Yliopiston pääsykokeen esseekysymys- miten kirjoitetaan essee?

Ei väliotsikoita.

Pääotsikko tarvitaan. Väliotsikoita ei. Jäsentely tarvitaan.

Neuvon vielä, että jos siellä on aineistotehtävä niin köätä sitä aineistoa.

ei tarvi pääotsikkoa, kysymyksen numero riittää

vai siis minkä alan esseestä on kysymys?

Up

Miksi kukaan ei nyt tule kertomaan, kuinka olisi pitänyt käydä lukio, jotta olisi oppinut kirjoittamaan esseitä?

Itse asiassa minä hyvänä ainekirjoittajana opin varsinaiset esseevastaukset vasta yliopistossa, kun en ole ylioppilas enkä käynyt päivääkään lukiota.

Minun opiskeluaikana esseeohjeet löytyivät yliopiston sivulta. En tiedä, löytyykö niitä nyt, mutta pääperiaate oli tehdä se "pienoistutkielman" muotoon vähintään kolmeen kappaleeseen: 1. johdanto, 2. käsittely, 3. päätelmät.

Vastauksen tarkistajaa ajatellen pelkkä vastauksen numero ei riitä, otsikko on hyvä laittaa, vaikka tehtävässä ei sitä edellytetä. Mikä essee se semmoinen on, jossa ei ole otsikkoa?

Lapseni koulussa esseevastauksia ruvettiin harjoittelemaan neljännellä ja viidennestä eteenpäin niitä on kirjoitettu paljon. Joten kyllä esseet opitaan jo alakoulussa, ei enää lukiossa.

Ei mitään hätää ap. Ihan oikein se meni jo otsikossa.

AH mutta rakkaat ystävät: pääsykoe-essee ja lukion esseevastaus EIVÄT ole sama asia.

Kaikki mieleen tuleva vain sekasotkuisesti paperille. Tarkistajat katsovat, että asiat on ilmaistu, muodolla ei niin väliä, ellei kyse ole suomen kielen pääsykokeesta.

[quote author="Vierailija" time="20.05.2014 klo 11:13"]

AH mutta rakkaat ystävät: pääsykoe-essee ja lukion esseevastaus EIVÄT ole sama asia.

[/quote]

Mitä eroa niillä tarkalleen ottaen on?

Kysyy se, joka on ollut reaaliaineen sijaisopettajana lukiossa, mutta ei ole itse käynyt päivääkään lukiota.

Mun pääsykokeissa joidenkin kysymysten kohdalla luki, että keksi itse aihetta kuvaava otsikko. Toisissa taas riitti tehtävän numero. Nämä riippuu aina siitä tehtävänannosta.

Pääsykoe-essee ja opiskeluissa myöhemmin tehtävät esseet eivät myöskään ole sama asia.

[quote author="Vierailija" time="20.05.2014 klo 13:09"]

[quote author="Vierailija" time="20.05.2014 klo 11:13"]

AH mutta rakkaat ystävät: pääsykoe-essee ja lukion esseevastaus EIVÄT ole sama asia.

[/quote]

Mitä eroa niillä tarkalleen ottaen on?

Kysyy se, joka on ollut reaaliaineen sijaisopettajana lukiossa, mutta ei ole itse käynyt päivääkään lukiota.

[/quote]

No lukion ja yliopistossakin tenttien esseevastauksessa ei tosiaan tarvi olla otsikkoa. Lisäksi niissä käytännössä riittää, kun asiat kertoo kokonaisilla lauseilla - jos osaa lisäksi tehdä jonkinlaisen kappalejaon, siitä saa lisäpisteitä, mutta moni ei tee, eikä sitä ole käytännössä varaa arvioida.

