Lue keskustelun säännöt.
Kumpi teillä hankkii äitienpäivämuistamiset MIEHEN äidille, sinä vai miehesi?
08.05.2014 |
Mun mieheni on aina olettanut että huolehdin kaikista muistamisista, joulukorteista, hänen isovanhempiensa, vanhempiensa ja sisarustensa lasten, jopa kummilastensa juhlapäivistä. Jos minä en huolehdi niistä, niin mies sanoo että "antaa sit olla" ja sen jälkeen minä saan haukut niskoilleni etenkin anopilta, jonka mielestä tämä on naisen tehtävä. Mies ei välitä myöskään lastemme kaverisynttäreistä, hankin niihin kaikki lahjat ja kortit. Samoin omien juhliemme kanssa, mies antaisi niidenkin vaan olla. Jouluna olisimme voineet syödä pakastepizzaa, jättää lahjat ja kuuset hankkimatta ja katsoa televisiota. Lasten kannalta tuo on tosi ikävää. En käytä kovin paljon aikaa muistamisten ja juhlien järjestämiseen, mutta mielestäni ne ovat kohtelias tapa huomioida sukulaisia ja omia perheenjäseniä. Minua mieheni ei ole milloinkaan huomioinut mitenkään. Ei syntymäpäivänä, äitienpäivänä, saati hääpäivinämme.
Kommentit (14)
Alistuva ihminen on ottanut dominoivan narsistin puolisokseen... todella harvinaista...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei kumpikaan. Ei mun mies ole koskaan ostanut äidilleen mitään äitienpäivänä...
Mies huolehtii muistamisista omille kavereilleen, suvulleen jne. MInä hoidan taas oman puoleni. Jos miehen äidin mielestä naisten pitäisi hoitaa nämä asiat niin tiedätpähän mistä miehesi on tämän tavan oppinut. Sanot että vastedes miehesi hoitaa omat muistamisensa. Ehkä heidän kotonaan on pistetty naiset tekemään kaikki mutta nyt te elätte omaa elämäänn näillää säännöillä.
En kuuntelisi anopin haukkuja. Lähtisin kyläilemästä pois tai sulkisin puhelimen. Sanot, että se on epäkunnioittavaa käytöstä ja et aio kuunnella sitä.
Henkilökohtaisesti en tuollaista miestä edes katselisi.
Mies muistaa omaa äitiään. Tai sitten miehen siskoista joku hommaa kimppalahjan, johon muut osallistuvat. Joskus tosin ovat veljekset hoitaneet lahjan hankinnan kahdestaankin (miehellä 1 veli, useampi sisko).
Mies hoitaa omansa, minä omani. Tein tämän alusta asti selväksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mä huolehdin aika pitkälle. Käyn muutenkin kaupoissa, joten samalla ne ostan kun tiedän miestä paremmin mikä olisi kivaa. Äitinsä 70 vuotislahjan mies hankki, mutta kummitytölleen laittaa vaan rahaa kirjekuoreen kun ei muuta keksi ja se on tylsää alle 10 vuotiaille, joten mä huolehdin vähän mukavammista lahjoista mielelläni.
Mies hoitaa omat sukulaisensa ja minä omani.
Ap:n mies kuulostaa henkisesti keskenkasvuiselta, kuin joku juuri omilleen muuttanut teini jolla ei ole vaatteita kun ei jaksa pestä. Tosi tylsä pizzajouluelämä hänelläkin olisi ilman ap:tä
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="09.05.2014 klo 08:16"]
Mies huolehtii muistamisista omille kavereilleen, suvulleen jne. MInä hoidan taas oman puoleni. Jos miehen äidin mielestä naisten pitäisi hoitaa nämä asiat niin tiedätpähän mistä miehesi on tämän tavan oppinut. Sanot että vastedes miehesi hoitaa omat muistamisensa. Ehkä heidän kotonaan on pistetty naiset tekemään kaikki mutta nyt te elätte omaa elämäänn näillää säännöillä.
