Päiväkodin ja koulun työntekijät! Lopettakaa äitienpäiväaskartelut!

[quote author="Vierailija" time="11.05.2014 klo 18:07"]

[quote author="Vierailija" time="11.05.2014 klo 18:05"]Hoitakaa ja kasvattakaa itse lapsenne jos ette niillä minimaallisilla päivähoitomaksuilla saa mielestänne päiväkodista tarpeeksi ihania lahjoja.

[/quote]Siitähän tässä oli kyse. Hohhoijaa... Aloituksen otsikkokin taisi olla, että älkää tehkö niitä askarteluja (jos ei taidot ja mielikuvitus riitä).

[/quote]

Hyvänen aika! Mikset sinä voi vain sanoa siellä päiväkodissa, että et halua sinun lapsiesi askartelevan äitien- ja isänpäivälahjoja? Jos niiden askartelu lopetetaan kokonaan, on lopputuloksena monia pettyneitä lapsia ja monia pettyneitä äitejä ja isiä. Jos sinä kiellät moiset turhakkeet omilta lapsiltasi, on tuloksena vain korkeintaan sinun pettyneet lapsesi, jos sitäkään.

Ap:n saamien alapeukkujen määrästä päätellen av:lla on kuitenkin suurin osa tervepäistä porukkaa. Ihania ja hellyttäviä ovat lasten omin kätösin tekemät ei aina niin hyödylliset lahjat. Ap ja kaltaisensa nyt vaan yrittäkää kestää, ei ne lapset kauaa pieniä ole, isoina voivat tuoda teille design lahjoja.

Kyllähän niistä tulisi kivemman näköisiä, jos aikuinen valitsisi värit ja tekisi askartelut. Mutta pointti onkin juuri siinä, että lapsi oppii taitoja niitä tehdessään, itse.

Mä en ymmärrä miksi kaiken pitää aina olla niin hienoa siellä kotona, pienen lapsen pitäisi olla jo joku Picasso että äideille kelpais hänen tekemänsä työ. Surullista.

Meillä on ollut vuosia vaihtuva taidenäyttely kotona, aina jaksan kehua lapsen töitä ja vuosi vuodelta innostus ja taito tekemiseen on kasvanut. Osa jutuista on upeita, osa tavanomaisia, osa sellaisia sutaisuja että heitän vaivihkaa roskiin.

Mitäpä sitä lapsi yrittämään, jos äiti ei kehu eikä laita näytille.

Oma äiti oli just semmonen, vaikka kuinka hienon yritin tehdä, johonkin piirongin laatikkoon ne meni. Ei ikinä käyttöön tai esille. Ei piirustukset, ei pyyhkeet, ei mikään...

Mua ällöttää niissä vessapaperihylsyaskartelyissa se, että niitten hylsyjen ympärillä oleva paperi on ollut vessapaperia. Siihen hylsyyn on koskenut ties kuka  saastaisilla sormillaan vessakäyntien yhteydessä. Mun mielestää mihinkään vessassa olleeseen ei pitäisi askarrella mitään. talouspaperi melkein yhtä paha.en suostu koskemaan vessapaperihylsyyn jos se ei ole mun omasta vessasta ja lapsen askartelemat hylsyt kyl lentää heti roskiin ja kädet desinfioidaan. 

[quote author="Vierailija" time="11.05.2014 klo 18:54"]

Mua ällöttää niissä vessapaperihylsyaskartelyissa se, että niitten hylsyjen ympärillä oleva paperi on ollut vessapaperia. Siihen hylsyyn on koskenut ties kuka  saastaisilla sormillaan vessakäyntien yhteydessä. Mun mielestää mihinkään vessassa olleeseen ei pitäisi askarrella mitään. talouspaperi melkein yhtä paha.en suostu koskemaan vessapaperihylsyyn jos se ei ole mun omasta vessasta ja lapsen askartelemat hylsyt kyl lentää heti roskiin ja kädet desinfioidaan. 

[/quote]

Hullu. Ei ne pöpöt siinä kuivassa paperissa kauan elä.

