Raskainta kaksosuudessa?

No, kolmonen, please, valaise väsynyttä kaksosten äitiä!

En ole kaksosia saanut, mutta itse ainakin pelkäisin varmaan koko raskauden, miten sujuu ja kuinka pitkälle menee jne. Kuvittelen, että olisi raskasta hoitaa ja murehtia kahden keskosuutta tai muita ongelmia. Vasta sen jälkeen alkaisi sitten se väsyttävä ja haasteellinen arki;-)

Meillä on neljävuotiaat kaksoset + kaksi hieman vanhempaa lasta. Raskausaika oli hankalampi kuin muissa raskauksissa. Vauva-ajan yösyötöt olivat raskaita. Edelleenkään yöt eivät ole täydellisiä, kun molemmat tulevat yleensä jossain vaiheessa vanhempien sänkyyn (toinen vielä menisikin...) Lisäksi meidän toinen kaksonen on käytökseltään/luonteeltaan jonkin verran helpompi kuin toinen. Ja edelleen huomaan, että kulkeminen on näiden kanssa vaikeampaa ja turvattomampaa kuin olisi, jos näitä kuopuksia olisi vain yksi.

Yksinkertaisesti se, että heitä on kaksi. Kaksi samanikäistä, näköistä ja oloista lasta, lisäksi minulla on jo kaksi muutakin lasta ennaltaan eli nyt heitä on neljä. Raskasta tämä on mutta milläs minä sen olisin voinut aavistaa että lapsia tuleekin kerralla kaksi.

Vauva-aika on kaameaa ja raskainta. Raskasta on myös hieman myöhemmin se, että kaksoset tukevat toisiaan kaikessa pahanteossa ja niiltä lähtee mopo käsistä aina. Kurinpito on paljon vaikeampaa kuin yksinäisellä, vaikka meidän yksikkö on ihmisena paljon jääräpäisempi kuin kumpikaan kaksosista erikseen.

Tähän asti kamalinta on ollut se, kun he muuttivat pois kotoa lähtiessään opiskelemaan yliopistoon. Mikään muu ei ole tuntunut yhtä autiolta.

Toisaalta näen tämän ainoana oikeana vaihtoehtona: kotiin ei ole syytä jäädä norkoilemaan. Valitettavasti nyt sitä vasta huomaa, miten paljon enemmän olisivoinut nauttia lapsuusvuosista, jos olisi ollut itsellä tarpeeksi älliä päässä.