Mitkä ihmeen isovanhempien oikeudet?! Anoppi pakottaa lapsen yökylään

[quote author="Vierailija" time="18.05.2014 klo 22:00"]

ap kato peiliin ja kasva aikuiseksi. ei anoppi yksin nyt oo hankala, sä kuulostat minä minä minä tyypiltä joka haluaa määrätä kaiken ja kaikesta. mitä hemmetin pahaa siinä on jos isoäiti haluaa viettää lapsen lapsensa kanssa aikaa. vaikka tuleekin välillä yllätys käyneille, ni onks se maailmanloppu? niin ku joku jo sanoi, eiks ole hienoa et laps sais olla välillä isovanhemmilla yökylässä ja te saisitte viettää miehen kanssa rauhassa yhteistä aikaa? lapsikin oppii arvostamaan isovanhempiaan ja vanhempia ihmisiä. usko pois et sä tolla tyylillä mitään hyvää lapsellesi opeta! mieti! suhde isovanhempiin on lapselle todella tärkeä!

[/quote] Jaa, että sinne vain lapsi mummolle ettei tämä tee ls-ilmoitusta! Tuollainen tapako on lapselle hyvä opettaa, eli kun oikein uhkailee, niin saa mitä haluaa? Luuletko, että ap lähtisi kevein mielin iltaa viettämään kun pieni lapsi on mt-ongelmaisen mummon käsissä? Ei tästä ole edes kovin kauan kun isoisä hyppäsi junan alle lapsenlapsensa kanssa - muistatteko? Pappa kuoli, mutta lapsen henki säästyi. Tässä ei varmaan niin pitkälle mennä, mutta mummo on selkeästi sairas ja hänelle ei saa antaa pientä lasta edes puoleksi tunniksi. Jokainen normaali äiti tämän tajuaa, sinä et.

Toinen lapsi jos tulee, saattaa pahentaa ongelmaa. Meillä anoppi ei innostunut lainkaan toisesta lapsenlapsestaan !!!! Eka oli poika , toinen tyttö.

Sen lisäksi, että omi sairaalloisesti ensimmäistä lapsenlastaan, hän kohteli eriarvoisesti tytärtämme. Asiasta on hänelle huomautettu useita kertoja. Vastaus on yleensä Se, että hän ei mahda sille mitään, että poika on hänelle Se ykkönen, ensimmäinen lapsenlapsi!!!!

Yrittäisi edes, mutta ei.

Olemme edenneet vaiheeseen, jossa lapsemme jo riitelevät siitä, kuinka toinen on mummille tärkeämpi kuin toinen :(

Em. syystä, ja siitä, että perheemme tapoja ei kunnioitettu lukuisista keskusteluyrityksistä huolimatta vuosien mittaan, olen tehnyt ratkaisun, että olen tekemisissä niin vähän kuin mahdollista. Mä en kestä enää anopin käytöstä, enkä jatkuvaa selittelyä, että hän on tottunut tekemään asiat näin aina ja "heilläpäin" on tapana ( ns. kävellä yli)

Aikani siedin, joustin, ymmärsin.

Kunnes mutta täyttyi.

Lapset vierailevat mummon luona isän kanssa. Tuomisina yleensä riitaisat kyselyt, miksi mummi ei tykkää minusta ?

Mies on äidilleen sanonut asioista monet kerrat, ei auta.

Itselläni on ihanan vapautunut oli. Eipähän kukaan enää esim ole meillä järjestelemässä kaappeja silloin kun talonväki on poissa !!!

2-vuotias liian pieni olemaan erossa äidistä

Tasan ei käy onnenlahjat. Meillä kauheen porun jälkeen anoppi voi ottaa 4 vuotiaan yöksi ja on palauttamassa lasta heti seuraavana aamulla takaisin.

Kuinka ihanaa olisi, jos ottaisi lapsen vaikka joskus KOKO viikonlopuksi hoitoon.

[quote author="Vierailija" time="18.05.2014 klo 22:31"]

Toinen lapsi jos tulee, saattaa pahentaa ongelmaa. Meillä anoppi ei innostunut lainkaan toisesta lapsenlapsestaan !!!! Eka oli poika , toinen tyttö.

