Olenko ainut jolle jäi synnytyksestä arpia ja kipua toosaan?

Kaakkurivaan kirjoitti:

Olen nyt ensimmäistä odottaessani ennemminkin miettinyt, että onko synnytyksestä mahdollista selvitä ilman repeä isiä? Ahdistaa jo valmiiksi.

On se mahdollista, mutta ylivoimainen enemmistö saa jonkinlaisen repeämän.

Laitokselta kotiin vaikean synnytyksen jälkeen. Parin päivän päästä mies töistä kotiin kopteria heilutellen ja haluten yhtyä. Kieltäydyin. Ukko oli kuin munille ammuttu kärpänen. Tuhisi aikansa,rauhottu sitten.. Ei ole sen koommin ehotellu.Nussikoon vierasta jumalauta pärkkele!!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hurjan hinnan naiset maksaa...

Niin maksaa mutta mitä tuosta, naisia vaan niin mitä väliä!

Itsellä kaksi ihan selvästi näkyvää leikkausarpea rinnakkain välilihassa enkä ymmärrä miten ne voisi hävitäkään. Välillä ennen kuukautisia tuntuu ihan läpi koko pakaran sisällä ja vaginan seinämässä syvällä sävähtävä kipu, aivan kuin pakara halkeaisi. Lääkärin kommentti semmosta se on.

Ymmärrän kyllä, että raskaus ja synnytys on valtava puristus henkisesti ja fyysisesti, mutta särähtää kyllä korvaan tuollainen katkera "naisia vaan, mitä väliä". Mitä biologialle voi mielestäsi tehdä? Ketään ei myöskään pakoteta hankkimaan lapsia, joten siinäkään mielessä tässä ei mitään sortoa ole.

Niin ei pakoteta vaikka osa sitäkin yrittää tehdä.

Mutta sanopa: miten muuten nainen saa lapsen kuin tekemällä sen itse? Ja nainenko voi noin vain ohittaa sen kaikkein imhimilllisimmän tarpeen eli oman lapsen haluamisen? Että eihän sinua sorreta eli mitäs läksit, itse teit, mitä nyt valitat? Naisen osa on biologian vuoksi aivan kohtuuton. Ei sitä voi kukaan kiistää. Eikä sitä ja sen rajuutta saa piilottaa eikä vähätellä. Kummallista että asia miksi täällä ollaan ohitetaan ja vähätellään sen tekijän kohdalla. Se on maailman ainut uroteko.

Ja kyllähän se siinäkin on sortoa että ei saa valita omaa synnytystapaansa, ei edes rahalla.

Sveitsissä muuten saa aina valita synnytystavan ja äitiys ja lapsikuolleisuus on sama kuin Suomessa.

Kaakkurivaan kirjoitti:

Olen nyt ensimmäistä odottaessani ennemminkin miettinyt, että onko synnytyksestä mahdollista selvitä ilman repeä isiä? Ahdistaa jo valmiiksi.

Ehdottomasti. Etenkin jos Repe ja isi on yksi ja sama henkilö. Omaa isiä älä kuitenkaan ota synnytykseen.

Kaakkurivaan kirjoitti:

Olen nyt ensimmäistä odottaessani ennemminkin miettinyt, että onko synnytyksestä mahdollista selvitä ilman repeä isiä? Ahdistaa jo valmiiksi.

Minulle tuli ekassa synnytyksessä yksi tikki ja toisessa ei yhtään. Mutta hyvin venyvän kudostyypin vuoksi sain sitten tokasta lapsesta aika vaikean vatsalihasten erkauman ja venyneen vatsanahan. Aika harva täysin vaurioitta synnytyksestä ja raskaudesta selviää.