Esseessä sen sijaan täytyy olla otsikko ja rakenne, jossa aluksi määrittelet tehtävän ja näkökulman ja käsitteet eli ilmoitat, mitä ja miten aiot seuraavaksi selittää, sitte selität sen ja lopuksi vielä tiivistät uudelleen, mitä äsken selitit ja miten se taas liittyikään sun tehtävänasetteluun. TÄMÄN LISÄKSI esseen pitää olla jaettu kappaleisiin, jotka jokainen sisältävät oman asiakokonaisuutensa kokonaan ja toisaalta johtavat toisiinsa loogisesti. Esseen pitää pysyä aiheessa, mutta pohtia sitä monelta kannalta. Sen pitää esittää tarpeeksi yksityiskohtia argumenteikseen mutta sen pitää pystyä myös vetämään johtopäätökset yhteen.

Olen itse arvioinut pääsykokeita ja tavallisia tenttejä vuosikausia historian oppiaineessa eräässä suomalaisessa yliopistossa. Tavallisessa tentissä ei tosiaan ole varaa paljon tyyliä arvioida. Pääsykoearvioinneissa tyylipisteiden määrä vaihtelee joka vuosi, mutta sitä varten varataan aina 10-20 pistettä (noin neljännes pisteistä), koska sillä voi tehdä eroja ns. parhaiden välille. Yleensä on tosin niin, että tyylipisteitä ei varsinaisesti tarvittaisi: paras tyyli on lähes säännöllisesti niillä, joilla myös asiasisältö on täydellisin. Diipadaapaa mistään mitään tietämättä näyttää olevan melko mahdoton kirjoittaa tyylikkäästi asiatyylillä.

Ja kun nyt tähän päästiin niin pari pientä ohjetta pääsykokeissa:

1) jos on annettu aineisto ja sanotaan, että käytä aineistoa ja muuta tietoasi niin käytä niitä tosiaan - ja osoita se. Sano, että "aineiston sejasekohta voidaan tulkita esim lukion kurssin valossa näin".

2) pidä yksityiskohdat oikealla tasolla. Katso, että sinulla on tarpeeksi yksityiskohtia, jotta vastauksesi vastaa siihen, mitä kysytään: ts jos kysytään Talvisodasta, älä vastaa tasolla, joka voisi yhtä hyvin koskea mitä tahansa sotaa. Älä silti juutu mihinkään päivämääriin tai joukkojen liikkeisiin, vaan pyri selittämäään, mitä väliä asioilla on. Tämän saman voi soveltaa mihin tahansa oppiaineeseen.

3) Älä hermostu, äläkä ripusta identiteettiäsi pääsykokeeseen.  Kannattaa toki ajatella, että voit ihan hyvin päästä sisään, mutta samalla kannattaa tunnustaa, että vaikka et pääsisikään, ei se ole mitenkään erityistä luuseriutta: 80-90% prosenttia hakijoista ei pääse sisään. Näistä kuitenkin noin 70% on läpäissyt lukion ihan hyvillä arvosanoilla ja on ihan normaaliviisasta ja älykästä ja kyvykästä väkeä, josta me ylioipstoissa voisimme tehdä kohtuullisia opiskelijoita, jos rahaa kaikkien opettamiseen olisi. Ei vaan ole ja tällä kertaa pääsykokeissa ei heidän kohdallaan onnistunut. Ja jos se ketään lohduttaa, niin joka vuosi pääsykokeissa sisään pääsee myös yksi huolellisesti laaditun seulan läpäissyt täysi nutcase. Elämäsi ei lopu vaikket tulisi valituksi.

Essee-nimitys on kärsinyt hirveän inflaation. Ennen se oli vaativa, korkeakirjallinen, asiatekstin (sisältö) ja kaunokirjallisuuden (tyyli, kieli) välimaastossa liikkuva laji, nythän sillä tarkoitetaan jotain koulu-aineen tyyppistä. 

Pääasia, että lukija saa ajatuksenkulustasi selvää, ap. Jos väliotsikot auttavat siinä, käytä niitä, jos argumentaatiosi kulkee juohevammin ilman väliotsikoita, jätä ne pois.

Älä käytä pienintä fonttikokoa äläkä ahtainta riviväliä, koska raati joutuu lukemaan monen monta esseetä.