Sen lisäksi, että omi sairaalloisesti ensimmäistä lapsenlastaan, hän kohteli eriarvoisesti tytärtämme. Asiasta on hänelle huomautettu useita kertoja. Vastaus on yleensä Se, että hän ei mahda sille mitään, että poika on hänelle Se ykkönen, ensimmäinen lapsenlapsi!!!!

Yrittäisi edes, mutta ei.

Olemme edenneet vaiheeseen, jossa lapsemme jo riitelevät siitä, kuinka toinen on mummille tärkeämpi kuin toinen :(

Em. syystä, ja siitä, että perheemme tapoja ei kunnioitettu lukuisista keskusteluyrityksistä huolimatta vuosien mittaan, olen tehnyt ratkaisun, että olen tekemisissä niin vähän kuin mahdollista. Mä en kestä enää anopin käytöstä, enkä jatkuvaa selittelyä, että hän on tottunut tekemään asiat näin aina ja "heilläpäin" on tapana ( ns. kävellä yli)

Aikani siedin, joustin, ymmärsin.

Kunnes mutta täyttyi.

Lapset vierailevat mummon luona isän kanssa. Tuomisina yleensä riitaisat kyselyt, miksi mummi ei tykkää minusta ?

Mies on äidilleen sanonut asioista monet kerrat, ei auta.

Itselläni on ihanan vapautunut oli. Eipähän kukaan enää esim ole meillä järjestelemässä kaappeja silloin kun talonväki on poissa !!!

[/quote]

En päästäisi enää kumpaakaan lasta mummolaan, jos asenne on tuommoinen. Mummo kasvattakoon uusia raitoja tai sitten on näkemättä lapsenlapsiaan, kun ei kerta ole tasa-arvoon kykeneväinen. Pojan suru hälvenee kyllä aikanaan, tyttäresi mahdollinen katkeruus ei ehkä koskaan.

voi olla, että mitä ponnekkaammin kiellät ja estät sitä raivokkaammin isoäiti yrittää saada lasta yökylään.

Miksei lapsi voisi mennä esim. kerran kuussa/kahdessa kuussa yökylään isoäidin luokse? Voisit käyttää ajan rentoutumalla tai tehdä jotain spesiaalia kumppanisi kanssa.

Mua kiinnosta MIKSI anoppi MANKUU lasta kotiinsa YÖKSI? Jos haluaa vain viettää lapsen kanssa aikaa, luulisi että ihan normi päiväleikitys sillloin tällöin  riittäisi. Kiusatakseen sinua? Vai onkin pedofiili? Mulle tuollainen rajojen ymmärtämättömyys/pakottava tarve saada lapsi koko yöksi olisi todellakin isompienkin hälytyskellojen paikka. 

Mummi ei valitettavasti kykene enää muuttamaan toimintatapojaan. 

Kyllä olemme yrittäneet vaikuttaa vuosien mittaan, mutta eipä vanha koira uutta opi! 

lapset näkevät niiiiin aikuisen läpi. Pohdin silloin tällöin, onko tämä oikeon, pitäisikö katkaista yhteys kokonaan. Mies saa kuitenkin hoitaa yhteyden äitiinsä, laiha sopu on parempi kuin lihava riita. Lapset alkavat olla 10 v molemmin puolin ja osaavat tehdä jo itsenäisiä päätöksiä mummin tapaamisten suhteen.

kyseisessä suvussa naisia ei oikein pidetä missään arvossa, varsinkaan miniöitä. Eli mä oon se ulkopuolinen, arvoton ja sitä kautta tyttäreni myös. Kyllä, kuulostaa sairaalta mutta näin se todellisuudessa on.

anoppi on omalta osaltaan henkisesti kiinni ainoassa pojastaan, luultavasti toivoo, että luovuttaisiin ja eroaisimmekin. 

surullistahan tämä on, kun tietää, että välit voisivat olla lämpimämmätkin. Anopillani on kuulemani mukaan ollut erittäin huonot välit omiin isovanhempiensa ja ero tullut mieheni synnyttyä. Anopilla siis paljon käsittelemättömiä asioita menneisyydestään.

Mutta: pikkulapsivaihe menee nopsaa ohi. Lapset osaavat hyvin isompina hoitaa suhdettaan isovanhempien,tai olla hoitamatta.