Maailmassa oli varmaan kohtuullisempi määrä ihmisiä, jos kaikille tytöille tarjottaisiin koulutus ja rehellistä tietoa raskauden ja synnytyksen vaaroista. Ja tietenkin mahdollisuus päättää itse lisääntyvätkö vai eivät! Suomessa ehkä 2/3 toteutuu, mutta enpä muista omilta kouluajoiltani mitään informaatiota mahdollisista vaurioista. Edelleenkin vaikuttaa olevan tabu.

En pysty samaistumaan, mutta ymmärrän että joillekin on riskeistä huolimatta lasten saanti kaikki kaikessa. Toivottavasti lääketiede kehittyy ja äidit voivat tulevaisuudessa paremmin.

Et ole ainoa. Pääsin ensin taysin fyssarille, joka manipuloi kipupisteitä ja antoi sähköhoitoa.

Kymmenen vuotta synnytyksestä pääsin korjausleikkaukseen. Parani paljon, vaikka arven arkuus ei näköjään poistu ikinä. Synnytyksestä nyt 20 vuotta.

Oli aika käsi kätilö joka parsi, paikat jäi ihan repsalleen ja römpsälleen. Vasta korjausleikkauksessa saatiin takaisin kasaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Et varmasti ole ainoa. Sopiiko kysyä olitko nuori, hyväkuntoinen synnyttäjä ja syntyvä lapsi normaalinkokoinen. Tilastollisesti ette olleet noin 9/10 todennäköisyydellä.

Minulla kaksi lasta syntyneet kun olin 23v ja 26v ja lapset oli tasan 3kg ja 3.2kg.. Molemmilta synnyttämään mennessä painoin 65kg ja pituutta minulla on 170cm.

Joo, huono tuuri. No loput 9 vastaajaa olivatkin sitten 30+ läskejä ja lapset nelikiloisia kun tuli pahoja vaurioita. Niin se vain on.

Ystävä siro nainen sai esikoisen 3.4kg joka revittiin ulos imukupilla niin että ystävä ei pystynyt mm pyöräilemään vuoteen.

Suomessa muuten joka kymmenes lapsi syntyy imukupillla ja imukupin käyttö on yksi pahimmista pahojen vaurioiden aiheuttajista. Eikä ihme kun voimalla rusikoidan.

Kaakkurivaan kirjoitti:

Olen nyt ensimmäistä odottaessani ennemminkin miettinyt, että onko synnytyksestä mahdollista selvitä ilman repeä isiä? Ahdistaa jo valmiiksi.

Kyllä on,annoin Repelle kenkää jo ennen synnytystä.

Kun ois edes arpi. Mulla ei korjattu kunnolla ja repsottaa paikat.

Sain 3. asteen repeämät enkä ole katsonut miltä se näyttää. Enkä koskaan tule katsomaankaan. Onneksi sentään tuntuu normaalilta.

Kaakkurivaan kirjoitti:

Olen nyt ensimmäistä odottaessani ennemminkin miettinyt, että onko synnytyksestä mahdollista selvitä ilman repeä isiä? Ahdistaa jo valmiiksi.

Kyllä on varmastikin on.

Mulla tuli ekasta pieni n. 1/2 sentin repeämä ja toisesta ei mitään. Molemmilla painoa 3,7 kg ja kolmenkympin molemmin puolin synnytin. Ekasta tulleeseen repeämään laitettiin 2 ommelta ja parantui todella hyvin. Alkuun arpi oli hieman arka venymiselle, mutta parani muuten hyvin.

Olettaisin, että arpi(a) alapäässäni on synnytyksen aiheuttamien repeämien sekä episiotomian leikkauksen jäljiltä, mutta en minä niitä näe enkä ole tutkinut. Kuusi viikkoa taisi mennä synnytyksen jälkeen parantuessa ja uudelleen alkoivat vasta vaivata toisen raskauden aikana, mutta synnytyksen jälkeen taas kiristykset loppuivat eikä enää ole mitään kipuja.

Tämän takia juuri mä halusin synnyttää sektiolla. Parempi siisti arpi alavatsalla kuin toosa tuusan nuuskana.

