Onko uskovainen, jos uskoo Jumalan olemassaoloon, mutta suhtautuu Raamattuun skeptisesti?

Vierailija kirjoitti:

Kyllä sitä voinuskossa olla vaikka raamattuun skeptisesti suhtatuisikin. Se on PyHän Hengen työ avata se kirja. Ei se muuten oikein aukene. Kannattaa ajatella omilla aivoilla, siksi se Jumala ne aivot loi. Kestää kysymykset , kysele Häneltä!!

Jeesus on se vedenjakaja oletko uskossa vai et. Ei se kuinka hyvin uskot raamatun kertomukset. Jos uskot Jeesukseen, ja olet elämäsi Hänelle antanut olet Hänen omansa.

Voi jumalaan uskoa ilman Jeesustakin. Raamattu on juutalaisten eri sukukirjoja ja aikakirjoja. Ei usko liity uskontoon eikä kirkkoihin.

Vierailija kirjoitti:

Raamattuunhan tuo kaikki usko perustuu.  Ei kai sitä voi alkaa muokata mieleisekseen? 

Ei tietenkään. Saahan ihminen uskoa mihin haluaa. Ei pidä lestadiolaisten omia jotain sanoja. Jumalaan voi uskoa ilman mitään en asioita ja ottaa osia maailmalta mikä hyvältä tuntuu.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Uskovaiset usein unohtavat, että myös Raamattu on aikaansa ja paikkaansa sidottu. Koska Raamatun kirjoitti ihminen, niin jokainen teksti on kirjoittajan ITSENSÄ näkemys Jumalan tahdosta. Entäpä jos on tulkinnut jotain väärin tai jättänyt itseään epämiellyttävät asiat kirjaamatta? Raamattuun uskovat ovat mielestäni aivopestyjä - todellinen uskovainen löytää tiensä Jumalan luo tutkimalla omaa itseään ja löytämällä uskonsa itsestään, ei Raamatun sanoista. Osa, varsinkin homo sapiensin historiaan liittyvät Raamatun tekstit ovat jopa vaarallisia uskomuksia.

Ja sinä unohdat sen, että ihmiset jotka raamattua kirjoitti oli Jumalan johdatuksesta. Jumala käyttää tavallisia ihmisiä tavallisissa ammateissa saamaan sanomansa läpi. Tästä,syystä evankeliumissa esim. On nähtävisssä kuka kirjoittajista oli lääkäri, kuka matemaattisesti lahjakas. Samat kertomukset on kerrottu eri ihmisten näkövinkkeleistä.

Jos joskus olet onnettomuuspaikalla, ja poliisi jututtaa silminnäkijöitä, jokainen kiinnittää huomiotta eri asioihin, vaikka tapahtuma on sama. Autokauppias kertoo miten kaksi autoa törmäsi ja tulee maininneeksi merkit ja mallit. Lääkäri kertoo mitä autossa olleille kävi ja kuinka he nyt voi.

Niinpä jokainen teksti on tullut ihmisen kautta, Jumalan henkeyttämää tai innoittamana.

Jos sinulla on lapsi, joka kovasti haluaa leipomiskilpailuun, alatte yhdessä kotona luultavasti leipoa, opit hänen vahvuutensa ja heikkoutensa ja osaat neuvoa. Tiedät myös mihin kisaan kannattaa ilmoittautua ja milloin lapsi on valmis. Sama Taivaallisen Isän kanssa. Ei manipuloi, vaan elää kanssamme ja tietää mihin pystymme, mihin emme. Osaa auttaa ja ohjata oikeaan suuntaan ja antaa hyviä neuvoja. Silti kykenee meitä käyttämään niine taitoinemme , mitä kullakin on.

Eikös tuommoinen ihmisen valtaaminen ole demonin työtä?

Itseasiassa, kun ihminen tule ruskoon, hän syntyynuudestinylhäältä, Pyhä Henki tulee asumaan hänen henkensä. Se on vähän niinkuin tuo mitä sanot, muttei kuitenkaan. Sillä ihmisellä säilyy silti vapaa tahto ja valinta. Voi edelleen tehdä pahaa jos haluaa. Pyhä Henki ohjaa neuvoo jos haluaa Häntä kuunnella ei pakota.

Oot oikeilla jäljillä, se muistuttaa ihmisen valtaamista, mitä,onkin, mutta ilman kontrollia. Kun Demonit valtaavat ihmisen, ihminen ei aina voi sitä kontrolloida. Pyhä Henki ei ole demoni, vaan Jumalan Henki. Jumala on hyvä, oikeudenmukainen, rakkaus, rakkaus ei koskaan pakota. Kutsuu, pyytää, kysyy.