[quote author="Vierailija" time="18.05.2014 klo 22:41"]

[quote author="Vierailija" time="18.05.2014 klo 22:31"]

Toinen lapsi jos tulee, saattaa pahentaa ongelmaa. Meillä anoppi ei innostunut lainkaan toisesta lapsenlapsestaan !!!! Eka oli poika , toinen tyttö.

Sen lisäksi, että omi sairaalloisesti ensimmäistä lapsenlastaan, hän kohteli eriarvoisesti tytärtämme. Asiasta on hänelle huomautettu useita kertoja. Vastaus on yleensä Se, että hän ei mahda sille mitään, että poika on hänelle Se ykkönen, ensimmäinen lapsenlapsi!!!!

Yrittäisi edes, mutta ei.

Olemme edenneet vaiheeseen, jossa lapsemme jo riitelevät siitä, kuinka toinen on mummille tärkeämpi kuin toinen :(

Em. syystä, ja siitä, että perheemme tapoja ei kunnioitettu lukuisista keskusteluyrityksistä huolimatta vuosien mittaan, olen tehnyt ratkaisun, että olen tekemisissä niin vähän kuin mahdollista. Mä en kestä enää anopin käytöstä, enkä jatkuvaa selittelyä, että hän on tottunut tekemään asiat näin aina ja "heilläpäin" on tapana ( ns. kävellä yli)

Aikani siedin, joustin, ymmärsin.

Kunnes mutta täyttyi.

Lapset vierailevat mummon luona isän kanssa. Tuomisina yleensä riitaisat kyselyt, miksi mummi ei tykkää minusta ?

Mies on äidilleen sanonut asioista monet kerrat, ei auta.

Itselläni on ihanan vapautunut oli. Eipähän kukaan enää esim ole meillä järjestelemässä kaappeja silloin kun talonväki on poissa !!!

[/quote]

En päästäisi enää kumpaakaan lasta mummolaan, jos asenne on tuommoinen. Mummo kasvattakoon uusia raitoja tai sitten on näkemättä lapsenlapsiaan, kun ei kerta ole tasa-arvoon kykeneväinen. Pojan suru hälvenee kyllä aikanaan, tyttäresi mahdollinen katkeruus ei ehkä koskaan.

[/quote]

On rikkaus, että on välittävät isovanhemmat, jotka haluavat nähdä lastenlastaan mahdollisimman paljon.

Itse olen viettänyt isovanhemmillani ja kummeillani lukemattomia viikonloppuja, joskus viikollakin olen ollut yökyläilemässä. Näihin kuului aina metsälenkkejä ja mukavia yhteisiä puuhia, piirtelyä, lehtien jne keräilyä, kuivaamista ja paperille liimailua erilaisiksi asetelmiksi. Haluan samaa myös omille tuleville lapsilleni.

Minusta sinä olet omistushaluinesi mennyt liian pitkälle, kun et tosiaan ymmärrä lapsesi hyötyvän isovanhempien läsnäolosta.

Älä anna noin pientä yökylään.

Sanot eukolle suoraan, että lapsi ei tule yökylään ennen kuin on xx-vuotias (minkä ikäinen nyt sitten mielestäsi voikaan tulla). Ls-ilmoituksella uhkailuun sanot suoraan, että jos vielä uhkailee, ei näe lapsia enää ollenkaan.

Antaa muuten aika hyvän kuvan siitä, mihin nimettömiä ls-ilmoja nykyisin lähinnä käytetään: kiusantekoon.

[quote author="Vierailija" time="18.05.2014 klo 23:48"]On rikkaus, että on välittävät isovanhemmat, jotka haluavat nähdä lastenlastaan mahdollisimman paljon.

Itse olen viettänyt isovanhemmillani ja kummeillani lukemattomia viikonloppuja, joskus viikollakin olen ollut yökyläilemässä. Näihin kuului aina metsälenkkejä ja mukavia yhteisiä puuhia, piirtelyä, lehtien jne keräilyä, kuivaamista ja paperille liimailua erilaisiksi asetelmiksi. Haluan samaa myös omille tuleville lapsilleni.

Minusta sinä olet omistushaluinesi mennyt liian pitkälle, kun et tosiaan ymmärrä lapsesi hyötyvän isovanhempien läsnäolosta.

