Lue keskustelun säännöt.
Kotiäitinä on ihanaa!
19.05.2014 |
Lapset 1,5 ja 4. Tänään pyöräiltiin heti aamusta leikkipuistoon vähän pidemmälle. Tultiin kaupan kautta kotiin syömään, laitoin pienemmän vaunuihin nukkumaan ja lähdettiin kävellen ostamaan jätskit kioskista. Paluumatkalla käytiin vesiputouspuistossa heittelemässä leipäkiviä ja nyt lapset touhuavat takapihalla ja minä palstailen terassilla teekupposen kanssa. Kun mies tulee töistä, on kaupassa jo käyty ja kotiaskareet hoidettu (keittiössä surraa tiskikone ja kaksi koneellista pyykkiä kuivuu takapihalla), ja voidaan nauttia kaikki yhdessä ihanasta kesäillasta.
Jos olisin töissä, istuisin vielä tunnin ja vartin tietokoneen ääressä, sitten helteiseen autoon hakemaan väsyneitä lapsia päiväkodista ja kiireellä kaupan kautta kotiin. Kotona odottaisi pyykit ja tiskit, eivätkä väsyneet vanhemmat jaksaisi kuin avata terassin oven ja katsoa sohvalta, etteivät lapset riko itseään.
Kommentit (30)
Joo olihan se kivaa, mutta aikansa kutakin. Olen ollut muutaman kuukauden töissä hoitovapaan jälkeen ja kyllä mä tästä arjesta tykkään enemmän.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En todellakaan koe, että elämäni olisi mitenkään aivotonta. Päiväsaikaan ympärilläni on maailman rakkaimmat lapset ja 200 metrin säteellä viisi sellaista samassa elämäntilanteessa olevaa äitiä lapsineen, joiden kanssa viettää aikaa vaikka viiden minuutin varoitusajalla. Eipä se elämä töissä sen auvoisampaa ja aivollisempaa olisi, kuuntelisin keski-ikäisen kanalauman kaakatuksia avokonttorissa ja naputtelisin tietokonetta.
[quote author="Vierailija" time="19.05.2014 klo 17:46"]
En todellakaan koe, että elämäni olisi mitenkään aivotonta. Päiväsaikaan ympärilläni on maailman rakkaimmat lapset ja 200 metrin säteellä viisi sellaista samassa elämäntilanteessa olevaa äitiä lapsineen, joiden kanssa viettää aikaa vaikka viiden minuutin varoitusajalla. Eipä se elämä töissä sen auvoisampaa ja aivollisempaa olisi, kuuntelisin keski-ikäisen kanalauman kaakatuksia avokonttorissa ja naputtelisin tietokonetta.
[/quote]
Jos nuo ovat vaihtoehdot, niin ei sullakaan kovin korkealla rima ole elämässä.
[quote author="Vierailija" time="19.05.2014 klo 19:05"]
[quote author="Vierailija" time="19.05.2014 klo 17:46"]
En todellakaan koe, että elämäni olisi mitenkään aivotonta. Päiväsaikaan ympärilläni on maailman rakkaimmat lapset ja 200 metrin säteellä viisi sellaista samassa elämäntilanteessa olevaa äitiä lapsineen, joiden kanssa viettää aikaa vaikka viiden minuutin varoitusajalla. Eipä se elämä töissä sen auvoisampaa ja aivollisempaa olisi, kuuntelisin keski-ikäisen kanalauman kaakatuksia avokonttorissa ja naputtelisin tietokonetta.
[/quote]
Jos nuo ovat vaihtoehdot, niin ei sullakaan kovin korkealla rima ole elämässä.
[/quote]
Mun työpaikkani ei ole edes millään kriteerillä huono, teen keskiasteen koulutuksella toimistohommia isossa ja arvostetussa suomalaisyrityksessä. Silti valitsen koska tahansa ennemmin lapseni ja vapaa-ajan heidän kanssaan kuin tuon työn.
Eipä sillä, etteikö minussa olisi "kotiäitipiirteitä" ollut jo ennen lapsiakin. Olen aina tykännyt ruuanlaitosta, leipomisesta ja kodinhoidosta, viihtynyt paremmin kotosalla kuin töissä.
On meilläkin tota. Sitten on sitä riitaa, nahistelua, eroahdistusta ja sairasteluputkia. Ihanaa ja kamalaa, tavallaan tosi ainutlaatuista mutta tavallaan ihan kiva lähteä (syksyllä) töihin ja laittaa lapset hoitoon.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Niinmmmmmmmpä!
Ottakaa naiset meistä Koti Äideistä oppia! Mikäs tässä on Hobby Hallin Koti Sohvalla tuhnutellessa kun Ukko Kulta (Lompakko) käy hakemassa töistä lisää rahaa.
Unohtakaa naiset ne koulutus ja muut työ hönpötykset. Sähkö tulee seinästä ja raha Lompakosta ja Koti Äidistä tulee Maailman Kalleimat Asiat, Lapsukaiset! Mikäs tässä on porsiessa niittä lisää Maailmaan!
