Lue keskustelun säännöt.
"Kivoja" asioita mitkä sinun mielestäsi tuntuu hirveän vastenmieliseltä pakkopullalta?
Minulla tällaisia on esim. mökkeily ja joulu. Silti aina ihmiset yrittävät pakottaa kerta toisensa jälkeen mökkeilemään ja viettämään joulua.
Mitä on sinulla yleisesti kivaksi miellettyjä asioita mitä inhoat mutta aina tuntuu että niistä olisi "pakko" tykätä?
Kommentit (1397)
Kavereiden näkeminen ja oikeastaan kaikki sosiaaliset tapahtumat. Viihdyn parhaiten omissa oloissa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ei ole minulta pois jos moni ei halua nähdä ystäviä tai sukulaisia. Ihmettelen vaan. Niin paljon on yksinäisyyttä. Se on sellainen asia mitä ei niin vain korjatakaan. Kitinä siitä että joutuu vaikkapa jouluna kyläilemään on aika pientä kun miettii että moni yksinäinen olisi tosi onnellinen kun joku edes joskus tulisi kylään tai soittaisi.
Toinen mitä ihmettelen on jokakesäiset jutut mökkivieraista. Olisi niin kiva saada vieraita mökille!
Ajatuksia:
Monella arki on kiireistä ja täynnä touhua, joten vaikka ei mikään erakko tai suvun vihaaja olisi, voi olla että juuri joulun haluaisi rentoutua rauhassa kotona oman perheensä kanssa.
Lapsiperheiden kohdalla se, että pitäisi osa joulusta kestitä porukkaa ja muina päivinä kulkea läpi ne ns. pakolliset kyläpaikat, on mielestäni kohtuutonta - toki asia erikseen, jos perhe itse haluaa ja jaksaa kestitä väkeä kotonaan ja ajella renkaat ulvoen kyläpaikasta toiseen. Meilläkin näitä jouluja on ollut, mutta huomattiin että ollaan joululoman jälkeen jopa väsyneempiä kuin ennen sitä ja niinpä muutimme taktiikkaa.
Suvun kanssa voi kyläillä muulloinkin kuin jouluna: eikö vuosi ole täynnä viikonloppuja? Tietysti voi pyrkiä kunnioittamaan läheisten toiveita yhteisistä jouluista, mutta joka joulu ei ole pakko toistaa samoja traditioita, jos ei vaikka oikeasti jaksa.
On paljonkin asioita, joista ihmiset valittavat. Aina jollain on asiat huonommin. Silti ei voi mennä sanomaan toiselle että et sinä voi valitella pakkokyläilyistä jouluna, kun maailmassa on vaikka kuinka paljon yksinäisiä ihmisiä.
Oma perheemme tykkää kyllä kyläillä, mutta kaikki juhlapyhät ei todellakaan mene tässä hommassa. Olkoon se sitten väärin tai ei.
Entä mikä sinua estää kutsumasta vieraita mökillesi tai kotiisi? :)
Täällä on varmaan jo kaikki mainittu mutta listaan omani myös. Saunominen porukalla tai ylipäätään jonkun muun kuin puolison kanssa. Uimahallit, kylpylät, kylpytynnyrit, poreammeet, hotellihuoneen kylpyammeet yms, tarviiko tätä edes perustella? Mökkeily, ehkä menis jos paikka olisi tosi kiva, oma puhdasvetinen ranta, sisävessa ja hyvä sää. Totuus omalla kohdalla mökkeilystä on usein random vuokramökki, vettä sataa koko viikon kuin esterin perseestä ja siinä sitä si mietitään että sisällä kämpässä voisin istua kotonakin. Risteilyt, vuorokausi tai pari tunkkaisen hajuisessa purkissa, missä ei ole mitään muuta ajanvietettä kuin syödä, juoda tai käydä kaupassa ja sieltä et pääse pois ennen kuin määräaika umpeutuu. Aamiainen sängyssä, eikö se ole jo suorituksena hankalaa, pelkäisin että kahvit ja mehut kaatuisi sänkyyn ja leivänmuruja olisi sänky täynnä.
Häistä puhuminen. Hääpuvut, sulhaset, ohjelmat, äidin onnen kyyneleet ja niin edelleen.
Lasten kanssa leikkiminen, heistä vastuussa olo ja jatkuva häslääminen.