Joten ihminen on voinut pahuudessaan kirjoittaa Raamattuun asioita, jotka eivät ole suoraan Jumalan sanaa.

Niin, yleisesti kielenkäytössä viitataan sanalla uskovainen nimenomaan kristittyihin ja ehkä vielä spesifimmin protestanttisiin "uskossa oleviin" ihmisiin. Mä en ihan ymmärtänyt kyllä edes kysymystä enkä sen merkitystä. Tyypillisesti siis voisi ajatella uskovainen on kristitty. 

Jeesus on välimies Ihmisen  ja Jumalan välillä.Et voi mennä Jumalan luo jos Jeesus ei ole sovittanut sinua .Jos ei usko Jeesukseen ei ole (taivaallista) isääkään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Uskovaiset usein unohtavat, että myös Raamattu on aikaansa ja paikkaansa sidottu. Koska Raamatun kirjoitti ihminen, niin jokainen teksti on kirjoittajan ITSENSÄ näkemys Jumalan tahdosta. Entäpä jos on tulkinnut jotain väärin tai jättänyt itseään epämiellyttävät asiat kirjaamatta? Raamattuun uskovat ovat mielestäni aivopestyjä - todellinen uskovainen löytää tiensä Jumalan luo tutkimalla omaa itseään ja löytämällä uskonsa itsestään, ei Raamatun sanoista. Osa, varsinkin homo sapiensin historiaan liittyvät Raamatun tekstit ovat jopa vaarallisia uskomuksia.

Ja sinä unohdat sen, että ihmiset jotka raamattua kirjoitti oli Jumalan johdatuksesta. Jumala käyttää tavallisia ihmisiä tavallisissa ammateissa saamaan sanomansa läpi. Tästä,syystä evankeliumissa esim. On nähtävisssä kuka kirjoittajista oli lääkäri, kuka matemaattisesti lahjakas. Samat kertomukset on kerrottu eri ihmisten näkövinkkeleistä.

Jos joskus olet onnettomuuspaikalla, ja poliisi jututtaa silminnäkijöitä, jokainen kiinnittää huomiotta eri asioihin, vaikka tapahtuma on sama. Autokauppias kertoo miten kaksi autoa törmäsi ja tulee maininneeksi merkit ja mallit. Lääkäri kertoo mitä autossa olleille kävi ja kuinka he nyt voi.

Niinpä jokainen teksti on tullut ihmisen kautta, Jumalan henkeyttämää tai innoittamana.

Jos sinulla on lapsi, joka kovasti haluaa leipomiskilpailuun, alatte yhdessä kotona luultavasti leipoa, opit hänen vahvuutensa ja heikkoutensa ja osaat neuvoa. Tiedät myös mihin kisaan kannattaa ilmoittautua ja milloin lapsi on valmis. Sama Taivaallisen Isän kanssa. Ei manipuloi, vaan elää kanssamme ja tietää mihin pystymme, mihin emme. Osaa auttaa ja ohjata oikeaan suuntaan ja antaa hyviä neuvoja. Silti kykenee meitä käyttämään niine taitoinemme , mitä kullakin on.

Eikös tuommoinen ihmisen valtaaminen ole demonin työtä?

Itseasiassa, kun ihminen tule ruskoon, hän syntyynuudestinylhäältä, Pyhä Henki tulee asumaan hänen henkensä. Se on vähän niinkuin tuo mitä sanot, muttei kuitenkaan. Sillä ihmisellä säilyy silti vapaa tahto ja valinta. Voi edelleen tehdä pahaa jos haluaa. Pyhä Henki ohjaa neuvoo jos haluaa Häntä kuunnella ei pakota.

Oot oikeilla jäljillä, se muistuttaa ihmisen valtaamista, mitä,onkin, mutta ilman kontrollia. Kun Demonit valtaavat ihmisen, ihminen ei aina voi sitä kontrolloida. Pyhä Henki ei ole demoni, vaan Jumalan Henki. Jumala on hyvä, oikeudenmukainen, rakkaus, rakkaus ei koskaan pakota. Kutsuu, pyytää, kysyy.

Joten ihminen on voinut pahuudessaan kirjoittaa Raamattuun asioita, jotka eivät ole suoraan Jumalan sanaa.

