Lue keskustelun säännöt.
Alkaa jo kyllästyttää äitini marina, ettei häntä varten olisi tarvinnut
18.12.2020 |
Kutsutaan äitini meille aina juhlapyhinä syömään. Ja aina sama valitus. Ja närkästyy jos esim teen valkosipuliperunat tai uunijuurekset alusta asti, eikä valmispussista (kysyy joka kerta, että täähän oli pakastealtaasta). Miksi? MIKSI? Olis nyt vaan kiitollinen kun kutsutaan.
Aloitti jo 3 viikkoa sitten, että häntä varten ei sitten tarvi mitään. No kyllä me laitetaan joulu ihan omaakin perhettä varten. Pitäiskö jättää tänä jouluna yksin...
Voisko joku 70+ vähän avata mistä moinen käytös johtuu
Kommentit (29)
No tänä jouluna ei koronan takia tarvitse moista kuunnella. Kaikki ovat omissa kotonaan joulun!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tämä on niin ärsyttävää! Mitä tuolla oikein hakevat? Huomiota, vakuuttelua?
Mutta joka tapauksessa ärsyttävää. Jonkinlaista marttyyriyttä tuokin.
Äitini jos tarjoamme hänelle ravintolassa illallisen.
- Hui kamala miten kalliita annoksia
- Jos otan vain keiton
jne,,
Minunkin äiti on vähän samaa maata, miksi sinulla on niin paljon kaikenlaista.
Joka kerta vastaan "Laitan vaan sellaisia joista me tykätään, ja kaikki kyllä menee". Ärsyttää todella.
Laittakaa sille sitten ensi kerralla joku pakasteperunapussi saatesanoilla "sunhan takiasi ei saanut nähdä vaivaa, eikö se niin ollut?" Ja syötte itse kunnon ruoat.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tunnistan. Myös itsessäni. Ei sitä aina ymmärrä että omat kommentit voivat kuulostaa aivan muulta kuin itse tarkoittaa. Jotenkin kai halu olla aiheuttamatta ylimääräistä vaivaa kuuluu tämän sukupolven ihmisille ja nuo kommentit "ei minua varten olisi tarvinnut" ovat ikään kuin asiaankuuluvaa small talkia. Ei sitä kannata niin vakavasti ottaa.
Hyvillään ovat. Osoittavat vain hieman erikoisesti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sanot napakasti "Tykkään tehdä ruokaa, ja on tässä muitakin syömässä, joten kaikki on alusta alkaen itse tehty. Minun pöytääni ei puolivalmisteita tule!"
Ja sitten vaihdat aihetta.
Ai että, mä vähän jopa loukkaantuisin tuollaisesta kommentoinnista. Olisin vaivalla laittanut pöydän koreaksi, ja vieras sanoo, ettei olisi tarvinnut. Olisin siis tehnyt turhaa työtä eivätkä tarjoiluni ilahduttaisi vierasta yhtään?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Hyvillään ovat. Osoittavat vain hieman erikoisesti.
Marttyyri-ilme ei kerro hyvilläänolosta...
Joululahjan antamisesta olen jo luopunut, kun siitäkin tuli marinaa.
Vierailija kirjoitti:
Laittakaa sille sitten ensi kerralla joku pakasteperunapussi saatesanoilla "sunhan takiasi ei saanut nähdä vaivaa, eikö se niin ollut?" Ja syötte itse kunnon ruoat.
No mut tämä vasta oliski vaivannäköä ku eri ruoat! Ei kelpais
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Siskonpedin Mustassa joulussa Pirjo Heikkilä vetää tän marttyyri-roolin täydellisesti. 36 minuutin kohdalla alkaa.
Liikennettä tuon sukupolven naiset on kasvatettu siihen, ettei heillä ole oikeus vaatia/haluta.
Oma äitini samanlainen - juurikin (melkein) riideltiin kun haetaan omasta metsästä joulukuusi, ja tarjouduin että hänellekin viedään - no emmä mitään tarvitse, voinhan mä katsoa ikkunasta naapurin kuusta!!! No jos jonkun ihan pienen, voi se tietty olla vaikka oksakin vaan, tai jos siellä on joku vaurioitunut (vaikka peuran syömä...) siis OIKEASTI siellä metsässä on varmaan joku ziljoona kuusta valittavaksi, eiköhän me nyt mun äidille joku ihan kuusen näköinen ja elossa oleva taimi voida etsiä...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Alkaa kyllästyttää akkojen marina äideistään.
"ei minua varten olisi tarvinnut"
Tuo on opetettu heillä hyvänä käytöstapana jo lapsena. Sama kuin kursailu kahvipöytään kutsuttaessa.
Ärsyttävää nuorempien mielestä mutta heille käytössääntö.
Sano sille äidillesi että et sinä häntä varten tehnytkään vaan siksi että teillä syödään tällaista ruokaa. Olipa äiti teillä tai ei.
Äitini on ollut aina tuommoinen. Hän on nyt 63v.
Sanonutkin sille, että ei me sun takia laitetakaan vaan myös meitä varten. Sama juttu ravintolassa syödessä.. otat nyt mitä listalta haluat. Ei se syö "pieniruokaisena" kuin alkusalaatin tai sopan.
Pari kertaa ollaan pyöräytetty sitä vähän paremmassa raflassa, niin pyysin hovilta äidille hinnattoman Menun. Äiti oli aivan käkenä, että miksei niitä hintoja ole näkyvissä. Joten loppupeleissä siskon kanssa sitten tilattiin mistä yleensä tykkää ja kaikenhan se äiti söi nautiskellen. Osas se sitten kuitenkin relata. :)
Mun äiti melkein puhisi kiukusta kun pidettiin esikoisen rippijuhlat ja ruuat ja tarjoilija pitopalvelusta. Mitä tuhlausta yhden mukulan takia..
Ja sit ne loukkaantuu, jos ei kutsuta, tai jos ei tulla kylään jne.. Mitenkään päin ei ole hyvä. Ja joka helvetin puhelu alkaa aina "eipä ole sinuakaan näkynyt" tai minun lapsia tai ylipäätään ketään eikä kukaan KOSKAAN soita eikä käy ja mitäpä minusta, eipä minusta kukaan välitä. Minä soitan hänelle 2-3krt/vko, hän ei juuri koskaan minulle..
Ja sekään ei tilannetta lämmitä, kun kerron että itsekin etätöissä, en käy missään, ruuat tilaan kotiin ja lapset käy harvakseltaan. En silti itse syyllistä omia lapsiani mistään, he käy kun on aikaa, kiirusta niilläkin koulujen ja töitten kanssa.
Toki autan äitiäni jos vaan voin ja pidän yhteyttä, mutta tuota katkeraa mieltä en voi parantaa. Jokainen on kuitenkin loppupeleissä vastuussa omasta tyytyväisyydestään ja hyvinvoinnistaan.
t. Liian kiltti tytär
Mun isovanhemmat oli samanlaisia