lasten ikäeroksi tulee 1v 9kk kääk

No apua, meillä tulee ikäeroa n.11kk. Poitsu syntyi syyskuun lopussa, tulevan laskettu elokuun alussa.

Mun lapsilla oli sama ikäero. Oli raskasta, oli melkein kaksi vauvaa samaan aikaan. Oli ihan vahinko (jonka olisi toki voinut välttää tarkemmalla ehkäisyllä). En oikein edes muista siitä vauva-ajasta paljoakaan.

Tuo on iso ikäero! Ei todellakaan mikään pieni!

Meillä eka oli 1v2kk kun toka syntyi ja sit meni 1v8kk siihen että kolmas syntyi eikä nuokaan ole kovin pienellä ikäerolla mun mielestä. Sit kun on alle vuosi niin se on lähekkäin!

[quote author="Vierailija" time="08.05.2014 klo 16:27"]Mun lapsilla oli sama ikäero. Oli raskasta, oli melkein kaksi vauvaa samaan aikaan. Oli ihan vahinko (jonka olisi toki voinut välttää tarkemmalla ehkäisyllä). En oikein edes muista siitä vauva-ajasta paljoakaan.

[/quote]

ei kuullosta hyvältä :/ oliko lapsesi vaikeita (koliikkia tai jotain)? Onko nyt myöhemmin helpottanut? :)

Juu on, mulla!

Esikoinen syntyi tammikuussa, keskimmäimen syntyi elokuussa ja tää kolmas pikku mies olis syntyvä elokuussa.

Ihan hyvin on mennyt tilanne huomioiden

[quote author="Vierailija" time="08.05.2014 klo 16:25"]

Onko muita pienellä ikäerolla ja miten olette jaksaneet ja mikä on ollut raskainta verrattuna yhteen lapseen?

[/quote]

Ei kenelläkään ei ole lapsia pienellä ikäerolla *huoh*

No totta kai on pienellä ikäerolla. Kahden ensimäisen väli 1v2kk ja kahden seuraavan 1v3kk

Enkä minä nyt sitä niin mitenkään kamalan raskaana pitänyt. 

Ei mitään hätää. Mulla kans ekan ja tokan ikäero 1v9kk ja tosi hyvin meni. Lapset toki rauhallisia pieniä miehiä. Tokan ja kolmannenikäero 1v6kk ei vieläkään hätää tosin kolmas poika oli melko vilperi. Kolmannen ja neljännen ikäero 1v10kk ja vieläkin kaikki ok:) Neljännen ja viidennen ikäero noin 6vuotta eikä mikään ole toisin. Lapset enemmän ja vähemmän suunniteltuja mutta todella toivottuja ja rakkaita!

Mikä on ollut raskainta?

ap

Mahtava ikäero näin aikuisena, jolla ikäeroa pikkuveikkaan 1v8kk :) kuulemma ensimmäiset vuodet olivat raskaita, mutta aina on ollut toinen toisistamme seuraa ja hyvissä väleissä ollaan edelleen, toisin kuin monet ison ikäeron sisarukset tuttavapiirissä.

Meillä poikien ikäero on 1v 9kk 3pvä.

Ja oli ihan harkittu: mies halusi lapset mahdollisimman pienellä ikäerolla, mutta lääkäri kielsi, etten saa tulla uudestaan raskaaksi vuoteen. Joten esikoisen vuosipäivänä oli laitettava uusi vauva alulle. ;D

Raskainta oli ihan alussa kun esikoinen halusi paljon huomiota ja vauva myös. Myöhemmin huomasin pääseväni helpommalla kuin isommalla ikäerolla olisin päässyt, sillä pojat ovat olleet todella läheisiä ja paljolti kaveritkin ovat olleet samat. Lisäksi kierrätys on onnistunut hyvin: luistimet, sukset ja vaatteet, ei ole kauan tarvinnut säilyttää mitään tarvikkeita.

Ap:lle paljon onnea lapsista! Ja ole itsellesi armollinen, varsinkin siinä alkuvaiheen pyörityksessä. Kun lapsilla on puhtaat vaatteet päällään ja ovat saaneet ruokaa niin koti voi olla vähän vinksin vonksin. Ehtii sitä myöhemminkin siivoamaan.

[quote author="Vierailija" time="08.05.2014 klo 16:33"][quote author="Vierailija" time="08.05.2014 klo 16:25"]

Onko muita pienellä ikäerolla ja miten olette jaksaneet ja mikä on ollut raskainta verrattuna yhteen lapseen?

[/quote]

Ei kenelläkään ei ole lapsia pienellä ikäerolla *huoh*

No totta kai on pienellä ikäerolla. Kahden ensimäisen väli 1v2kk ja kahden seuraavan 1v3kk

Enkä minä nyt sitä niin mitenkään kamalan raskaana pitänyt. 

[/quote]

Et varmaan imettäny?

[quote author="Vierailija" time="08.05.2014 klo 16:37"]

[quote author="Vierailija" time="08.05.2014 klo 16:33"][quote author="Vierailija" time="08.05.2014 klo 16:25"]

Onko muita pienellä ikäerolla ja miten olette jaksaneet ja mikä on ollut raskainta verrattuna yhteen lapseen?

[/quote]

Ei kenelläkään ei ole lapsia pienellä ikäerolla *huoh*

No totta kai on pienellä ikäerolla. Kahden ensimäisen väli 1v2kk ja kahden seuraavan 1v3kk

Enkä minä nyt sitä niin mitenkään kamalan raskaana pitänyt. 

[/quote]

Et varmaan imettäny?

[/quote]

Miten niin en imettänyt? Jokaista neljää on imetetty vuoden ikäiseksi.