Ja jos ihminen on kuitenkin ollut niin hengen valtaamana, että on kirjoittanut tiedostamattaan, niin mistä me tiedämme, että henki on Jumala eikä demoni?

Minusta jumalan olemassaolo, tai olemattomuus liittyy myös siihen onko ihmisellä sielu, vai eikö ole.

Otan tähän esimerkin muinaisegyptiläisestä uskonnosta. Esimerkki menee syvälle, ja samalla kyseenalaistaa vallalla olevan tai populaarin egyptologian käsitystä tuon ajan uskonnosta. Toisaalta esimerkki tulee suoraan alkuperäisestä tekstistä:

Pyramiditekstissä on lause: Ptr ba jikht n th bes: Ptr (näkee) Ba (sielu) jikht (hengen) n th (joka on) Bes (tuli).

Näkee sielu hengen, joka on tuli.

Teksti sano, että sielu näkee, samalla sielun tekstimerkki on lintu, Ba-lintu. Lintu on vapaa tekemään menemään minne haluaa, mutta erikoisesti näkemisent tekstimerkki on silmäpari.  Samoin silmä yleensäkin hieroglyfeissä on yleensäkin käännetty tekemiseksi, mutta minulle on itsestään selvää, että siihen liittyy myös ymmärtäminen, miten näkkee, siis ymmärtäminen, ja toisaalta niin, että silloin kyse on sielun silmistä, tai silmästä, myös.

Ihmisellä on siis sielu, joka on vapaa, ja joka ymmärtää, ja se on Ba. Mutta sitten egyptiläiseen kuuluu, että ihmisellä on sydän eli Ib. Mikä se sydän sitten on. Egyptologia usein ehdottaa, että egyptiläiset uskoivat, että ajatukset ja hyvä asuivat sydämessä. En usko tippaakaan, että asian voisi yksinkertaistaa näin. Sydän ei ole egyptiläisessä lähtökohta, vaan se on kohde, objekti, jonka sielu näkee. Ihminen näkee oman sydämensä, mutta se on ihmisen sielu, lintu Ba joka näkee ihmisen sydämen. Samoin kuin papyruksessa Ba lintu, ja ihminen katsovat toisiaan, tai ovat vierekkäin; He näkevät toisensa, vaikka ovat samaa. Samoin ihminen näkee, ja sielu näkee egyptiläisessä sydämen, se on Elämä, se on kohde vaa-assa, ja että se olisi puhdas, ja kevyt, sinne pitää säilöä kaikki taydellinen, ja hävittää sieltä kaikki epätäydellinen. Se on kohde, ja "astia", jonka sielu näkee, mutta sydän ei näe yhtään mitään.

Edellä oleva asettaa lisäksi hyvin kyseenalaiseksi sen, että egyptiläinen olisi nähnyt aivot merkityksettömänä elämisen kannalta. Huolimatta siitä, että ne eivät jääneet balsamoituun ruumiiseen, eikä niitä säilötty muullakaan tavalla.

Miten sitä vapaata muutenkaan voisi säilöä? Sielu Ba, eli lintu ei asu siinä balsamoidussa ruumiissa, ei myöskään ikuisesti elävä ihminen, hän on ikuisuudessa, ja ikuisessa elämässä, ja todellakin, egyptiläinen teksti sanoo, että sielu menee taivaaseen, toiseen paikkaan, jota samalla verrataan länteen. Itse ajattelen niin, että kun katsoo lännestä itään, niin näkee nousevan auringon. Taivas taas on ikuisuutta, kaikkeutta tai tähti, joka on ympyröity. 

Duat, viisisakarainen ympyröity egyptiläinen tähti; tuonpuoleinen, paikka, ihminen, joka on ymyröity ikuisuudella.

Jeesus on minulle suuri inspiraatio sja olen saanut kristillisen kasvatuksen, mutta olen hylännyt kirkon ja uskovaiset jotka alleviivaavat raamatuistaan vain suvaitsematonta, ahdistunutta uskonkäsitystään koskevia kohtia, sekä paheksuvat muiden käytöstä sekä halveksuvat toisen "väärää" uskoa.

Minusta kaikki uskovaisuus alkaa hyvillä teoilla ja lähimmäisenrakkaudella ja hyvät teotkin on tehtävä salaa muilta ja jopa itseltään. Kristitty lähimmäisenrakkaus ln se numero 1, vasta kun siihen pystyy voi opettaa muita tai korjata toisten uskoa, ei sitä ennen.

