Onko yliopistoon mahdollisuuksia päästä olemattomalla kielipäällä?
Ruotsiksi en osaa sanoa kuin ulkoa opittua lausetta, englanti vastaa ehkä turistienkkua. Kielipää on aina ollut auttamattoman huono, sanat ei vain tartu. Lukuaineet ja matikka sujui kyllä. Opiskeluista on jo liki parikymmentä vuotta ja nyt on alkanut ammatinvaihto ja kasvatustieteiden opiskelu yliopistossa kiinnostamaan. Mutta kaatuuko kaikki tuhon pirun huonoon kielipäähän. Avoimessa pääsee kyllä opiskelemaan paljonkin, mutta mitään tutkintoahan sieltä ei saa...
Kommentit (17)
Ei varmaan kaadu. Tenttikirjoista monet tai myöhemmässä vaiheessa suurin osa ovat kyllä englanniksi, luulisin, joten niistä sinun pitää sitten selviytyä. Kyllähän kielitaito karttuu, kun kieltä harjoittaa. Onnea!
Varaudut vain siihen että joudut omien aineiden ohella petraamaan kielitaitoa kielikeskuksessa.
Yläasteella kielet 10, mutta lukiossa 6. En oikeen jaksanut keskittyä. Ruotsi äidinkieleni. Enkun opin vaihdossa, ja yliopistolla lukemalla. Alku aina hankalaa, mutta kyllä sen oppii. Luottaa vaan itseensä:)
Ainakin ruotsista saattaa olla tarjolla myös valmentavia kursseja. :)
Omalla alallani ei olisi onnistunut, koska 75% opinnoissa käytetystä materiaalista (90% kirjoista) oli englanniksi.
Ei se sisäänpääsy mutta opinnoissa pärjääminen kun pitää vieraskielistä kirjallisuutta lukea. Tietysti alasta riippuu kuinka paljon sitä on ja millä kielellä. Mutta turistienglannilla ei pitkälle pötkitä...
Itse opiskelin yhteiskuntatieteellisessä ja vieraskielisestä kirjallisuudesta suurin osa oli englanniksi mutta myös ruotsiksi tuli luettua, sekä jokunen teksti myös norjaksi ja tanskaksi. Perusopinnoissa englanninkielisen kirjallisuuden osuus oli joku 0-50% kurssista riippuen, maisterivaiheessa englanninkielisen kirjallisuuden osuus oli n. 50-90% kurssista riippuen. Lisäksi oli jokunen kurssi ulkomaalaisen luennoitsijan vetämänä jolloin kaikki kirjallisuus oli englanniksi.
Katselin että kasvatustieteiden perusteissa ei ole vielä yhtään englanninkielistä tekstiä, mut se onkin vasta se 25op. Luulen, että englannissa voisin vielä petrata sen verran, että selviytyisin, vaikka taatusti hitaammin, mut ruotsin kieli mun pitäis aloittaa ihan alkeista. Harrastaako yliopisto minkäänlaista joustoa näin "seniori-oppilaiden" hyväksi?
ap
Ei joustoa. Haet heti sisään kun pystyt. Haet kielikaverin, alkeiskursseja, kesäyliopiston/avoimen kielikursseja.
Et sä ruotsia tarvi yliopistossa, paitsi virkamiesruotsinkurssi pitää käydä ja se on aika perus, yläasteen perusteille perustuva kurssi lähinnä. Peruskielioppiin perustuva ja hieman pinnalle oman alan sanastoa, no joa kukaan ei ole lukiossakaan voinut oppia. Ruotsinkielellä ei ole pakko lukea tenttikirjoja. Englanniksi kyllä on.
tarkista myös aine ja syventävien opintojen kurssien tenttimateriaali. Veikkaan että on englantia. Gradun voi tehdä suomeksi.
opiskelin psykologiaa pääaineena ja jo perusainekokonaisuudessa oli pelkkää englanninkielistä tekstiä 900sivua per kirjatentti Ja niitä oli ihan hitokseen niitä tenttejä, vuoden ajan joka kuukausi luin 900-1000 sivua englanninkielistä matskua, joka tosin alussa oli mielestäni helppoa perustekstiä tosin oman alan sanastolla... Neuro ja tilaston asiat on vittumaisia opiskella englanniksi.
niin miten suoriuduit englannin kirjoituksista?! Yliopistossa matikkapäästä on hyötyä kyllä. Tosin en tiedä tarviiko kasvatustieteellisessä tehdä edes tilastotutkimuksia vai vaan laadullisia..