Jestas. Ei mulla oo käyny pienessä mielessäkään, että heittäisin pois lapsen askartelemia juttuja/lahjoja. Ne ovat parasta äitienpäivässä (muksujen lisäksi). Aina saa innolla odottaa mitä hienoa muksut ovat taas vääntäneet meikäläiselle. Ja sitä ilon ilmettä, kun ojentavat lahjansa aamulla ja toivottavat Hyvää Äitienpäivää. Tämä äiti on ainakin onnensa kukkuloilla niistä lahjoista. Tänä vuonna tuli pienemmältä lämpöjyvätyyny, mikä on vallan mainio keksintö! Ja isommalta tuli koristeltu paperilautanen johon, oli piirretty ja kirjotettu äiti. Vaikka se oli "pelkkä" paperilautanen lahja ilahdutti minua todella paljon ja koristaakin tällä hetkellä keittiötä! Viime vuonna tuli huovutettu pannunalunen ja sekin koristaa keittiötä! Lisäksi makuuhuonen seinällä on nastoilla muksujen piirustuksia ja vielä on seinällä paljon tilaa seuraaville!

[quote author="Vierailija" time="11.05.2014 klo 12:50"][quote author="Vierailija" time="11.05.2014 klo 12:45"]

[quote author="Vierailija" time="11.05.2014 klo 12:36"]No ei varmana lopeteta! Keksitään vaan vieläkin suurempia,rumempia ja epäkäytännöllisempiä lahjoja joka vuosi ihan vaan teidän äitien kiusaksi.

Lapsetkaan ei halua niitä tehdä eikä teille niitä antaa, mutta pakotetaan ne hommiin että saadaan tehtyä teille enemmän kiusaa.

Oikeasti kehtaatkin haukkua niitä töitä. Lapset vääntää niitä ihan innoissaan ja odottaa monta päivää että saa antaa sen kortin ja kummallisen savimöhkäleen sinulle. Kyselevät opeilta että mihin kannattaa kotona lahja piilottaa ettei vaan mene äidiltä yllätys pilalle.

Ne on lapsille tärkeitä juttuja. Arvosta sitä.

[/quote]

Mä aloin itkemään kun luin tämän :') (oon raskaana, sekin saattaa vaikuttaa). Mulla ainakin aamulla tytär antoi maailman ylpeimpänä oma tekemän kortin ja kaulakorun, ja nyt lähden tämä koru kaulassa äitienpäivävierailulle, ja myöskin ylpeänä :)

Sinä ap plus pari muuta, olette kylmiä ihmisiä. Minä minä minä-ajattelu loistaa kauas.

[/quote]

No hei, ihan oikeasti. Älkää ymmärtäkö tahallaan väärin!! Koruja voi käyttää. Niitä voi käyttää kotona ja mahdollisesti muuallakin. Mutta kukaan äiti ei takuulla ota esimerkiksi talouspaperirullasta tehtyä huilua mihinään. Sain tällaisen jonain vuonna. Talouspaperirullaan oli tehty reikiä ja se oli väritetty tussilla. Eihän sillä oikeasti tee yhtään mitään! Eikä sitä voi mihinkään laittaa esillekään. Väritetty talouspaperihylsy!

ap

[/quote]

Itse saan päivittäin lapsiltani jotain mitä he ovat askarrelleet ja ne ei todellakaan ole minulle mitenkään hyödyksi. Mutta lapseni saavat iloa askartelusta, he ovat tehneet jotain ihan itse ja haluavat antaa ne MINULLE. Miksi riistäisin heiltä tällaista iloa vaan oman itsekkyyteni takia kun "enhän mä tee tollasella mitään"?? Ovatko sinun lapset sinua varten vai sinä heitä varten? Sitä kannattaa miettiä.

Muutama päivä sitten meidän 2-vuotias poimu metsätieltä aivan tavallisen kiven ja sanoi että tämä on isille. Kotiin päästyään hän halusi paketoida sen, ja sanoi että isille täytyy myös laulaa "paljon onnee vaa vaa". Hän laittoi paketoidun kiven sänkynsä viereen päikkäreiden ajaksi ja heti herättyyään piti sitä kädessä ja tuli luokseni kysymään millon isi tulee. Kun isi vihdoin tuli kotiin hän juoksi ovelle vastaan ja huusi "Isi, isi tää on sulle!!". Ja kun isi alkoi sitä avaamaan niin muistin että hän halusi myös laulaa, ja niin hän lauloi. Isi näytti iloiselta ja yllättyneeltä kun kääreistä löytyi kivi ja tyttäremme kasvot loistivat ilosta kun oli saanut ilahduttaa isiään. En tiedä missä kivi on tällä hetkellä, todennäköisesti heitetty pihalle. Mutta pointtina oli se että lapsi sai iloa antaessaan rakkaalle isilleen jotain.