Pakollinen sote-alan harjoittelu päiväkodissa oli horroria. En pysty sitä mitenkään muuten kuvailemaan. Melu kaikista suunnista jatkuvalla syötöllä alimiehityksellä oli viisi pisintä viikkoa elämässäni. En halunnut herätä aamulla ja kyennyt nukahtamaan ahdistukseltani.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tyhy yms muiden virkistyspäivien hassunhauskat kisailut ja visailut. Mä vihaan niitä yli kaiken. Huumorimielessä leikitään jotain **tun olympialaisia. Ja huomaa sielläkin ne, joilla leikki menee ihon alle ja halutaan voittaa se pellekisa. Kun itse sitten sössit sen hemmetin kumisaappaan heiton, näkee kun pakkohymy jähmettyy kisakumppanin kasvoille. Ei enää ikinä! Ihan helvetistä kaikki noi kisailut ja ryhmässä leikkimiset. Onneksi korona esti tämän vuoden osaston kisapäivät. Toivottavasti ensi vuonnakin!
Vierailija kirjoitti:
Työpaikalla pakonomainen työkavereiden syntymäpäivien huomioiminen. En jaksa sitä, että jonkun ihmisen kahvitilaisuuteen käydään jo viikkoja etukäteen suunnittelemaan yhteislaulua, vaikka kyse ei ole edes esim. 50-vuotispäivästä tai eläkkeelle siirtymisestä. Ehkä joku voi arvatakin, mistä ammattikunnasta kyse.
Mä en kyllä arvaa..? Voitko kertoa mitä teette työksenne?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Liikunnalliset harrastukset. Joulukalat tai kalaruoat ylipäätään mihin vuodenaikaan tahansa. Sosiaaliset kokoontumiset tyyliin suvun ja perheen kesken, tyttöjen ilta tai työporukalla.
Komppaan! Liikunasta nautin mutta noin muuten voisi olla omalta näppäimistöltä toi kommentti.
Yllättävän paljon itseni kanssa samanhenkistä porukkaa täällä. Saunominen illanvietoissa, mökkeily, yökyläily, nämä kaikki saa jo ajatuksen tasolla tuskanhien pintaan.
Kaveriporukassani on jostain syystä suosiossa yhteiset ruoanlaitto-/syömistreffit. Eli iso porukka kokoontuu jonkun kotiin laittamaan kolmen ruokalajin aterian ja sotkee samalla miljoona astiaa. Ruoanlaitto ei ole lempipuuhaani, ja vielä vähemmän jonkun toisen keittiössä monen ihmisen häseltäessä ympärillä. Ihan painajainen minulle, ja jättäydynkin aina näistä pois.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minulle tulee ekana seksi mieleen.
Jos siitä ei tykkää niin älä hemmetissä harrasta sitä. Ei minkään "miehen mieliksi" tai muustakaan syystä.
Mun mies ei harrasta sitä "naisen mieliksi", niin olen sit ilman satana.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Retkeily ja ulkoilu, itse asiassa myös pihatyöt ulkona. Ulkoliikunnasta pidän silloin, kun siinä tulee kunnolla hiki ja sen jälkeen pääsee heti suihkuun ja sisätiloihin.
Miten sinut pakoitetaan mökkeilemään?
En ole ikuisuuksiin suostunut hyttyssyötiksi puuseemaastoon.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Shoppailu, ryyppääminen ryyppäämisen takia, yhteispeseytyminen tai paljussa lilluminen. Puhelimessa puhuminen.
Mikä v.it...se on että Ei saa mennä yksin saunaan!
En käy enää kenenkään luona kyläilemässä missä on se vaara että pitäisi saunoa muiden kanssa yhtäaikaa.
Voisin saunoa mutta Yksin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kaikki mahdolliset hoitolahoidot ja kampaamokäynnit, joista ilmeisesti iso osa ihmisistä (naisista ainakin) nauttii. Minusta vain todella inhottavaa ja epämukavaa, ja aina sai pelätä mikä on lopputulos (joka kerta huonompi kuin itse tehden). Muutaman kerran siis olen kokeillut, kunnes totesin että hirveää paskaa eikä minun ole niissä pakko käydä.