Olipa kumma kysymys

Meillä oli ap:n kanssa sama ikäero lapsilla. Oli kaksi vaipatettavaa. Toisella ei vielä järki luistanut (esim. portaissa) tai pöydälle kapuamisessa ja vauva taas vaati omalla tavallaan huomiota (aina rinnalla, nukkui todella huonosti). Isompi ei koskaan tehnyt pienemmälleen mitään pahaa, mutta haki huomiota heti esim. kun imetin (eli kapusi esim. pöydälle, tyhjensi roskiksen, jos oli unohtunut turvahommelit auki ym). Meillä esim. imetyksen aikana esikoinen ei todellakaan katsellut vieressä kirjoja kiltisti, vaan touhusi minkä ehti.

Lisäksi esikoista odottaessa sai levätä työpäivän jälkeen. Kakkosta odottaessa oli se esikoinen huomioitavana eli ei saanut levättyä tarpeeksi raskausaikana ja synnytykseen mennessä väsymys oli melkoinen. Lisäksi kun kakkonen oli todella huonosti nukkuva ja päivisinkin esikoisen päiväunien aikaan saattoi kakkonen valvoa sen ajan tai nukkui puolen tunnin pätkissä, joten en silloinkaan saanut levättyä. Olin ekan vuoden kuin kävelevä zombie. Hoidin kotia yhdessä miehen kanssa (mies töissä toki) ja pärjäsin lasten kanssa. Mutta mitään en siitä vuodesta juurikaan muista. Törttöilin autollakin parkkipaikka pöhköilyjä juuri tuon vuoden aikana, mitä en tehnyt ennen tuota vuotta enkä sen jälkeen. Kun esikoinen täytti 3v, alkoi helpottamaan, koska järkeä oli touhuissa enemmän ja ymmärsi puhetta ja tajusi milloin oltava hetki itsekseen ja milloin on oman huomion aika ja kakkonenkin alkoi nukkua öitään hitusen paremmin.

Kaikilla ei mene näin. Osalla on hyvinkin helppoa kahden kanssa. Mekin suunnitellusti toivottiin kakkosta lyhyellä ikäerolla, koska esikoinen aika helppo vauva. Kakkonen ei sitten ollutkaan. ;)

Nyt lapset 3v ja 5v ja heistä alkaa oikeasti olemaan seuraa toisilleen ilman taisteluja joka asiasta. On kiva seurata heidän jutusteluaan ja touhujaan yhdessä. Eli alku oli rankka, nyt on mukavaa.

Ihan paras ikäero!

Alkuun oli tietenkin raskasta, odotusaikakin tietty kun eka odottaessa sai nukkua silloin kuin lystää. Toisella kerralla kaikki olikin toisin.

Yövalvominen oli raskasta, unen puute lähinnä. Siitä kun tokeni niin on ollut antoisaa, lapset todella läheisiä

Meillä on kaksi lasta aika tasan vuoden ikäerolla. Hommat ei vain kaksinkertaistu, vaan moninkertaistuu :D Kiirettä siis pitää, mutta ehdottomasti on ollut sen arvoista. Lapsilla on kovasti seuraa toisistaan nyt 1,5v ja 6kk ikäisenä, esikoinen auttaa kovasti ja on aina kaikessa mukana. Kuopus ei myöskään jää jalkoihin. 

Rehellisesti sanottuna, meillä on todella helpot lapset, nukkuminen tai syöminen ei ole koskaan ollut ongelma, mitä nyt kuopuksella oli vähän refluksivaivaa. Mutta uskoisin, että suurin osa lapsista on juuri tällaisia perushelppoja, ja monissa tapauksissa oma asenne auttaa kovasti.

Sitten toki on sellaisiakin lapsia, jotka vievät vanhempiensa yöunet seuraavaksi kolmeksi vuodeksi, mutta eikö siinäkin tapauksessa olisi kivampi valvoa vain neljä vuotta, eikä kuusi? 

Meille tämä ratkaisu olin juuri oikea, toisille sopii eri jutut.

8 jatkaa.. Mun mielestä mikään ei varsinaisesti ole ollut rankkaa koska tilanne on ollut toivottu ja hallussa. Nuorena satunnaiset tai pidemmätkin sairastelut yövalvomisin ei tuntunut  missään. Meillä lapset sairasteli pienenä paljonmutta en panikoinut siitä. Jotenkin aina ajattelin että kyllä kaikki aina järjestyy. Joskus toki tunsin riittämättömyyttä jos lasten kanssa ei kerinnyt keskittymään kunnolla. Mutta tosiaan en vaihtaisi päivääkään pois vaan muistelen ilolla vanhoja aikoja joista en toki kaikkea muistakaan! Esikoinen kohta 14v ja nuorin kohta 3v.

meillä myös 11kk ikäeroa eikä haitannu yhtään. Kuinka ihmiset selviävät kaksosten kanssa jos mies on ja auttaa ei mitään hätää.

Yhdelle liian raskasta yksin.

Mullon molemmat lapset vieläkin rinnalla. :) vanhempi ruvennut saamaan lehmänmaitoa välillä. Hellä vieroitus menossa-6-

Kiitokia hyvistä, kannustavista ja ihanista vastauksista! :) lisää vaa kokemuksia!

ap

Meillä kolme lasta kolmessa vuodessa.

Ensimmäisistä vuosista ei muistikuvia paljoa jäänyt, onneksi on valokuvat :-D

Mahtavinta on ollut katsoa kolmikon hitsautumista toisiinsa, ovat erittäin läheisiä vielä näin aikuisuuden kynnyksellä.