Hauskaa kun täällä penätään "järkevien" askarteluideoiden perään ymmärtämättä sitä, että jokainen koti ja äiti on erilainen. Itse ottaisin mieluiten sen vessapaperirullasta töherretyn taideteoksen, missä lapsen oma kädenjälki näkyy kuin harmonisen värisommitellun käsikorun, jonka alullepanijana on selvästi aikuinen. 

Päiväkotien ja koulujen aikuisten on yritettävä kuitenkin löytää se kultainen keskitie huomioiden vielä se, että kaikilla ei ole niitä äitejä. Lahjan on sovittava siis myös esim. mummolle tms. Koulussa aika on myös rajallista, parin tunnin ajassa ei vielä ihmeitä saa aikaan. Äitienpäivä kun ei ole vuoden ainoa juhla johon oppitunteja joutuu nipistämään. Yksi aikuinen ja 24 lasta luokassa, tervetuloa kokeilemaan! :) 

P.S. Oli muuten surullista kun eräs oppilaani tuumasi ennen äitienpäivälahjan teon aloittamista, että "ei äiti kuitenkaan tykkää kuten ennenkään...." 

[quote author="Vierailija" time="11.05.2014 klo 12:28"]

Mitä ihmeen iloa on oikeasti jostain hirvittävästä krääsästä, jolla ei tee yhtään mitään? [/quote]

Niistä on minusta paljon iloa. Lapsille on tekemisen ilo, ja se, että se "krääsä" tehdään niinkin erityisen rakkaalle ja tärkeälle ihmiselle kuin omalle vanhemmalle. Tämä aspekti puuttuu kuitenkin monesti niistä muista askarteluista, joita päiväkodeissa ja kouluissa tehdään.

Minulle suurin ilo on nähdä lasteni into ja ilo, kun he ne väkerryksensä minulle silmät loistaen ojentavat. Lisäksi minulle niillä väkerryksillä on ihan oikeaa tunnearvoa, ei vain lainausmerkeissä olevaa. Kivaa on, jos saa jotain hyödyllistä, mutta se ei ole itsetarkoitus. Pääasia on se, että siinä näkyy lapsen oma kädenjälki. Sen takia otan riemumielin vastaan kaikki ne riemunkirjavat korut, joissa värisävyt riitelevät keskenään ja ne ihanat taideteokset, jotka eivät sovi sisustukseen. Ne on lapsi itse suunnitellut, käyttämänsä värit valinnut ja omin käsin tehnyt. Minun lapseni on oppinut samalla jotain :)

Vielä pari juttua: Liian pienestä pannunalusesta tulee hetkessä käyttöesine, kun sitä käyttää vaikka teemukinsa alusena iltateellä. Ne muodottomat savimöykyt ovat taidetta, joko esittävää tai abstraktia sellaista, voit kysyä taiteilijalta itseltään mitä ne esittävät, jos et itse näe kuin möykyn. Sinun lapsesi vain sinulle henkilökohtaisesti rakkaudella tekemä veistos tai patsas. Pitääkö sellaisella enemmänkin käyttöä olla? Ja ai niin, sitäkin tehdessään lapsesi on oppinut jotain, ainakin hän on päässyt käsittelemään materiaalia, jota useimmat lapset varsin harvoin pääsevät työstämään.

Valitettavasti ammattini puolesta uskallan sinulle luvata, että me emme lopeta näisen askartelujen tekemistä. Nehän ovat osa sitä perustehtäväämme, eli varhaiskasvatusta. Meille sillä on enemmän merkitystä kuin sillä, mitä kukakin äiti oman lapsensa kätten jäljistä on mieltä. Kaikkia äitejä kun ei vaan voi miellyttää, kuten tämäkin ketju on osoittanut.

Hyvää äitienpäivää sinulle ja kaikille muillekin :)

Äiti ja lastenhoitaja

Lapsethan tuovat kaikenlaista käsillä tekemistä koulusta ja päiväkodista. Kortteja on aina mahtava saada. Käsitöiden lopullinen kohtalo riippuu siitä, miten hyvin työ on tehty ja löytyykö sille paikka. Esim. yhden lapseni tekemän valkoiseksi maalatun hyllyn kiinnitin seinään, toisen lapsen tekemän lintupöntön pihakoivuun. Yksi lapsi on tehnyt aivan hulvattoman hauskoja tyynyliinoja ja paitoja (kangastusseilla), ne ovat edelleen käytössä.