Nautitaan kaikki Koti Äidit yhdessä ap:n kanssa Ihanasta koti illasta!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Munkin mielestä on ihanaa olla kotiäiti :) lapsi 1v ja masuvauva syntyy kohta
En ollut kotiäiti mut työttömänä mulla sama juttu. Nautin vähän liikaakin kun sain olla kotona ja kun lapset tuli koulusta, niin kotona oli kaikki valmiina. Miehen kotiuduttua oli energiaa ihan mihin vaan. Nyt taas työelämässä ja väsymys työpäivän jälkeen rajoittaa monissa asioissa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Et sä mikään kotiäiti ole. Hoitovapaalainen vaan. Oikeat kotiäidit on nykyään harvassa.
Juu, parhaimpina hetkinä noin. Sitten kun sataa vettä vaakasuorassa ja on pakko käydä kaupassa ja lääkärissä korvatulehduskierteessä olevan kuopuksen ja uhmaiässä olevan esikoisen kanssa, fiilis on ennemminkin, Shoot me, please!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Niin samaa mieltä kuin aloittaja! Aivan ihanaa nauttia kesästä ja auringosta, kiireettömyydestä ja voi tehdä mitä mieleen juolahtaa!
Täällä tämä entinen kotiäiti, nykyinen kotirouva myös nautiskelee, ulko-ovi on auki lämmön tulla ja kohta hiippailen pihalle pullakahveille, sitten grilliin herkut tirisemään, pääsee mieskin nauttimaan kun tulee töstä!
En vaihtaisi yhtään päivää, kuukautta enkä vuotta pois, ihanaa elämää!
Ihan noin sivuhuomautuksena: miksi ihmiset menevät aina töistä ja päiväkodista "kaupan kautta kotiin". Onko siellä kaupassa käytävä joka päivä? Eikö voi viikonloppuna käydä ostamassa esim viikon ruokatarpeet etukäteen (tai vielä parempi, tilata ne kotiin kuljetettuna, maksaa n. 10 euroa). Kuka viitsii niitä väsyneitä lapsia raijata sinne ruokakauppaan? Meillä toimitaan em. tavalla ja pari kertaa viikossa haetaan puuttuvia ruokatarvikkeita lähikaupasta (siis esim maitoa, leipää, mitä kuluu paljon). Lapset eivät ole ruokaostoksilla kovin usein mukana, varsinkaan pitkän hoito/koulupäivän jälkeen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
On ollut ihanaa. Mutta on ihanaa myös että pääsen tekemään opintoni loppuun ja alani töitä (ei ole mitään puuduttavaa toimistoduunia, vaan sellaista intohimoista työtä ;)) piakkoin. Varsinkin yli 3 vuotiaan kanssa kotona kaksin on ollut ihan yli leppoisaa, kun on kerhoillutkin pari kertaa viikossa! Aikansa kutakin. Kesä kuitenkin vielä edessä, tänään oltiin koko aamupäivä rannalla!
[quote author="Vierailija" time="19.05.2014 klo 14:56"]
Juu, parhaimpina hetkinä noin. Sitten kun sataa vettä vaakasuorassa ja on pakko käydä kaupassa ja lääkärissä korvatulehduskierteessä olevan kuopuksen ja uhmaiässä olevan esikoisen kanssa, fiilis on ennemminkin, Shoot me, please!
[/quote]
No jaa, ei sateisina päivinä viedään mies töihin ja haetaan sieltä, jotta auto olisi meillä tarvittaessa käytössä. Toisaalta sateessakin on ihan kiva ulkoilla, jos on kunnon varusteet eikä kauhean kylmä. Sateella voidaan sopia treffit jonkun muun lähiseudun kotiäidin luo kahvittelun merkeissä tai kutsua ihmisiä meille kylään, voidaan käydä perhekerhossa tai kirjastossa... Korvatulehduskierteeltäkin on meillä vältytty, ei varmaan vähiten siksi, että päivähoidossa ei ole oltu.
Mulla on töissä tosi kivaa! Mielenkiintoisia hommia, ei malta lähteä kotiin.
Kuulostaa kehitysvammaisen päiväretkeltä. Ei riittäisi minulle elämänsisällöksi tuollainen, ei lähellekään.
Erikoinen kommentti, onko jonkun mielestä kehitysvammaista hoitaa omia lapsiaan? Uskomatonta jos kirjoittaja on nainen!
Eiköhän se joka haluaa hoitaa omat lapsensa ole enemmän arvostuksen kuin arvostelun paikka. Jos kirjoittajalla on omia lapsia, sääliksi käy.
Kävisi mullekin, mutta miehen palkka tuskin koskaan yltää niihin lukemiin että voin jäädä kotiin.
[quote author="Vierailija" time="19.05.2014 klo 16:26"]
Voi mieli muuttua, sitten kun tajuat mitä tuollainen päivä oman jälkikasvun kanssa merkkaa!
[/quote]
Eli kun on maalannut itsensä nurkkaan, niin huomaa sen nurkan olevan itse asiassa iha kiinnostava ja tyydyttävä paikka viettää aikaa? Voihan elämään noinkin suhtautua.