Syvemmälle egyptologiasta

Tämä on inspiraatio minulle, kaikesta siitä pilkasta, häväistyistä temppeleistä, jne. ja vastaavasta, joka sniihin asioihin jopa tänäänkin kohdistuu. Sama uudelleen, ja pilkkuvirheitä korjattu. Tiedän kulkevani aamussa.

Minusta jumalan olemassaolo tai olemattomuus liittyy myös siihen onko ihmisellä sielu, vai eikö ole.

Otan tähän esimerkin muinaisegyptiläisestä uskonnosta. Esimerkki menee syvälle ja samalla kyseenalaistaa vallalla olevan tai populaarin egyptologian käsitystä tuon ajan uskonnosta. Toisaalta esimerkki tulee suoraan alkuperäisestä tekstistä:

Pyramiditekstissä on lause: Ptr ba jikht n th bes: Ptr (näkee) Ba (sielu) jikht (hengen) n th (joka on) Bes (tuli).

Näkee sielu hengen, joka on tuli.

Teksti sano, että sielu näkee. Samalla sielun tekstimerkki on lintu, Ba-lintu. Lintu on vapaa tekemään menemään minne haluaa, mutta erikoisesti näkemisen tekstimerkki on silmäpari.  Samoin silmä yleensäkin hieroglyfeissä on käännetty tekemiseksi. Toisaalta minulle on itsestään selvää, että siihen liittyy myös ymmärtäminen, miten näkkee, silloin kyse on sielun silmistä, tai silmästä, myös. Vapaan sielun.

Ihmisellä on siis sielu, joka on vapaa, ja joka ymmärtää, ja se on Ba. Mutta sitten egyptiläiseen kuuluu vielä, että ihmisellä on sydän eli Ib. Mikä se sydän sitten on? Egyptologia usein ehdottaa, että egyptiläiset uskoivat, että ajatukset ja hyvä asuivat sydämessä. En usko tippaakaan, että asian voisi yksinkertaistaa näin. Sydän ei ole egyptiläisessä lähtökohta, vaan se on kohde, objekti, jonka sielu näkee. Ihminen näkee oman sydämensä, mutta se on nimenomaan ihmisen sielu eli lintu Ba, joka näkee ihmisen sydämen. Ihan samoin kuin papyruksessa Ba lintu, ja ihminen katsovat toisiaan, tai ovat vierekkäin: He näkevät toisensa, vaikka ovat samaa. Samoin ihminen näkee, ja sielu näkee egyptiläisessä sydämen, se on "Elämä", koko elämä, eilinen ja huominen. Koko eletty elämä, eilinen ja huominen, ja elämän symboli Ankh rinnastuvat egyptiläisessä toisiinsa. Se sydän on kohde vaa-assa, ja että se olisi puhdas, ja kevyt, sinne pitää säilöä kaikki taydellinen, ja hävittää sieltä pois kaikki epätäydellinen. Se on kohde, ja "astia", jonka sielu näkee.  Sydän itse ei näe yhtään mitään.

Edellä oleva asettaa lisäksi hyvin kyseenalaiseksi sen, että egyptiläinen olisi nähnyt aivot merkityksettömänä elämisen kannalta. Huolimatta siitä, että ne eivät jääneet balsamoituun ruumiiseen, eikä niitä säilötty muullakaan tavalla.

Miten sitä vapaata muutenkaan voisi säilöä? Sielu Ba, eli lintu ei asu siinä balsamoidussa ruumiissa, ei myöskään ikuisesti elävä ihminen, hän on ikuisuudessa, ja ikuisessa elämässä, ja todellakin, egyptiläinen teksti sanoo, että sielu menee taivaaseen, toiseen paikkaan, jota samalla verrataan länteen. Itse ajattelen niin, että kun katsoo lännestä itään, niin näkee nousevan auringon. Taivas taas on ikuisuutta, kaikkeutta tai tähti, joka on ympyröity. 

Duat, viisisakarainen ympyröity egyptiläinen tähti; tuonpuoleinen, paikka, ihminen, joka on ymyröity ikuisuudella. Pyramiditekstissä on lause: ....Ei ole tähteä, jumaluutta ilman ystävää; näe minut tähtenä, näe minussa heidät kaksi, he ovat.... 

