Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
tuntuu kuin odottaisin yksin vauvaa
07.05.2014 |
Ketään ei kiinnosta, kukaan ei ehdi tapaamaan ja mies on töissä. Äiti asuu kaukana ja puheluttkin harvenneet, on kiire miesystävän kanssa. Ystävillä ei lapsia.
Anoppia ei tunnu kiinnostavan, kaksi kertaa kysynyt kuinka voin.
kaipaisin tukea, rohkaisua ja jonkun. Pyysin miestä rasvaamaan jalat koska olen atoopikko, kiireessä suostui, sekin tuntui niin lohduttavalle että itkin salaa. Muuta ei ole ollutkaan.
Luen tätä palstaa ja silittelen vauvaa ja itlen usein kun on niin yksinäistä janturvaton olo.
Millä piristyisi ja onko normaalia? Luulin että lähipiiri olisi ilossani mukana ja arvostaisi.
Kommentit (24)
Vastaessa oletin että mies on vain kiireinen, mutta muuten kiinnostunut. Oletin että mies on kiinnostunut ja pohtii nimiä yms. Mieheni ei kauheasti hehkuttanut, mutta mietti esim kodin sisutuksen muuttamista turvallisemmaksi, ja miten lapsenhoitopöytä laitetaan,. miten liikun jatkossa vauvan kanssa, miten talousasiat yms järjestetään mun hoitovapaan aikana. Hänen välittämisensä oli konkreettista tulevan suunnittelua.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ap tässä
Välit ovat etääntyneet koska en jaksa enää paljon kyläillä ja olen huomannut vasta nyt kuinka se onkaan ollut meistä lähtöisin se yhteydenpito.
Jäin pohtimaan tuota miestäni. Ehkä mies kokee stressiä taloudellisista asioista ja valmistautuu näin. Ehkä käy läpi asioita turvaamalla miehelle kuuluvan elatuksen omasta mielestään? Olemme eri sukupuolta joten erilaisia eikä aina samalla planeetalla :) voi olla myös hämmentynyt ja peloissaan mutta en ole ymmärtänyt ajatella sitä vaihtoehtoa.
Isovanhemmista en osaa sanoa kun kiukuttaa. Edes pieni ilon osoitus olisi kiva. Olen ylpeä raskaudesta ja synnytän heille suvunjatkajan.
On kiva että saan virtuaalitukea, tänään tämä keskustelu auttoi paljon!
Minun mieheni, vaikka onkin maailman paras aviomies ja maailman paras isä, ei koskaan raskausaikana ollut erityisen kiinnostunut minun mahastani eli siitä syntymättömästä lapsesta. Joskus aniharvoin hän silitteli ja tunnusteli vatsaani kun vauva potki. Jotenkin olin ehkä itse antanut ymmärtää että pärjään enkä ole sairas vaikka raskaana olinkin. Tosin kyllä minäkin joskus itkin ja useinkin pahastuin kun en saanut puolisolta riittävästi hellyyttä ja huomiota jota raskaana ollessa enempi kaipasin. Harmitti samaan aikaan se ettei mieheni huomannut tarpeeksi minua ja se ettei huomannut syntymätöntä vauvaa. Mutta siis synnytyksen jälkeen kuitenkin otti ohjat ja on todella kiinnostunut perheemme asioista :)
Alue: Aihe vapaa
Yksinhän sitä odotetaankin. Vai onko joku muu lähipiiristäsi myös raskaana?