En tiedä mikä minussa on vialla, mutta koen ettei Suomessa palvelutaso yksinkertaisesti riitä vastaamaan tarpeisiini mitä tulee esim. kauneushoitolakäyntiin. :/ Maksan esim. kasvohoidosta 60€, ja siinä sitten makaan ja koitan rentoutua, kun kasvojani käsittelee ihminen, jolla on tahroja työasussa ja kädet epäsiistit tai hieman tupakalta haisevat. Jos kysyn tai puhun jotain, kädet ihollani pysähtyvät yleensä kokonaan, kun työntekijä miettii vastausta, luontevaa keskustelua ei vaan synny. Sitten kokeillaan (koska sitähän se on, jossei säännöllisesti käy) hoitolakohtaisia ihonhoitotuotteita, joita työntekijä itse mainostaa maasta taivaisiin, mutta tulee kuitenkin valinneeksi vääränlaisen juuri minun iholleni. "Oho hups", kun muistutan erityisen herkästä ihostani (joka kyllä kestää mukisematta mm. K-kosmetiikkaa), ja äkkiä punoittavalta naamalta aineet pois karhealla pyyhkeellä jossa on liian kuumaa vettä kostutuksena. Sitten hierontaa, joka saa aikaan pyörryttämisen tunteen, ja lopuksi kassalle. Kassalla pakolliset pakkomyynnit juuri käytetyistä, mahdollisesti epäsopivista/keskinkertaisista tuotteista, pakollinen leimakortti (kellä on varaa käydä kymmenessä hoidossa puolen vuoden tai vuodenkaan sisään..?) ja ehkä jokin halpa tuotenäyte kotiin fiilisteltäväksi. Kiitti moi- eikä koskaan enää, ainakaan tuonne.
t. erityislahjakkuuteni on laadunvalvonta
Olen käynyt vuosikaudet kasvohoidossa samalla kosmetologilla. Voi sanoa, että hän on myös terapeuttini :) Välillä jutellaan, välillä ollaan hiljaa. Ovat rentoutuskäyntejä minulle. Jos olen väsynyt, melkein nukahdan hänen käsittelyssään ja jos on sellainen hoito, jossa jään hetkeksi yksikseni naamion tms. vaikuttaessa naamaani, nukahdan todella.
Aivan parasta tämä. Ja koska suhteemme on hoitosuhde, se ei vaadi minulta muuta panostusta kuin mennä sovittuna aikana. Ei mitään velvoitteita muistaa muulloin, kuten sukulaisuus- tai ystävyyssuhteissa.
Mä inhoan shoppailua, oli kyse mistä asiasta tahansa tai mistä tahansa. En todellakaan lähde katselemaan vaatteita huvikseni sen enempää verkosta kuin kaupasta.
Sisustaminen ei ole mun juttu. Onneksi meillä ei käy vieraita eikä ole blogia, tämä kämppä, jossa on ajateltu vain mukavuutta, käytännöllisyyttä ja hintaa on vauva.fi-palstan monelle kirjoittajalle kauhu.
Vierailija kirjoitti:
Retkeily ja kylpytynnyrit. Retkeily on ok, jos kyseessä on lyhyt patikointi ja vessamahdollisuus. Mutta en niin älyttömästi nauti sellaisesta nuotiolla ruoanlaitosta ja istuskelusta. Lapset juoksee ympäriinsä ja saa olla silmät selässä, etteivät eksy metsään tai huku vesistöön. Myöskään lapsen kakattaminen metsään ei ole mielestäni yhtään kivaa. Kieltäytydyn yleensä ystäväperheiden metsäretkipäivistä.
Kylpytynnyri yhdessä kaikkien kanssa on vaan yök. Poreammekaan ei ole mielestäni hehkutuksen arvoista.
Matkustelu on kivaa tarpeeksi lähelle ja mieluiten kunnon hotelliin. Sellainen reppureissaaminen ja kaukomatkailu ei kiinnosta.
Kylpytynnyrit, paljut tai mitä ne nyt on, todella!
Sitä vinkumista, että tule nyt - tää on niin kivaa.
Ja hyvinkasvatettu tyttö minussa ei voi ääneen sanoa, etten
a) halua olla reidet kiinni naapurin reisissä
b) enkä todellakaan usko, että vesi, joka ei kiehu kykenisi tuhoamaan alapäidenne epämääräiset bakteerit ja jalkasilsojenne tartuttavat hituleet
c) antakaa mun vaan istua rauhassa ja yrittää kestää tämäkin kirottu ilta.
Alkoholin juominen.
Minulle tulee pienestäkin annoksesta sekava olo, ajatus ei kulje enkä pysty harkitsemaan sanomisiani kuten haluaisin. En saa mitään lisäarvoa juomisesta, joten tylsistyn aina juhlissa, joissa juomapelit ovat ainoa ohjelmanumero. Minua ei haittaa muiden juominen, mutta auta armias ihmisten valitusta, vikinää ja suoranaista v*ttuilua siitä, etten tykkää ottaa kuppia. Huolestuttavaa, että örveltäminen on niin monen mielestä "ainoa oikea tapa ottaa rennosti".