Kyllä maailmankaikkeudessa on vielä mystisyyttä ja kuolemakin on mielestäni jännittävä. En siis ole vannoutunut ateisti, mutta toisaalta en halua lukittautua mihinkään perusteettomaan uskoon.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Raamattu on miesten käsitys Jumalasta. Jumala on se mikä on ilman meidän arviotammekin asioista. Jokainen joka yrittää käsittää Jumalaa ja kokee ymmärtävänsä on kaukana ymmärryksestä ja Jumalasta.

Tuo ei ole totta, se joka uudestisyntyy ja antaa elämänsä Jeesukselle Kristukselle, hänen silmänsä avautuvat näkemään totuuden ja se on TODELLA jotain elämää mullistavaa.

Silloin on kuin laitettaisiin "värit päälle elämään" ja saa kokea valtavan helpotuksen, kun koko syntisäkki otetaan selästä ja sydämestä ja heitetään pois.

On niin kevyt ja puhdas olo, ettei koskaan ennen. Ihmeellinen Jeesus tekee sen, Hän pelastaa ihmisen, haluttaessa, mutta ei väkisin.

Niin, vastuu omista tekosista vaan jonkun kuvitellun hahmon niskaan ja voi itse jatkaa perseilyä. Toimii 👌

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Raamattu on miesten käsitys Jumalasta. Jumala on se mikä on ilman meidän arviotammekin asioista. Jokainen joka yrittää käsittää Jumalaa ja kokee ymmärtävänsä on kaukana ymmärryksestä ja Jumalasta.

Tuo ei ole totta, se joka uudestisyntyy ja antaa elämänsä Jeesukselle Kristukselle, hänen silmänsä avautuvat näkemään totuuden ja se on TODELLA jotain elämää mullistavaa.

Silloin on kuin laitettaisiin "värit päälle elämään" ja saa kokea valtavan helpotuksen, kun koko syntisäkki otetaan selästä ja sydämestä ja heitetään pois.

On niin kevyt ja puhdas olo, ettei koskaan ennen. Ihmeellinen Jeesus tekee sen, Hän pelastaa ihmisen, haluttaessa, mutta ei väkisin.

Niin, vastuu omista tekosista vaan jonkun kuvitellun hahmon niskaan ja voi itse jatkaa perseilyä. Toimii 👌

Tämä konsepti on niin että kun tulee uusi Jumalan luonto ,niin silloin seurataan Jeesusta eikä jatketa vanhan Aatun seurassa.

Vierailija kirjoitti:

Kyllä maailmankaikkeudessa on vielä mystisyyttä ja kuolemakin on mielestäni jännittävä. En siis ole vannoutunut ateisti, mutta toisaalta en halua lukittautua mihinkään perusteettomaan uskoon.

Perusteettomaan uskoon ei saa mennä.

Henkimaailmassa tapahtuu kun ihminen siirtyy eri valtakuntaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllä sitä voinuskossa olla vaikka raamattuun skeptisesti suhtatuisikin. Se on PyHän Hengen työ avata se kirja. Ei se muuten oikein aukene. Kannattaa ajatella omilla aivoilla, siksi se Jumala ne aivot loi. Kestää kysymykset , kysele Häneltä!!

Jeesus on se vedenjakaja oletko uskossa vai et. Ei se kuinka hyvin uskot raamatun kertomukset. Jos uskot Jeesukseen, ja olet elämäsi Hänelle antanut olet Hänen omansa.

Voi jumalaan uskoa ilman Jeesustakin. Raamattu on juutalaisten eri sukukirjoja ja aikakirjoja. Ei usko liity uskontoon eikä kirkkoihin.

Totta kai Jumalaan voi uskoa ilman Jeesusta - mutta se ei silloin ole pelastavaa uskoa. Kristinuskon mukaan eli Uudessa testamentissa sanotaan, ettei ole pelastusta muussa nimessä kuin Jeesuksessa. Ja pelastava usko tarkoittaa sitä, että pääset tämän elämän jälkeen Taivaan kotiin, Taivaan Isän luo ikuiseen rauhaan ja iloon. Et pääse sinne omilla hyvillä teoillasi vaan Jeesuksen pelastustyön ansiosta ristillä, eli Hän kantoi sinun pahat tekosi ja kärsi niistä tulevan rangaistuksen sinun puolestasi.

Raamattu on kristinuskon pyhä kirja, Pyhän Hengen inspiroimina eli johtamina Jumalan valitsemat ihmiset kirjoittivat sen. Voit ajatella tästä muutakin tai ihan mitä haluat, mutta se ei ole enää kristinuskoa. Raamattu nimenomaan liittyy kristinuskoon ja on myös kirkon opin perusta.