[/quote]

Mulla ap:n tapaan appivanhemmat, jotka olisivat ottaneet jo 2kk vanhan vauvan yökylään. Kinuaminen loppui jossain 4 vuoden kohdalla. Ei vain annettu.

Jos olisivat kuten kuvailemasi isovanhemmat, veisin lapsen riemusta kiljuen yökylään kerran kuussa. Sen verran on univelkaa kertynyt. Ennen ensimmäistäkään yökylää toivoisin näkeväni aitoa läsnäoloa ihan päiväsaikaan. On koetettu jättää lasta kauppareissun ajaksi jos vaikka meidän läsnäolo häiritsee suhteen syntymistä, mutta se aika on käytetty tv:n aukaisemiseen ja lapsi haluaakin sitten jo kotiin.

Ihme tyyppejä täällä muutama. Onko sisälukutaidossanne vikaa??! Jos isovanhemmat ovat todellakin noin tasapainottomia ja uhkailevat, aiheuttavat stressiä ja koittavat hallita perhettä, niin millainen ihminen antaisi lapsensa hoitoon sellaiselle??? On huonon vanhemman merkki se, että pitäisi tuupata mukula yökylään/hoitoon jollekin epävakaalle mt-ongelmaiselle sukulaiselle, jotta itse pääsisi vähän viettämään festaria. Sairasta. Ette taida paljoakaan kunnioittaa omaa jälkikasvuanne. Oma perse onkin kaikkein tärkein. Mukula hoitoon vaikka väkisin jollekin sekopäälle. Vanhempiensa tyhmyydestä sitten lapsi kärsii ja miettii isona, miksi hän joutui sellaiseen paikkaan kylään, jossa tuli vaan traumoja ja paha mieli. Sääliksi käy teidänlaisten lapsia. On kyllä vahva vanhemmuus hukassa ja pahasti.

No minä teen näin oman äitini kanssa. Kerron, että lapsi ei tule yökylään koska ei itse halua ja me emme halua että hän on yön pois kotoa. Ja piste. Vastaväitteet toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos.

[quote author="Vierailija" time="11.06.2014 klo 14:54"]No minä teen näin oman äitini kanssa. Kerron, että lapsi ei tule yökylään koska ei itse halua ja me emme halua että hän on yön pois kotoa. Ja piste. Vastaväitteet toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos.

[/quote]Jatkan vielä, että minä en mielenterveysongelmaiselle lastani anna. Lasta saa tulla katsomaan toki. Olisihan se ihana, jos joskus saisi hetken omaa aikaa tai kaksin olla miehen kanssa. Mutta lapsen kustannuksella ei ikinä.

[quote author="Vierailija" time="18.05.2014 klo 21:37"]Lapsi voi kuitenkin haluta teininä mennä mummolaan, esim itse olin todella innoissani kun pääsi hiihtolomilla ala-asteella mummolaan, joten välejä ei kannata pilata, ehkä keskustelu mummon kanssa olisi paikallaan.

[/quote]

Jeah... mummoki diggaili kun teininä vedin röökiä, kaljaa ja kuuntelin death metallia ja kasvatin irokeesiä. Ymmärsi sentään kun ilmaisin itseäni kutakuinkin sanoilla: "Vittuuks se sulle kuuluu!" Teinipunkkari ja aikuiset ei oikeen sovi yhteen :)

MIkset voi antaa lapsen tutustua mummiinsa? Minusta kuulostaa siltä että teet tahallasi kiusaa anopillesi jostain syystä, joka varmaan liittyy vallankäyttöön tjs.

Lapset tykkää vierailla mummilassa, ja kyllä mummeillakin on oikeuksia, vaikkei ehkä ihan lain niille säätämiä.

On aika kummallista sanoa, että ole edes kertaa viikossa tarvetta viedä lasta yökylään. Olishan se varmasti teille miehen kanssa kivaa käydä vaikka elokuvissa ja nauttia toistenne seurasta. En ole ikinä kuullut kenestäkään joka olis sitä mieltä ettei tarvitse turvaverkkoa ja lapselle hoitopaikkaa, yleensä päinvastaista valitellaan. Aika kummallista ap:n toiminta, vaikka varmaan tosiaan ihan laillista joo.

Älä ole raivopäinen ämmä vaan ihan oma kylmän rauhallinen itsesi.