Aina käsityöt eivät ole onnistuneita. Silloin niitä säilytetään tilanteeseen nähden sopiva aika, kunnes vähin äänin hankkiudutaan eroon, kuten muustakin turhasta roinasta. Lapset eivät ole kaipailleet. Meillä on niin pieni koti muutenkin, että ei voida säilyttää edes varastossa mitään muutakaan tarpeetonta tavaraa. 

Ps. Omat vanhempani olivat himohamstraajia, jotka lykkäsivät "mökin vintille" kaikki lasten vanhat tekeleet, jopa vessapaperirullista kökösti askarrellut joulukoristeet. Pidin piirrettä todella ärsyttävänä. Kerätä nyt nurkat täyteen roskaa...

[quote author="Vierailija" time="11.05.2014 klo 17:06"]

[quote author="Vierailija" time="11.05.2014 klo 14:26"][quote author="Vierailija" time="11.05.2014 klo 12:41"]Myönnän, että lapsista on kiva tehdä niitä ja niiden antaminen on tärkeää. Mutta eikö olisi kaikkien mielestä huomattavasti järkevämpää antaa jotain sellaista, jolla oikeasti tekee jotain? Kuten jotain syötävää? Tai kynttilöitä, jotka voi polttaa? Miksi sen pitää olla nimenomaan joku vessapaperirullaäiti, jolla ei oikeasti tee yhtään mitään? Laittaako joku sellaisia johonkin takanreunukselle? 

Tyynyliinoja en ole voinut käyttää ikinä, koska ne on painettu jollekin hirvittävän karhealle ja kovalle kankaalle, joka kutittaa. Ilmeisesti tälle alueelle on tilattu joskus vuosikymmeniksi samoja valkoisia tyynyliinoja, koska olen saanut jo kolme niitä eri päiväkodeista ja kouluista.

ap

[/quote]

No kuule, päiväkodeilla ja kouluilla ei ole rahaa! Opet kantaa askartelumateriaalit kotoaan hyvin suurilta osin.

Terveisin lto

[/quote]

Miksi sitten ottavat niin nihkeästi vastaan kaikenlaista, mitä vois hyödyntää noissa askarteluissa? Ja muuten, niiden askartelumassojen hinnalla saa helposti tarvikkeet ihan peruspikkuleipätaikinaan.....

[/quote]

Voin tietenkin vastata tähän vain omien kokemusteni mukaan, mutta ainakin meidän päiväkodissa otetaan todella mielellään vastaan kaikkea askarteluun kelpaavaa.

Leipominen olisi minunkin suosikkini niin lahjaksi kuin muutenkin päiväkodin toiminnassa. Nyt vain on niin, että ainakin meidän kunnassamme se on tehty täysin mahdottomaksi kilpailutusten ja yksityistämisten johdosta. Keittiöön ei ole mitään asiaa ja omassa tilassa ei saa leipoa, koska siistijöille ei makseta "ylimääräisestä". Lisäksi hankintoja saa tehdä vain tietyistä liikkeistä ja niissä ai leivontatarvikkeita myydä. Naurettavaa, tiedän, mutta tähän on tultu ja yksittäisen työntekijän vaikutusmahdollisuudet ovat aika rajalliset! :/

Lto

[quote author="Vierailija" time="11.05.2014 klo 17:53"]

Ei meidän koululla ole varaa ostaa kaikkea, anteeksi vaan jos ei kelpaa! T: opettaja

[/quote]

ei meillä ole varaa ostella teille herkkukoreja ja laadukkaita viinipulloja, sillä te saatte palkan

t. äiti

eiköhän se sun oma lapsi ole valinnut ne värit, meillä ainakin on esillä erivärisiä kartonkeja joista lapsi saa valita, sano sille lapselle että vihaat näitä värejä joita hän valitsi...[quote author="Vierailija" time="11.05.2014 klo 13:21"]

[quote author="Vierailija" time="11.05.2014 klo 13:15"][quote author="Vierailija" time="11.05.2014 klo 12:44"]

 Vain sen, että päiväkodissa ollaan helvetin takapajuisia, koska äidille saa valita vain nössöjä pastellivärejä (joita muuten inhoan).