Kyllä yliopisto-opiskelu edellyttää kielitaitoa. Erityisesti jos haluaa tutkinnostaan muutakin kuin näennäisosaamista, syvempi osaaminen syntyy lukemalla, lukemalla ja lukemalla. Ja mainly English litterature.
Kaikkialla muualla paitsi kauppakorkeakoulussa pärjää loistavasti ilman minkäänmoista kielipäätä. Kauppakorkeakoulussa ainakin Turussa joutuu lukemaan vähintään kolmea kieltä ja opintopisteitä vielä todella paljon, luokkaa 40 tms yhteensä jos maisteriksi saakka opiskelee.
[quote author="Vierailija" time="09.05.2014 klo 21:53"]Kaikkialla muualla paitsi kauppakorkeakoulussa pärjää loistavasti ilman minkäänmoista kielipäätä. Kauppakorkeakoulussa ainakin Turussa joutuu lukemaan vähintään kolmea kieltä ja opintopisteitä vielä todella paljon, luokkaa 40 tms yhteensä jos maisteriksi saakka opiskelee.
[/quote]
Miten tunnet noin hyvin _kaikki_ muut koulutusohjelmat ja niiden opsit?
[quote author="Vierailija" time="09.05.2014 klo 21:53"]Kaikkialla muualla paitsi kauppakorkeakoulussa pärjää loistavasti ilman minkäänmoista kielipäätä. Kauppakorkeakoulussa ainakin Turussa joutuu lukemaan vähintään kolmea kieltä ja opintopisteitä vielä todella paljon, luokkaa 40 tms yhteensä jos maisteriksi saakka opiskelee.
[/quote]
Miten tunnet noin hyvin _kaikki_ muut koulutusohjelmat ja niiden opsit?
[quote author="Vierailija" time="09.05.2014 klo 21:53"]
Kaikkialla muualla paitsi kauppakorkeakoulussa pärjää loistavasti ilman minkäänmoista kielipäätä.
[/quote]
Ei pärjää, kuten on tässä topikissa tullut jo moneen kertaan selväksi.
Psykalla kieliopintoja tarvitsee olla 20 opintopistettä. Kyllä tarvitsee kielipäätä, koska kaikki opiskelu perustuu englanninkielen ymmärtämiselle. Myös yhteiskuntatieteellisessä ei pärjää ilman englantia, koska perusopinnoista lähtien pääasiassa luetaan englanniksi ja isoja määriä. Kauppatieteissä panostetaan kieltenopiskeluun siksi, koska heidän on hyvä maksimoidan mahdollisuudet kansainväliseen kommunikaatioon valmistumisen jälkeen. Tuskinpa sielläkään sentään kenenkään on pakko OPISKELLA alaa kuin englanninkielellä. Siihen päälle vaan opiskellaan parista muusta kielestä alkeet tai yhdestä enemmän.
kasvatustieteilijän on pakko kuitenkin opiskella sivuaineita ja usein niitä valitaan psykologian puolelta kahityspsykologian alalta tai sitten erityispedagokiikan alalta. Myös muuta yhteikuntatiet aineet suosittuja... Eli sitä englantia tarvitsee sitten sitä kautta pakosti kun sivuaineita lukee.
voithan ap hakea lastentarhanopeksi? Ei tarvitse maisteriksi asti vääntää.
Toki pääsee sisään mutta ulos pääsee paperit taskussa vain suoritettuaan pakolliset kieliopinnot.