. Joku repi hiuksista ja joku toinen löi. Useampi muu seisoi ringissä ympärillä.
"Eihän siitä tuu ees verta!" joku siitä ringistä huusi.
Hoipertelin kotiin itkien, ja häpesin niin, että se häpeä peitti kivun. Kotona isä oli humalassa, eikä huomannut mitään. Menin suihkuun ja sitten yritin nukkua. Mietin, että miten ikinä uskallan mennä maanantaina kouluun.
Seuraavana aamuna isä oli sen verran selvinnyt että näki kasvoni. Hän oli tekemässä rikosilmoitusta, mutta sitä ei otettu vastaan, koska tekijä oli 14 ja minä 13.
Maanantaina oli pakko mennä kouluun, jossa kukaan ei puhunut minulle mitään. Kukaan opettaja ei kysynyt kasvojen mustelmasta mitään. Kun pääsin kotiin, äiti soitti humalassa ja haukkui minut lyttyyn.
Se taisi olla ensimmäisiä päiviä joista muistan varmasti, että unelmat minussa alkoivat kuolla pois. En ollut tärkeä kenellekään. Kukaan ei välittänyt.
N38
Minua alkoi itkettää, kun luin tämän. Miten sinulla menee nykyään?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oli tällainen talvi-ilta, ja seisoin koulun pihalla. Olin lähteny nuokulta äkkiä, sillä minulle kerrottiin, että henkilö x haluaa antaa turpaan.
Minut saatiin kiinni siinä pihamaalla. Joku repi hiuksista ja joku toinen löi. Useampi muu seisoi ringissä ympärillä.
"Eihän siitä tuu ees verta!" joku siitä ringistä huusi.
Hoipertelin kotiin itkien, ja häpesin niin, että se häpeä peitti kivun. Kotona isä oli humalassa, eikä huomannut mitään. Menin suihkuun ja sitten yritin nukkua. Mietin, että miten ikinä uskallan mennä maanantaina kouluun.
Seuraavana aamuna isä oli sen verran selvinnyt että näki kasvoni. Hän oli tekemässä rikosilmoitusta, mutta sitä ei otettu vastaan, koska tekijä oli 14 ja minä 13.
Maanantaina oli pakko mennä kouluun, jossa kukaan ei puhunut minulle mitään. Kukaan opettaja ei kysynyt kasvojen mustelmasta mitään. Kun pääsin kotiin, äiti soitti humalassa ja haukkui minut lyttyyn.
Se taisi olla ensimmäisiä päiviä joista muistan varmasti, että unelmat minussa alkoivat kuolla pois. En ollut tärkeä kenellekään. Kukaan ei välittänyt.
N38
Minua alkoi itkettää, kun luin tämän. Miten sinulla menee nykyään?
Kiitos kun kysyit. Ei mene kovin menestyneesti yleisellä mittapuulla, mutta ei kauhean huonostikaan oman mittarini mukaan. Olen pysynyt vähän sivussa elämästä, mutta olen ihan tyytyväinen näin. Minulta ei puutu mitään sellaista, jota ilman ei voisi tuntea onnea silloin tällöin :)
Mukavaa viikonloppua sinulle, ja muille kiusatuille. Ja vähän parempaa vuotta 2021 ❤️
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mun maine mustamaalattiin amiksessa.
Halveerattiin minua selän takanani.
Kerran kuulin seinän läpi mitä musta puhuttiin.
Puhumme sinusta myös täällä palstalla paskaa. Et ole turvassa. Terv. Amisjuoruilija
Minua kiusasi liikunnanopettajamme 5-6-luokilla. Keski-ikäinen nainen.
Kerran minulla oli virtsatientulehdus. Sekakäyttäjä-vanhempani eivät uskoneet vaan pakottivat kouluun. Liikuntatunnilla anelin lupaa päästä vessaan, kun opettaja sanoi vaan "kyllä tuollainen kusivika on vaan pään sisällä" eikä päästänyt. Pissasin sitten itkien housuun. Koko muu luokka ilkkui ja töni minua. Opettajan reaktio tähän oli ylimielinen hymy ja kommentti "noin siinä sitten käy kun kerjää huomiota"
Koripalloa pelatessa sain (tahallaan heitetyn) pallon suoraan naamaani. Verta alkoi tulvia nenästä ja silmälasit säpäleinä. Eihän niitä olisi "saanut" pitää mutta olen käytännössä melkein sokea ilman niitä. Opettaja käski huutaen hakemaan rikkalapion ja paperia ja huusi "siivoat sen minkä sotkit" muu luokka sai lähteä etuajassa välitunnille. Kotona sain turpaan rikkoutuneiden lasien vuoksi. Ei kovin ruusuiset muistot niiltä vuosilta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Minua kiusasi liikunnanopettajamme 5-6-luokilla. Keski-ikäinen nainen.
