Miksi sinulle on tärkeää olla mahdollisimman monen mieleen?
Ulkonäöllisesti tai muilla tavoin? Ja nimenomaan lähinnä parisuhdemielessä?
Itselleni riittää että on se yksi oikea. Parempi vain jos suurin osa (niitä vääriä) karsiutuu pois jo heti alkuunsa.
Olen aina aidosti oma itseni, eikä minua kiinnosta jos juuri sinä et minusta pidä. En pelkää näyttää persoonalliselta, tai omata eriäviä mielipiteitä.
Ja ennen kuin joku niistä negatiivisista ehtii haukkumaan, olen hyvin kohtelias ihminen.
Kommentit (31)
Niin paljon kysellään onko jokin ulkonäköpiirre ok, mutta kukaan ei osaa vastata kysymykseeni?
Yleisesti ottaen @Lakukissa, ihmettelen niitä massoja jotka eivät ole reippaasti ja ylpeästi omat itsensä.
Olen aina taaperrellut omaa tahtiani tätä maailmaa, ja vaikka osaan tehdä tykö, ja olla mieliksi, en tee sitä ellen koe että ihminen siinä ansaitsee ja arvostaa sitä.
Muille aivan sama.
Vierailija kirjoitti:
Mene hoitoon.
Ei minulla ole mitään syytä mennä hoitoon. Sinulla taitaa olla paha olla.
Koska haluan, että kaikki rakastaa mua kuin Jeesusta!
Vierailija kirjoitti:
Yleisesti ottaen @Lakukissa, ihmettelen niitä massoja jotka eivät ole reippaasti ja ylpeästi omat itsensä.
Olen aina taaperrellut omaa tahtiani tätä maailmaa, ja vaikka osaan tehdä tykö, ja olla mieliksi, en tee sitä ellen koe että ihminen siinä ansaitsee ja arvostaa sitä.
Muille aivan sama.
Jatka samaan malliin :)
Itse ajattelin joskus nuorempana että ihan sama vaikka kukaan ei antaisi minulle mitään positiivista huomiota (minulle sitä siis annettiin) mutta kun yhtäkkiä se huomio loppui (hetkellisesti) niin tajusin kaipaavani sitä.
Kai se on jokin muotijuttu (ollut aina?) väittää, ettei yhtään kiinnosta mitä muut minusta ajattelee tai ettei tarvitse huomiota, mutta realistisesti ajateltuna se ei vaan ole totta. Suurin osa ihmisistä miettii ihan päivittäin sitä, mitä muut heistä ajattelee, muutenhan voisimme lähteä kotoa pyjamahousuissa tai hammastahnaroiskeet naamalla jos tulisi kova kiire. Mutta jopa kiireen keskellä myöhästymisenkin uhalla ihmiset siistiytyvät, eivät omaksi iloksi vaan siksi, ettei tarvitse miettiä mitä kaikki minusta ajattelee kn näytän tältä.
Ei tietenkään kaikkia tarvitse eikä voikaan miellyttää, mutta kyllä ihmisillä on kuitenkin tiedossa ne tietyt normit ja ihanteet joita sitten jäljitellään, toiset enemmän, toiset vähemmän. Eli normijärkinen varmasti haluaa miellyttää muita ihmisiä, mutta kun on tarpeeksi sekaisin päästään, voi ehkä lähteäkin ulos kakantahrimissa pyjamahousuissa ja ketsupit valkoisen paidan rintamuksessa.
Vierailija kirjoitti:
Itse ajattelin joskus nuorempana että ihan sama vaikka kukaan ei antaisi minulle mitään positiivista huomiota (minulle sitä siis annettiin) mutta kun yhtäkkiä se huomio loppui (hetkellisesti) niin tajusin kaipaavani sitä.
Kai se on jokin muotijuttu (ollut aina?) väittää, ettei yhtään kiinnosta mitä muut minusta ajattelee tai ettei tarvitse huomiota, mutta realistisesti ajateltuna se ei vaan ole totta. Suurin osa ihmisistä miettii ihan päivittäin sitä, mitä muut heistä ajattelee, muutenhan voisimme lähteä kotoa pyjamahousuissa tai hammastahnaroiskeet naamalla jos tulisi kova kiire. Mutta jopa kiireen keskellä myöhästymisenkin uhalla ihmiset siistiytyvät, eivät omaksi iloksi vaan siksi, ettei tarvitse miettiä mitä kaikki minusta ajattelee kn näytän tältä.
Ei tietenkään kaikkia tarvitse eikä voikaan miellyttää, mutta kyllä ihmisillä on kuitenkin tiedossa ne tietyt normit ja ihanteet joita sitten jäljitellään, toiset enemmän, toiset vähemmän. Eli normijärkinen varmasti haluaa miellyttää muita ihmisiä, mutta kun on tarpeeksi sekaisin päästään, voi ehkä lähteäkin ulos kakantahrimissa pyjamahousuissa ja ketsupit valkoisen paidan rintamuksessa.
Tämä kuulunee ihan normaaliin hygieniaan.
Tässä olikin nimenomaan muiden miellyttämisestä, sen pelossa että parisuhdemielessä ns. jää ihmisiä ulos. Tai jokin muu motiivi mitä en tiedä?
Miksi naisena jätät leikkaamatta hiuksesi lyhyeksi, jos todella niin haluat tehdä? Koska sellainen ei kuulu geneeriseen kauneuskäsitykseen?