Yli 50 tikkiä, joten eiköhän sinne arpikin jäänyt...

Vierailija kirjoitti:

Kaakkurivaan kirjoitti:

Olen nyt ensimmäistä odottaessani ennemminkin miettinyt, että onko synnytyksestä mahdollista selvitä ilman repeä isiä? Ahdistaa jo valmiiksi.

On se mahdollista, mutta ylivoimainen enemmistö saa jonkinlaisen repeämän.

Toki se repeämä voi vaatia esim. yhden tai kaksi tikkiä häpyhuuleen ja käytännössä ero on olematon siihen, ettei tulisi minkäänlaista repeämää. Kun limakalvolle tulee tuollainen enemmänkin nirhauma/haava kuin repeämä, paranee nuo tikkauksetkin todella niin, ettei jää edes arpea. Näin itse asiassa suurimmalle osalle, yli 50%, käy. Tällä palstalla se vaan on valehtelemista jos tunto ja seksi paranee raskauden/synnytyksen myötä. Lähinnä koska täällä on paljon veloja ja vissiinkin luulevat, että "kilpaillaan samoista miehistä"

Kyl mun epparit parantui. Arpi jäi mutta ei se mitään haittaa. Ei sitä edes huomaa jos ei tiedä etsiä ja kukas sinne nyt taskulampun kanssa kurkkisi?

Hyi hemmetti, toimii hyvänä ehkäisyvalistuksena tämä ketju.

Varsinkin kun on laitettu tänne Aihe vapaan puolelle.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kaakkurivaan kirjoitti:

Olen nyt ensimmäistä odottaessani ennemminkin miettinyt, että onko synnytyksestä mahdollista selvitä ilman repeä isiä? Ahdistaa jo valmiiksi.

On se mahdollista, mutta ylivoimainen enemmistö saa jonkinlaisen repeämän.

Toki se repeämä voi vaatia esim. yhden tai kaksi tikkiä häpyhuuleen ja käytännössä ero on olematon siihen, ettei tulisi minkäänlaista repeämää. Kun limakalvolle tulee tuollainen enemmänkin nirhauma/haava kuin repeämä, paranee nuo tikkauksetkin todella niin, ettei jää edes arpea. Näin itse asiassa suurimmalle osalle, yli 50%, käy. Tällä palstalla se vaan on valehtelemista jos tunto ja seksi paranee raskauden/synnytyksen myötä. Lähinnä koska täällä on paljon veloja ja vissiinkin luulevat, että "kilpaillaan samoista miehistä"

Häpyhuuleen? Mistä sä oikein puhut? Et taida olla synnyttänyt nainen ainakaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kaakkurivaan kirjoitti:

Olen nyt ensimmäistä odottaessani ennemminkin miettinyt, että onko synnytyksestä mahdollista selvitä ilman repeä isiä? Ahdistaa jo valmiiksi.

On se mahdollista, mutta ylivoimainen enemmistö saa jonkinlaisen repeämän.

Toki se repeämä voi vaatia esim. yhden tai kaksi tikkiä häpyhuuleen ja käytännössä ero on olematon siihen, ettei tulisi minkäänlaista repeämää. Kun limakalvolle tulee tuollainen enemmänkin nirhauma/haava kuin repeämä, paranee nuo tikkauksetkin todella niin, ettei jää edes arpea. Näin itse asiassa suurimmalle osalle, yli 50%, käy. Tällä palstalla se vaan on valehtelemista jos tunto ja seksi paranee raskauden/synnytyksen myötä. Lähinnä koska täällä on paljon veloja ja vissiinkin luulevat, että "kilpaillaan samoista miehistä"

Häpyhuuleen? Mistä sä oikein puhut? Et taida olla synnyttänyt nainen ainakaan.

Häpyhuuletkin voivat repeytyä synnytyksessä. Eri