Lue keskustelun säännöt.
Miksen ole mustasukkainen, onko minussa jotain vialla?
14.05.2014 |
Pohjustuksena kerron, että olen mies, jonka puoliso (nainen) on aina ollut mustasukkaisempi kuin itse olen. Hän tuntuisi kokevan sen ikään kuin rakkauden ilmaisuna ja toisaalta myös päinvastoin, mustasukkaisuuden puuttuminen tarkoittaa hänelle rakkaudettomuutta. Itse en ole mustasukkainen, mutta voin kokea vastaavaa tunnetta epätietoisuudesta, joka liittyy luottamuksen puuttumiseen normaalisti mustasukkaisuutta aiheuttavissa asioissa. Tosin rajani minullakin on, enkä hyväksyisi esimerkiksi läheisteni kanssa loukkaamistani. Olenko mielestänne jotenkin outo, kun luottamus on minulle omistamista tärkeämpää? Lisäisin vielä, etten itse haluaisikaan aiheuttaa hänelle mielipahaa tekemällä asioita, jotka voisivat loukata häntä. Olen kyllä joskus antanut hänelle luvan tehdä vapaasti vastaavaa, mutta silloin tämä hänen ajattelu- ja tuntemistapansa sai aikaan kriisin välillämme ja suhteeseen tuli säröjä.
Kommentit (27)
Mä en ole koskaan ollut mustasukkainen miehestäni eikä hän minusta. Se on varmaan joku luonteenpiirre, jota vaan kaikilla ei ole. Minusta mustasukkaisuus on ihan eri asiaa kuin rakastaminen. Sehän liittyy enemmin omistamiseen se mustasukkaisuus. Rakkaus taas on oma itsenäinen ihana tunteensa. Ja eihän toista ihmistä voi omistaa, jokainen on oman itsensä oma, eikä kenenkään toisen.
En voi käsittää, mistä mustasukkaisuus tulee? Onko se sitä että pelkää menettävänsä toisen, jos niin miksi ihmeessä joutuu pelkäämään sellaista. Ihan oikeasti kiinnostaa tuo mustasukkaisuuden tunteminen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="15.05.2014 klo 11:08"]
Minusta se, ettei ole paljoa ollenkaan mustasukkainen toisesta, kertoo siitä, että
-ei ole riittävän kiinnostunut toisesta, eikä siten pidä kiinni kumppanistaan tositilanteen tullen, kun suhde kohtaa kriisejä
-on valmis lähtemään jonkun toisen paremman matkaan
-kertoo yleensäkin sitoutumisen puutteesta ja siitä, ettei tämä parisuhde ja yhteinen tulevaisuus ole niinkään tärkeä
Liiallinen mustasukkaisuus on järkyttävää, mutta terve mustasukkaisuus on mielestäni edellytys sille, että parisuhteessa on tietynlaista omistautuneisuutta ja sitoutumista.
[/quote]
-Olen kiinnostunut todella syvästi rakastamastani miehestä ja hänen asioistaan. No okei meille ei ole tämän 15 vuoden aikana tullut yhtään syvemmänlaatuista kriisiä, mutta koen sen johtuvan siitä että arvostamme toisiamme, annamme tilaa toistemme ajatuksille ja tunteille, aina on voitu puhua kaikista asioista, ei järjestetä kohtauksia jos joku pikkuasia ärsyttää. Olemme säilyttäneet suhteessamme hellyyden ja yhteisen huumorin. Nauramme ja pöljäilemme toistemme ja lasten kanssa päivittäin.
-Minulle ei ole olemassa ketään parempaa. Riittääkö av-raadille 15 vuoden kokemus asiasta?
-Ei päde tämäkään kohta. Haluan sitoutua tähän ihmiseen edelleen, meidän perheeseen. Haluan että saan jonain aamuna herätä vaarin vierestä (no okei en päätä sitä tuleeko meille lapsenlapsia, mutta toki toivon niin). Haluan vielä niin monta juttua kokea yhdessä juuri tuon miehen kanssa, en muiden.
Mutta en ole mustasukkainen joten en voi yhtyä tuohon, että se olisi jotenkin sitoutumisen ja omistautuneisuuden määre. Ja onneksi mieheni rakkaus jnäkyy ennenkaikkea niissä teoissa (yhteinen elämä, yhteinen vastuu, molemmilla mahdollisuudet työntekoon, yms.) mutta osaa tuo myös rakastaa sanoilla. Itse asiassa jos joku rasittaa miehessä niin se jatkuva pehmeiden puhuminen :D. Ei sillä, ne eivät siis ole tyhjiä sanoja vaan ihan todellisuutta, mutta... No, en valita silti.
Minua ei kiinnosta mitä toinen tekee. En jaksa miettiä. Ja toisella on vapaus lähteä,jos haluaa. Kukaan ei ketään omista. Piste.
En ole enää hetkeen ollut miehestäni mustasukkainen. Yli 20v suhde. Suhde on arkipäiväistynyt. Ei intohimoa. Hän on terveellä tavalla mustis vieläkin. Huolehdin itsestäni, hän ei.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ehkä mustasukkaisena oleminen ei ole sen kokijan vika vaan sen kohteen. Olet epäluotettavan ihmisen kanssa. Sitä ei vaan halua itsekään uskoa.
Niin, mutta mitä mieltä olette tuosta, että onko mustasukkaisuus=rakastaminen? Itse olen mustasukkainen vain, jos en voi luottaa tai en sitä luokittele varsinaisesti mustasukkaisuudeksi. Oikeastaan olen mustasukkainen vain silloin, jos jokin on minulta pois, esimerkiksi menettäisin puolisoni toisen takia tms.
Olemme 20-30 ikävuoden välillä puolisoni kanssa, kun joku kyseli ikäämme.
-ap