En kuuntelisi anopin haukkuja. Lähtisin kyläilemästä pois tai sulkisin puhelimen. Sanot, että se on epäkunnioittavaa käytöstä ja et aio kuunnella sitä.
Henkilökohtaisesti en tuollaista miestä edes katselisi.
[/quote] Pöljä.
Kyllä minä hommasin anopille lahjan, mies oli flunssassa. Eikä haittaa yhtään, tykkään ostaa lahjoja :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minun mielestäni nainen voi huolehtia koko perheen muistamisista, jos nainen haluaa ja jos mies sitten tekee jotain muuta vastaavasti.
Näyttää siltä, että miestäsi ei ole otettu koskaan mihinkään juhlavalmisteluihin kotonaan, koska hänellä on pippeli :( On varmaan ollut suuria pettymyksiä lapsuudessa, kun hänen isänsä ja hän eivät ole edes saaneet tehdä juhlien eteen asioita. Näin sitten ei ole oppinut arvostamaan sitä iloa, joka valmisteluista syntyy.
Sinuna lopettaisin miehen suvun passaamisen tässä asiassa. Jos anoppi on kasvattanut miehen niin, että miehellä nämä asiat eivät kuulu eikä toisaalta ole hankkinut miehelle sellaista vaimoa, joka omaisi saman arvomaailman tässä asiassa, niin syyttäköön itseään.
Samoin en hankkisi miehelle enää mitään muistamista. Joulut ym suunnittelisin täysin sen mukaan, mitä itse haluan: jos haluan omiin sukulaisiini, lähtisin sinne, Jos haluan kutsua vieraita (oman suvun puolelta tietenkin), niin kutsuisin heitä. Jos taas haluaisin järjestää oman perheen kesken, järjestäisin ne.
Jonain jouluna pitäisinhuolta siitä, että kutsuisin oman perheen porukan ja miehen perheen porukan. Vinkkaisin oman suvun miehille ja naisille, että nyt ehdottomasti oikein teatraalisesti esittävät, kuinka kivaa lapsista on se, kun perheenmiehet osallistuvat kuusen hakuun, koristeluun, keittiöhommiin, lahjojen hankintaan yms, yms. Hyvä olisi, jos joku nuori nainen kehusi anopisi kuullen omaa anoppiaan (vaikka tämä anoppi ei siis olisi läsnä), että ihanaa, kun on saanut sellaisen miehen, joka osallistuu ja lapsistakin on niin ihanaa, kun on isä, joka välittää. Joku voisi järkyttyneenä lisätä, että heidän naapurissaan asuu sellainen nainen, jonka anoppi on sitä mieltä, että nämä asiat ovat vain naisten hommia. tähän tietysti sinun sukusi miehet järkyttyvät ja lisäävät, että missään nimessä tuo ei ole reilua, koska he haluavat osallistua kaikkeen kivaan jne.
Joudun kyllä miestä muistuttelemaan ja annan vihjeitä. Sille on vaan vaikeaa keksiä äidille aina joku lahja. Äidillään on tavaraa liikaakin eikä se edes vaikuta ilahtuneelta mistään. Mutta mulle on tärkeää että muistetaan. Kyllä se aina jotain on keksinyt tai yhdessä on keksitty, mutta haluan että se käy ostamassa sen jutun itse. Samoin joululahjojen ja syntymäpäivälahjojen kohdalla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Naisen tehtävä??? Siis millaisia miehiä ja anoppeja tästä maailmasta löytyy? Eiks täällä oo ketään normaalia? Saahan sitä kysyä vinkkiä vaimolta, mutta itse ne kukat ja lahjat ostetaan. Taas kerran joku valinnut itselleen ison vauvan miehekseen.
Minä jonkin aikaa huolehdin, miehelle kaikki oli "ihan sama". Joten jätin homman miehen vastuulle, enkä tiedä soittaako hän edes äidilleen vai ei. Ihan sama :)
entäpä jos sinä kuolisit? kenelle naiselle tämä anoppisi muistaminen silloin jäisi? Omalle äidillesi? Vaiko mahdoliselle reippaasti alaikäiselle tyttärellesi?