Saatiin jälkikasvua ja yhtäkkiä sukulaiset syytää meille kaikki vanhat roinansa

Siis onko tämä nyt yleistä vai mitä ihmettä? Olemme olleet mieheni kanssa tunnettuja siitä, että emme keräile materiaa ja halutaan pitää mahdollisimman pienenä maallinen omaisuus ihan jo pienehkön asunnon vuoksi. Tätä on arvostettu melko kivasti aina ennen esim. jouluina ei turhaa kippoa ja kuppia yms. ole meille annettu. Mutta nyt, kun vauva on vasta 5-kuinen, on meille kannettu pyytämättä aivan hirveät kasat suoranaista roskaa. Erään sukulaisen vanhoja leluja, joista ensin kieltäydyin mutta tuotiin silti Ikea-kassillinen. Anoppi kantoi kaikki (siis kaikki!) vanhat eripari pyyhkeet ja lakanat, joita oli hillonnut kaapissaan ja suurin osa niistä oli tahraisia, olivathan ne käytössä jo hänen nuoruudessaan 50-luvulla. Nämä juuri ja juuri mahtuivat hänen autonsa takakonttiin. Saatiin vauvan isotädiltä hänen lapseltaan jääneet homepilkkuiset lastenvaunut 80-luvulta, vaikka meillä on upouudet oman maun mukaiset vaunut ostettuna. Miehen sisko on kirpparihai ja oli ostanut täysin meille sopimattomat keinuhevosen (aivan liian suuri kooltaan mahtuakseen mihinkään) ja jättipehmolelun, joka haisikin niin vahvasti homeelle, että jouduttiin lähtemään sorttiasemalle, kun omaan moderniin mutta rajalliseen jäteputkijärjestelmään ei se nalle edes mahtunut.

On kultaista, että haluavat ehkä jotenkin olla avuksi mutta kielloista huolimatta vain hankaloittavat arkeamme. Vauvalle annettiin nyt jouluna ihan samanlaista krääsää, joka joutaa suoran roskiin. Emme toivoneet mitään, emme halunneet mitään mutta silti nyt on eteinen täynnä sorttiasemalle vietävää roskaa. Olemme kertoneet joutuneemme luopumaan isosta määrästä tavaraa, jotta saatiin edes vauvan vaatteet ja muut tarvikkeet mahtumaan, kun säilytystilaa on niin vähän. Miten voi olla, että se kaikuu kuuroille korville?

Miksi vauvan saaminen aiheuttaa tällaista? Onko muilla ollut vastaavaa?