Suurimmat Salkkari-pettymyksesi?

Sarja on tietysti nykyään hyvin kaukana siitä, mitä se oli alkuaikoina. Mutta mitkä ovat sellaisia yksittäisiä juonikuvioita tai käänteitä, jotka ovat ärsyttäneet tai harmittaneet sinua eniten?

Oma inhokkini on ehkä Liisa-Kristiinan paluu. Juonikuvio oli muutenkin tökerö ja naurettava, mutta kaiken lisäksi hahmo oli aivan erilainen kuin olin aiemman perusteella (lähinnä hahmojen puheet tästä) kuvitellut. Kuvittelin Ismon kuolleen vaimon hyväsydämiseksi, viisaaksi, liiankin kiltiksi, lempeäksi. Ajattelin, että hänessä olisi jotain samaa kuin Raunissa. Sarjan alkuaikoina hänen perheensä joskus muisteli ja kaipasi Liisaa ja tämän rauhoittavaa läsnäoloa. Sen sijaan Kristiina olikin järkyttävän itsekeskeinen ruikuttava naislapsi.

Toinen suuri pettymys oli Akin hahmon kehitys tämän palatessa sarjaan pitkän tauon jälkeen. Sarjan alkuaikoina hän oli nahkatakkinen renttu. Odotin vuosien kasvattaneen ja pehmentäneen Nilkki-Nikkistä. Kuvittelin, että hän olisi edelleen suulas ja rento vanha baarimikko, joka olisi mahdollisesti ottanut enemmän tai vähemmän opikseen nuoruuden rötöstelymenneisyydestä ja käsitellyt vaikean lapsuutensa ja lastenkotitaustansa (jotka olivat syy rikolliseen elämään ajautumiseen). Tiedättekö, sellainen elämäm kovan koulun käynyt, mutta pohjimmiltaan hyväsydäminen äijä. Sen sijaan hän olikin lipevä puvussa keikaroiva pas k i ainen, pahasti luonnevikainen, ja huomattavasti häikäilemättömämpi ja kylmempi kuin nuorena. Harvoin ikä tuohon suuntaan ihmistä kuljettaa. Muistaakseni Jennin kanssa hän edes joskus yritti parantaa tapansa, nyt ei ole edes yritystä, vaan pelkkää kieroilua ja teeskentelyä.