Ja sitten lisäksi, miksi joku tällaista ihmistä pilkkaa? Minusta tämä on hyvin kummallista.
Yöpuvusta puheenollen, vaihdoin juuri fb:n profiilikuvaksi tonttupäisen kuvan itsestäni yöpuvussa ja ilman meikkiä. Mitäs sitä kaunistelemaan.
Entäs sellainen tilanne jossa minä kiinnostan vain niitä naisia joista en voi itse ikinä kiinnostua?
Viehätyn nuoremmista, hoikista urheilullisista lapsettomista naisista.
Minusta viehättyy vanhemmat, púllukat, epäurheilulliset äidit.
Eli numerollisesti haluaisin 6/10 naisen, mutta saisin vain 5/10.
Lakukissa kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse ajattelin joskus nuorempana että ihan sama vaikka kukaan ei antaisi minulle mitään positiivista huomiota (minulle sitä siis annettiin) mutta kun yhtäkkiä se huomio loppui (hetkellisesti) niin tajusin kaipaavani sitä.
Kai se on jokin muotijuttu (ollut aina?) väittää, ettei yhtään kiinnosta mitä muut minusta ajattelee tai ettei tarvitse huomiota, mutta realistisesti ajateltuna se ei vaan ole totta. Suurin osa ihmisistä miettii ihan päivittäin sitä, mitä muut heistä ajattelee, muutenhan voisimme lähteä kotoa pyjamahousuissa tai hammastahnaroiskeet naamalla jos tulisi kova kiire. Mutta jopa kiireen keskellä myöhästymisenkin uhalla ihmiset siistiytyvät, eivät omaksi iloksi vaan siksi, ettei tarvitse miettiä mitä kaikki minusta ajattelee kn näytän tältä.
Ei tietenkään kaikkia tarvitse eikä voikaan miellyttää, mutta kyllä ihmisillä on kuitenkin tiedossa ne tietyt normit ja ihanteet joita sitten jäljitellään, toiset enemmän, toiset vähemmän. Eli normijärkinen varmasti haluaa miellyttää muita ihmisiä, mutta kun on tarpeeksi sekaisin päästään, voi ehkä lähteäkin ulos kakantahrimissa pyjamahousuissa ja ketsupit valkoisen paidan rintamuksessa.
Tämä kuulunee ihan normaaliin hygieniaan.
Tässä olikin nimenomaan muiden miellyttämisestä, sen pelossa että parisuhdemielessä ns. jää ihmisiä ulos. Tai jokin muu motiivi mitä en tiedä?
Miksi naisena jätät leikkaamatta hiuksesi lyhyeksi, jos todella niin haluat tehdä? Koska sellainen ei kuulu geneeriseen kauneuskäsitykseen?
Ja sitten lisäksi, miksi joku tällaista ihmistä pilkkaa? Minusta tämä on hyvin kummallista.
Yöpuvusta puheenollen, vaihdoin juuri fb:n profiilikuvaksi tonttupäisen kuvan itsestäni yöpuvussa ja ilman meikkiä. Mitäs sitä kaunistelemaan.
Niin en tuohon osaa ottaa kantaa kun olen aina tykännyt kaunistavasta meikistä ja pitkistä hiuksista ja myös sen näköisenä halunnut olla.
Koska loogisesti ajatellen kun yrität olla paras ja yleisesti hyväksytty versio itsestäsi, se parantaa mahdollisuuksia valita isommasta joukosta sen yhden jonka haluat. Sitä paitsi vaatii vähemmän vaivaa olla yleisellä tavalla hyvän näköinen, kuin olla poikkeavan erikoinen.
Ihan kiinnostava aihe.
Mutta mitä se "aitous" sitten ylipäätään on? Missä menee raja? Vaikuttaako omat piirteet ja lähtökohdat siihen, onko "ole oma itsesi" ylipäätään toimiva neuvo?
Miksi minä ajattelisin niin että minulle on tärkeää olla kaikkien mieleen? Perustele. Kiteytä.
Vierailija kirjoitti:
Koska loogisesti ajatellen kun yrität olla paras ja yleisesti hyväksytty versio itsestäsi, se parantaa mahdollisuuksia valita isommasta joukosta sen yhden jonka haluat. Sitä paitsi vaatii vähemmän vaivaa olla yleisellä tavalla hyvän näköinen, kuin olla poikkeavan erikoinen.
Silloin ajattelet ensisijaisesti muita, et itseäsi?
Minusta, oman onnellisuudenkin kannalta on tärkeää olla oma itsensä. Tulisiko muulla tavalla valittuakaan sitä oikeaa ihmistä? Mitäs jos tulisit valinneeksi sen jonka luulet haluavasi, mutta joka todellisuudessa on aivan väärä.
Ei meidän kuulu valita, vaan kohdata.
Entä kun se ainoa oikea kasvaa ja siirtyy eteenpäin elämässä?
Vierailija kirjoitti:
Entä kun se ainoa oikea kasvaa ja siirtyy eteenpäin elämässä?
En osaa sanoa, tai neuvoa. Mutta jos se on hänen kokemus, niin et voi muta kuin antaa hänen mennä.
Uskon että muitakin sopivia löytyy.
Sukset ristiin heti, kun yrittää olla aito oma itsensä ..
Itse en jaksa välittää siitä etten miellytä kaikkia ihmisiä, en enää. Taitaa olla enemmän nuorten ja itsetunnottomien juttu. Ei kaikki ihmiset minuakaan miellytä, eli miksi minun pitäisi?
?