[/quote]

Pitääpä jatkossa muistaa kysyä lapsen hoidonaloituskeskustelussa myös vanhempien lempivärit.

[/quote]Tarkoitukseni oli lähinnä sanoa, että en voi sietää sitä, että joku perhanan lähihoitaja aivopesee lapseni uskomaan, että väreillä on sukupuoli. Että vaaleanpunainen kuuluu tytöille ja sininen miehille. Perseestä.

[/quote]

[quote author="Vierailija" time="11.05.2014 klo 16:19"]

Voisin kertoa lahjoista joista olen pitänyt. =) Olen saanut esim. herneenversoja (ne on todella hyviä salaatissa tai leivän päällä ja kuivatut herneet tuohon satsiin maksavat pari senttiä), kauniin luonnonvärisen rannekorun (isoista puuhelmistä) jota käytän usein vieläkin, askartelusetin (askartelutarvikkeita kauniissa paketissa ja ohjeena tehdä lapsen kanssa taideteos äiti-lapsinäyttelyyn), jogalahjakortti (lapsen lto on myös jogaohjaaja= piti meille mutseille tunnin yhtenä ihanana perjantai-iltana. Otti tunnin tietysti pois työajasta), lahjakortti eväsretkeen lapsen kanssa... nämä ei ainakaan olleet kalliita saati vaatineet paljoa välineitä. =)

[/quote]

Herneenversot ja helmet ovat hyviä ideoita, ja näitähän paljon käytetäänkin. Sen sijaan nuo muut eivät minusta oikein sovi lahjaksi päiväkodilta. Päiväkodin tarkoitus kun ei kai ole ostaa valmiita lahjoja, vaan idea on just se, että lapset tekevät sen lahjan. Eihän joissain ostetuissa lahjakorteissa, valmiissa askarteluvälineseteissä tai open vetämässä joogatunnissa lasten oma panos näy mitenkään... Vai oonko ihan hakoteilla?

[quote author="Vierailija" time="11.05.2014 klo 21:01"]

[quote author="Vierailija" time="11.05.2014 klo 17:53"]

Ei meidän koululla ole varaa ostaa kaikkea, anteeksi vaan jos ei kelpaa! T: opettaja

[/quote]

ei meillä ole varaa ostella teille herkkukoreja ja laadukkaita viinipulloja, sillä te saatte palkan

t. äiti

[/quote]

Emme toki vaadi herkukoreja tai viinipulloja. Ei ainakaan minun urallani ole vielä kertaakaan tullut vastaan yhtäkään kollegaa joka moisia olisi vaatinut!

Äiti ja lastenhoitaja

:) esimiehille hyvä vinkki seuraavan koulutuspäivän teemaksi, [quote author="Vierailija" time="11.05.2014 klo 14:36"]

[quote author="Vierailija" time="11.05.2014 klo 14:04"]

[quote author="Vierailija" time="11.05.2014 klo 13:50"][quote author="Vierailija" time="11.05.2014 klo 13:45"]

[quote author="Vierailija" time="11.05.2014 klo 13:33"]

Arvostan lasten yritystä. En arvosta sitä, että päiväkodissa ei anneta kunnon mahdollisuutta tehdä jotakin hienoa tai yllättävää tai hauskaa tai innostavaa, vaan aikuisten mielikuvituksen puutteen vuoksi lapsi joutuu käyttämään aikaansa johonkin typerään. Oikeasti! Ei ole edes isompi vaiva, suunnittelee vain askartelun niin, että lapsi saa aikaiseksi jotain hienoa. Enkä puhu mistään designjutuista, mutta jos lapsi vaikka tekee korun, niin miksi ei sellaista jossa värit sopii yhteen? Tai jos huovuttaa isälle pannulapun, eikö voi katsoa, että tekee siitä niin ison, että sitä voi oikeasti käyttää ja auttaa niin, että huopuu oikeasti, ettei hajoa heti? Tällaisia juttuja.

[/quote]

No vihdoinkin joku ymmärsi! 

Nimenomaan, lapset voisivat sen saman innon ja taidon käyttää johonkin kestävämpään ja järkevämpään. Siitä vessapaperirullasta voi myös keksiä jotain hyödyllistä, jos se rulla on ainut askartelumateriaali. 

ap

[/quote]

Ja mistäs rahat kestävän käyttötuotteen materialin? Entäs lasten erilaiset taidot? Yksi osaa vaikka mitä, toinen ei välttämätä malta edes pitää minuuttia väripurkkia kädessään. Ryhmä työskentely pienten kanssa on ajoittain  haastavaa. Juu ja usein ne riitelevät värit siinä rannekorussa on lapsen itsensä valitsemia. Luovuudenhan siinä saa parhaiten tuhotuksi  jos ruvetaan neuvomaan pientä lasta väriharmoniasta ja siitä, että sopiiko mikäkin äidin lempihuivin kanssa.

