Lue keskustelun säännöt.
Juotko yksin kotona alkoholia?
21.12.2020 |
Tuli mieleen kun työkaveri sanoi että se on alkoholistin merkki. Itse sanoi juovansa vain seurassa joko kotona, jonkun luona tai mieluiten baarissa. Itsekään en kyllä yksin ryyppää mutta yhden saunaoluen voin ottaa ja siinä se.
Kommentit (27)
En ole koskaan tajunnut alkoholin sosiaalista aspektia. Jos haluan lasin punkkua tai oluen, voin juoda sen yhtä hyvin yksin kotona kuin kaverin kanssa ravintolassa. Tai olla juomatta. Se ei liity seuraan mitenkään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Uutenavuotena aina yhden lonkeron.
Vierailija kirjoitti:
Uutenavuotena aina yhden lonkeron.
Lavea tie aukeaa edessäsi. Varo vaan!
Mä en nyt ihan oikeasti ala seukata mitään juoppoja ja ala kaveeraamaan sellaisten kanssa vain siksi, että saan ottaa silloin tällöin pari olutta. Ja miksi hitossa minä hakeutuisin seuraan silloin kun nimenomaan varaan itselleni ihan oman hetken olla hiljaa ja rentoutua?
No mulle outo ajatus. En käy koskaan missään baarissa, joten viinilasilliseni nautin joko kotona tai jossain ystävillä. En juo alkoholia minkään seuran vuoksi tms. Minusta oikein mukava ajatus olisi olla joskus yksin, katsoa joku suosikkielokuva ja nauttia lasi tai pari punaviiniä. Sillä ei minusta ole mitään tekemistä alkoholismin kanssa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No en helvetissä. kenelle kotona voi jutella jos on yksinään. Hulluksi tulisi ja someen meneminen kännissä ei kuulosta hyvältä ajatukselta. Siellähän vois aukoa ja laukoa ihan mitä päähän tulee parissa promillessa.
En, kyllä se satunnainen lasillinen tulee yleensä otettua kumppanin seurassa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Yksin juon vähemmän ja harvemmin, mutta jos haluan lasin viiniä, niin ei se vaadi ketään muuta paikalle. Ystävien kanssa tulee juotua herkästi enemmän, mutta harvakseltaan silloinkin.
Juon alkoholia vain seurassa, sillä tekee minusta rohkeamman ja sosiaalisen.
Taas kotona menee siihen, että ei huomaa vaikutusta kunnes sitten yhtä-äkkiä makaa sängyllä pää roskakorssa ja oksentaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kyllä ja vieläpä joskus mieluummin kuin seurassa. Siinä samalla teen muita mieluisia juttuja, kuten kuen kirjaa tai katson jotain sarjaa tai dokumenttia. On yhtä mukavaa joskus viettää laatuhetkiä omassa seurassa kuin muiden kanssa. Mutta sitten taas jos haluan laittaa ruokaa ja kauniin kattauksen yms. niin mieluummin seuraa, koska tuntuu erityisen yksinäiseltä viettää kynttiläillallisia vaan itsensä kanssa. Sanoisin että molempi parempi ja "merkkien" lukijat voisivat mennä takaisin horoskooppiensa ja tee se itse -keittiöpsykologian kursseillensa.
Mun ex joi vain yksin ja se oli kaukana sivistyneestä vain yhden juomisesta, 0,7 pullo kirkasta ja kaljat päälle, siinä sitten ölisi sekaisin ja "keskusteli" itsensä kanssa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Aina. Ei kiinnosta ryypätä muiden kanssa.
Juon alkoholia vain yksin. Seurassa minusta tulee juoneena joko ärtyisä riidanhaastaja tai itseni nolaava nymfomaani.
Mutta kun juon yksin, saan täysin keskittyä silkkaan euforiaan joka syntyy kun alkoholi hyväilee aivosoluja. Pelkkä silmät kiinni löhötuolissa istuminen on silloin taivas, samoin musiikki tai elokuva. Puhumattakaan luonnosta, erityisesti kesällä. Voin mennä jonnekin puistoon vaan istumaan ja ruohon vihreys ja lintujen laulun kauneus suorastaan liikuttaa kyyneliin. Se on minulle melkein pyhä ja henkinen kokemus.
Kun juon, juon ns. kunnolla mutta en kuitenkaan niin että oksentaisin tms. Mutta voi mennä vaikka 8-10 isoa olutta illan-aamuyön aikana rauhallista tahtia. Ei mulle tule siitä edes krapulaa. en juo kovin usein, muutaman kerran vuodessa, joten alkoholistina en itseäni tosiaan pidä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kyllä ja vieläpä joskus mieluummin kuin seurassa. Siinä samalla teen muita mieluisia juttuja, kuten kuen kirjaa tai katson jotain sarjaa tai dokumenttia. On yhtä mukavaa joskus viettää laatuhetkiä omassa seurassa kuin muiden kanssa. Mutta sitten taas jos haluan laittaa ruokaa ja kauniin kattauksen yms. niin mieluummin seuraa, koska tuntuu erityisen yksinäiseltä viettää kynttiläillallisia vaan itsensä kanssa. Sanoisin että molempi parempi ja "merkkien" lukijat voisivat mennä takaisin horoskooppiensa ja tee se itse -keittiöpsykologian kursseillensa.
Mä siivoan, pelaan ja kuuntelen musiikkia.
Totta kai. En ymmärrä, miksi minun pitäisi raahautua baariin, jotta voisin juoda viiniä?
Kun olin vuoroviikkoöiti, niin korkkasin viinipullon aina, kun lapset lähtivät. Siivosin kodin, ostin ruusuja ja join viiniä.
Olen nykyään parisuhteessa. Onko tämä myt hyväksyttävämpää, kun en juo viiniä yksin, vaan yhdessä miehen kanssa?
Juon yksin ja juon seurassa. Ehkä otin, ehkä en. Ei kuuluu kenellekään mitä teen.
Vierailija kirjoitti:
Juon yksin ja juon seurassa. Ehkä otin, ehkä en. Ei kuuluu kenellekään mitä teen.
Sama. Minua ihmetyttää miten joitain aikuisia ihmisiä jaksaa niin kovasti kiinnostaa mitä muut ihmiset heidän tekemisistään ajattelee. Mulle ainakin ihan sama pitääkö jotkut alkoholistina vai ei. Teen mitä haluan, vapaana ihmisten leimojen asettamista rajoista.
Juon, ja vain yksin. En itse asiassa harrasta ihmissuhteita ollenkaan, tykkään elää erakkomaisesti. Parhautta on musiikin kuuntelu ja tietokonepelaaminen juovuksissa. Sitä jotenkin immersoituu aivan täysin siihen kokemukseeen, kun taas selvin päin on ikään kuin ulkopuolinen tarkkailija joka koko ajan tiedostaa "minä istun tässä olohuoneen tuolissa ja taustalla soi musiiikkia" tai "minä pelaan nyt tätä peliä, jossa sankarina on x ja tehtävänä nyt y". Juovuksissa tuntuu että musiikkia kuunnellessa sulautuu ääneen ja energiaan, sykkii rytmien mukana, ja pelatessa kokee kaiken kuin olisi itse se pelin sankari. Unohdan itseni ja myös ongelmani täysin kun juon, ja se on ihanin kokemus mitä tiedän.
Yksin juodessa on ihan parasta seuraa.
Alkoholi on alkoholia. Sosiaalinen tai introvertti juoppo. Ei eroa.