Kerran minulla oli virtsatientulehdus. Sekakäyttäjä-vanhempani eivät uskoneet vaan pakottivat kouluun. Liikuntatunnilla anelin lupaa päästä vessaan, kun opettaja sanoi vaan "kyllä tuollainen kusivika on vaan pään sisällä" eikä päästänyt. Pissasin sitten itkien housuun. Koko muu luokka ilkkui ja töni minua. Opettajan reaktio tähän oli ylimielinen hymy ja kommentti "noin siinä sitten käy kun kerjää huomiota"
Koripalloa pelatessa sain (tahallaan heitetyn) pallon suoraan naamaani. Verta alkoi tulvia nenästä ja silmälasit säpäleinä. Eihän niitä olisi "saanut" pitää mutta olen käytännössä melkein sokea ilman niitä. Opettaja käski huutaen hakemaan rikkalapion ja paperia ja huusi "siivoat sen minkä sotkit" muu luokka sai lähteä etuajassa välitunnille. Kotona sain turpaan rikkoutuneiden lasien vuoksi. Ei kovin ruusuiset muistot niiltä vuosilta.
Voi toista. :( Tuntuu erityisen sairaalta, kun aikuinen kiusaa lasta. Voisinpa matkustaa ajassa pöllyyttämään sen opettajan ja lohduttamaan sinua.
Tietysti voisin listata tähän kaikki kiusaamiset peruskoulun ensimmäiseltä lukion kolmanteen luokkaan asti, mutta en halua muistella niitä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Veljeni kuoli syöpään, kun olin yläasteella. Hän sairasti vuosia ja sai kortisonia, joten oli tietysti tosi turvoksissa loppua kohti. Kun palasin kouluun, kiusaajani huusi niin että piha raikui, että ”joko se läski kuoli”.
En unohda ikinä.
Todella ikävä muisto varmasti. Osa lapsista on ihan järjettömän raakoja. Kaverini isä kuoli kun kaverini oli yläasteella. Hautajaispäivänä hän näki pari kiusaajaansa sattumalta kauempana kävelemässä. Kun nämä huomasivat saattueen, alkoivat he osoitella arkkua ja nauraa. Kaiken muun kuulemma voi unohtaa, mutta tätä ei.
Ei tämä rikollista ole, mutta kerron silti. Olin yläasteella todella ihastunut yhteen poikaan, ja minua kiusannut henkilö tiesi tästä. Hän hakeutui tuon pojan seuraan ja otti toisen henkilön kuvaajaksi mukaan. Kuvaaja sitten otti valokuvia, joissa tuo kiusaajatyttö lääppii ihastukseni kohteen kanssa. Tuli luonnollisesti ylimielisenä esittelemään kuvia minulle sen jälkeen kun ne oli teetetty.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Suurin osa näistähän on ihan laimeita ja lähes jokainen joutuu joskus kohtaamaan pieniä tölväisyjä, niin minäkin, eivätkä ne mitään kiusaamista ole olleet. Huumoria peliin niin sillä tästäkin taas selvitään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mun maine mustamaalattiin amiksessa.
Halveerattiin minua selän takanani.
Kerran kuulin seinän läpi mitä musta puhuttiin.Puhumme sinusta myös täällä palstalla paskaa. Et ole turvassa. Terv. Amisjuoruilija
Onneksi en voi pahoittaa mieltä kommentistasi, sillä tuskin tiedät kuka olen. Jos puhut totta että olet tuota, niin olet ikävä ihminen.
Vierailija kirjoitti:
Suurin osa näistähän on ihan laimeita ja lähes jokainen joutuu joskus kohtaamaan pieniä tölväisyjä, niin minäkin, eivätkä ne mitään kiusaamista ole olleet. Huumoria peliin niin sillä tästäkin taas selvitään.
Huumorilla kyllä selviää joistakin kiusaamis-tilanteista, mutta toisten asenteet ja olemus siinä tilanteessa voivat olla hyvin halveeraavia.
Aika persoonasta kiinni kuka saa kenetkin romutettua enemmän.
Vierailija kirjoitti:
Päälle sylkeminen ja julkinen nöyryyttäminen mm. Uskokaa tai älkää, olen nykyään itse psykologi.:)
Helppo uskoa, moni psykologi on ollut kiusattu lapsena ja näin ollen ymmärrystä erilaisten ihmisten erilaisille tilanteille todennäköisesti löytyy.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei ole mitään sellaista.
Syrjimisestä ei joudu oikeuteen.
Se oli ihan riittävän kamalaa.
Oli muita seikkoja, joiden takia olin
mainio kohde tuollaiselle. Ja sitä kesti
melkein kokonaisen vuoden.
Tai jatkui se sen jälkeenkin, mutta olin
löytänyt toiselta luokalta hyvän ystävän, niin se ei haitannut mua enää paljon.Syrjiminen on yksi kauheimmista kiusaamisen muodoista. Millä sen todistat? Mutta mitkä jäljet se jättääkään kehittyvään ihmislapseen? Saat jatkuvasti kuulla olevasi hyljeksitty epätoivottu yksilö, jota ei hyväksytä yhteisön jäseneksi. Koeta siinä sitten kasvaa yhteiskunnan täysivaltaiseksi jäseniksi. Opettajien kommentti on, että ketään ei voi pakottaa olemaan kenenkään kaveri. Onneksi kuitenkin löysit ystävän. Kaikki eivät saa valitettavasti korjaavaa kokemusta ja jäävät uskoon omasta huonoudestaan.
ap
Kannattaa työntää joku junan alle. Saa nauraa kippurassa.
Alue: Aihe vapaa
Tapahtui vuonna 1996. Ei silloin ollut tällaista lasu-tukea kuin nyt on. Silloin piti vain pärjätä, ja kotioloja katsottiin läpi sormien, koska lama vei resurssit ja mielenkiinnon.