[/quote]Aikuinenhan ne pöydälle laitettavat värit joka tapauksessa valitsee. Miksi ei siis valitse siihen pöydälle materiaaleja joiden värit eivät riitele keskenään? Miten paljon enemmän iloa lapsella on siitä "kaikki sekaisin ja hieno"-jutusta jonka saadessaan äiti kehuu luovuutta ja laittaa kaappiin kuin siitä jossa värit sopii yhteen ja äiti laittaa sen oikeasti töihin vuodenkin päästä?

[/quote]

arvaapas nauretaanko tälle huomenna työpaikalla. Esimiehelle lähti jo linkki, että laittaa meidät kaikki värisilmä-kurssille, ettei vaan joku onneton meistä nosta esille riiteleviä väriyhdistelmiä. Ehkä meidän päiväkodista kielletään kaikki rumat värit. Ne altistaa lapset huonolle maulle. Luovuushan on sitä paitsi yliarvostettua. Pääasia, etä kaikki "mätsää" :D :D

[/quote]

Askartelu on ihanaa ja mielelläni lapsen tekemiä ottaa kotiin. Mutta minua ahdistaa nämä äitienpäivä ja isänpäivä aamiaiset. Siinä oiken laitetaan isättömät ja äidittömät kärsimään ne joilla ei ole riittävän lähellä mummoja ja pappoja tuuraamaan.

[quote author="Vierailija" time="11.05.2014 klo 21:08"][quote author="Vierailija" time="11.05.2014 klo 16:19"]

Voisin kertoa lahjoista joista olen pitänyt. =) Olen saanut esim. herneenversoja (ne on todella hyviä salaatissa tai leivän päällä ja kuivatut herneet tuohon satsiin maksavat pari senttiä), kauniin luonnonvärisen rannekorun (isoista puuhelmistä) jota käytän usein vieläkin, askartelusetin (askartelutarvikkeita kauniissa paketissa ja ohjeena tehdä lapsen kanssa taideteos äiti-lapsinäyttelyyn), jogalahjakortti (lapsen lto on myös jogaohjaaja= piti meille mutseille tunnin yhtenä ihanana perjantai-iltana. Otti tunnin tietysti pois työajasta), lahjakortti eväsretkeen lapsen kanssa... nämä ei ainakaan olleet kalliita saati vaatineet paljoa välineitä. =)

[/quote]

Herneenversot ja helmet ovat hyviä ideoita, ja näitähän paljon käytetäänkin. Sen sijaan nuo muut eivät minusta oikein sovi lahjaksi päiväkodilta. Päiväkodin tarkoitus kun ei kai ole ostaa valmiita lahjoja, vaan idea on just se, että lapset tekevät sen lahjan. Eihän joissain ostetuissa lahjakorteissa, valmiissa askarteluvälineseteissä tai open vetämässä joogatunnissa lasten oma panos näy mitenkään... Vai oonko ihan hakoteilla?

[/quote]Se askartelupaketti tehtiin nimenomaan lapsen kanssa yhdessä. Lahjakortin oli lapsi askarrellut ja se lunastettiin menemällä lapsen kanssa retkelle. Tuo jogatunti oli tietysti sellainen johon lapsi ei osallistunut, mutta se oli luitenkin erityinen juttu, eikä sellaisia ole joka vuosi. Silloin olivat askarrelleet kortin.

[quote author="Vierailija" time="11.05.2014 klo 21:16"]

Askartelu on ihanaa ja mielelläni lapsen tekemiä ottaa kotiin. Mutta minua ahdistaa nämä äitienpäivä ja isänpäivä aamiaiset. Siinä oiken laitetaan isättömät ja äidittömät kärsimään ne joilla ei ole riittävän lähellä mummoja ja pappoja tuuraamaan.

[/quote]

Älä suotta ahdistu. Itse en ehdi niihin ikinä eikä lapsi ole moksiskaan. Viimeksi isä oli äitienpäivä aamiaisella.