Istu vastapäätä anoppia ja keskustele hänen kanssa asiallisesti ja rauhallisesti. Pyydä myös lapsesi isä mukaan kertomaan oma mielipiteensä.

Kysy anopilta, onko hän aikoinaan joutunut luovuttamaan lapsensa toisten hoitoon. Vai mistä ihmeestä hänelle on tullut sellainen kummallinen käsitys, että lapsen omat vanhemmat eivät ole noin pienen lapsen ensisijaiset hoitajat.

Sen jälkeen ilmoita lopullisesti ja päättäväisesti, ja ehdottomasti riitelemättä ja huutamatta, että lapsi tulee yökylään vasta sitten, KUN HÄN ITSE NIIN HALUAA.

Siinä asiassa ei ole mitään riitelemistä, se on päätös ja siihen on anopin tyydyttävä, ei auta itku eikä huuto vaan päätös pitää.

[quote author="Vierailija" time="11.06.2014 klo 15:08"]

MIkset voi antaa lapsen tutustua mummiinsa? Minusta kuulostaa siltä että teet tahallasi kiusaa anopillesi jostain syystä, joka varmaan liittyy vallankäyttöön tjs.

Lapset tykkää vierailla mummilassa, ja kyllä mummeillakin on oikeuksia, vaikkei ehkä ihan lain niille säätämiä.

On aika kummallista sanoa, että ole edes kertaa viikossa tarvetta viedä lasta yökylään. Olishan se varmasti teille miehen kanssa kivaa käydä vaikka elokuvissa ja nauttia toistenne seurasta. En ole ikinä kuullut kenestäkään joka olis sitä mieltä ettei tarvitse turvaverkkoa ja lapselle hoitopaikkaa, yleensä päinvastaista valitellaan. Aika kummallista ap:n toiminta, vaikka varmaan tosiaan ihan laillista joo.

[/quote]

kahdesti viikossa tuon ikäinen yökylään - oletko sinä itse se anoppi?

Kuka tahansa täysijärkinen ymmärtää, että omistushalu ja määräily ovat aivan eri asioita kuin välittäminen.

38 on kyllä vähintään kummallinen, jos pitää pari kertaa viikossa päästä eroon pienestä lapsestaan, jotta pääsee ... niin no, mitäpä se minulle kuuluu. Minulle olisi hyvin riittänyt jos edes kerran vuodessa olisi päässyt kahdestaan miehen kanssa johonkin.

Sen sijaan kahdesti viikossa voisin toivoa, että mummo katsoisi lasta vaikka kauppareissun ajan tai muuten PÄIVÄLLÄ.

Lapsen vanhemmat ovat lapsesta ensisijaisesti vastuussa ja tekevät lasta koskevat päätökset tämän kasvatuksesta, ruokavaliosta, yökyläilyistä, harrastuksiin kulkemisesta jne. Ihan turha alkaa riidellä asiasta isovanhempien tai muiden sukulaisten kanssa, riittää kun rauhallisesti ja tyynesti ilmoittaa tekevänsä itse lapsen kasvatusta koskevat päätökset ja jos asioista haluaa keskustella niistä sopii keskustella aikuisten kesken hyviä käytöstapoja noudattaen, mitään reuhaamista, uhkailua ja lapsellista mököttämistä ei tarvitse katsella.

Yökyläilystä ylipäätänsä, monet vanhemmat eivät halua periaatteesta opettaa pieniä lapsiaan yökyläilyyn ihan vain "huvin vuoksi" eli ilman jotain erityistä syytä tai tarvetta poikkeusjärjestelylle (esimerkiksi perhe matkalla toisessa kaupungissa ja yövytään serkuilla, mummolla jne). Monelle yökyläilyyn oppineille tulee sitten teini-ikäisenä tavaksi yökyläillä "kaverin luona leffaa katsomassa" lähes joka viikonloppu vaikka oikeasti nuoret liehuvat kaupungilla ja ties missä yömyöhään...  

No jos lapsellekin voi selittää että yö on nukkumista ja lepoa varten, eikä seurustelua ja että päiväsaikaan ehtii kyllä leikkiä, jutella, seurustella ja luoda hyviä ihmissuhteita niin luulisi isovanhempienkin ymmärtävän.