Lue keskustelun säännöt.
Kun oma lapsi on selvästi persoonallisuushäiriöinen ja käyttää hyväksi ja manipuloi
14.12.2020 |
Terrorisoi muuta perhettä mutta esittää tarvittaessa uhria niin että edes viranomaiset eivät usko, millainen oikeasti on.
Kenelläkään kokemuksia?
Kommentit (54)
Persoonallisuushäiriö vaatii kehittyäkseen antisosiaalisen persoonallisuustyypin. Tällainen lapsi vaatii erityisen johdonmukaista kasvatusta.
Perheen aikuisten kannattaa tehdä ankaraa itsetutkiskelua, koska persoonallisuustyyppi on osin periytyvä, ja jos suvussa on ollut jo valmiiksi häikkää, on hyvä vanhemmuus erityisen vaikeaa tunnistaa ja toteuttaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Persoonallisuushäiriöt ovat osittain periytyviä ja käytöshäiriö lapsena ennustaa todella hyvin tulevaa lasten kohdalla. Siksi kannattaa suhtautua erittäin vakavasti ja hakea apua lastenpsykiatriselta poliklinikalta. Pyytäkää lähete sinne, lapsen tulee päästä osastolle arviointijaksolle, jotta selvitetään kokonaistilanne, lääkityksen tarve jne.
Huonosti käyttäyvä lapsi myös saattaa oirehtia ympäristön takia. Ja sitten tälläinen lapsi passitetaan johonkin osastolle. Siinä vasta persoonallisuushäiriö kehittyykin, kun lapsi kokee, että hän on aina syyllinen kaikkeen, siihen ympäristöönkin.
Vierailija kirjoitti:
Suurimmasta osasta käytöshäiriöisistä lapsista ei tule persoonallisuushäiriöisiä aikuisia.
Ikävä kyllä tuo ei pidä paikkansa. Mutta jos perheessä ei ole kovin paljon ongelmia, niin tulevaisuus on valoisampi.
Vierailija kirjoitti:
Ei tuo ole persoonallisuushäiriö, vaan silkkaa ilkeyttä.
Niinhän se ilmenee, ei ilkeä ja manipuloiva ihminen ole päästään kunnossa. Normaali ihminen pyrkii aina hyvään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Persoonallisuushäiriöt ovat osittain periytyviä ja käytöshäiriö lapsena ennustaa todella hyvin tulevaa lasten kohdalla. Siksi kannattaa suhtautua erittäin vakavasti ja hakea apua lastenpsykiatriselta poliklinikalta. Pyytäkää lähete sinne, lapsen tulee päästä osastolle arviointijaksolle, jotta selvitetään kokonaistilanne, lääkityksen tarve jne.
Huonosti käyttäyvä lapsi myös saattaa oirehtia ympäristön takia. Ja sitten tälläinen lapsi passitetaan johonkin osastolle. Siinä vasta persoonallisuushäiriö kehittyykin, kun lapsi kokee, että hän on aina syyllinen kaikkeen, siihen ympäristöönkin.
Ainoastaan osastohoito voi tuoda esille lapsen todellisuuden. On olemassa vanhempia, joille lapsi on syntipukki kaikkeen, jolloin esimerkiksi pahoinpitely ja muu kaltoinkohtelu jää piiloon käytöshäiriön alle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Minun yhdellä lapsellani olleet käytöshäiriöt, jotka alkoivat jo ihan pienenä, selitettiin aina ihan järjestelmällisesti neuvolassa, tk-psykologilla ja myöhemmin yksityisen puolen psykologilla aina vaan ikään kuuluvaksi käytökseksi. Äidin vaisto vain tiesi muuta, poikkesi niin paljon muista lapsista. Apua emme saaneet, lapsi oli koulukiusattu ja nyt diagnosoitu vakava mielen sairaus. Vaatikaa kunnon tutkimuksia, jos olette huolissanne. Vanhemmat voivat tukea ja rakastaa, mutta oltiin monta kertaa ihan neuvottomia tämän lapsen kanssa.
Ei näillä ns. hoitavilla tahoilla ole mitään osaamista. Ollaan ex miehen kanssa nähty miten nuoremme manipuloi huoneellisen ammatti-ihmisiä kuin transsiin hetkessä. Sen jälkeen kaikki syö hänen kädestään. Valitettavasti auttajatkin on ihmisiä vaikka ammattilaisia ovatkin, moni hoitaa työssään omia ongelmiaan ja on yhtä tulilinjalla kuin kaikki muutkin jotka ei tiedä näistä asioista mitään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Persoonallisuushäiriöt ovat osittain periytyviä ja käytöshäiriö lapsena ennustaa todella hyvin tulevaa lasten kohdalla. Siksi kannattaa suhtautua erittäin vakavasti ja hakea apua lastenpsykiatriselta poliklinikalta. Pyytäkää lähete sinne, lapsen tulee päästä osastolle arviointijaksolle, jotta selvitetään kokonaistilanne, lääkityksen tarve jne.
Huonosti käyttäyvä lapsi myös saattaa oirehtia ympäristön takia. Ja sitten tälläinen lapsi passitetaan johonkin osastolle. Siinä vasta persoonallisuushäiriö kehittyykin, kun lapsi kokee, että hän on aina syyllinen kaikkeen, siihen ympäristöönkin.
Ainoastaan osastohoito voi tuoda esille lapsen todellisuuden. On olemassa vanhempia, joille lapsi on syntipukki kaikkeen, jolloin esimerkiksi pahoinpitely ja muu kaltoinkohtelu jää piiloon käytöshäiriön alle.
Lapsilla, jotka eivät voi luottaa aikuisiin eivät luota niihin osastollakaan.
Ei nyt pidä kuvitella, että se osasto on joku taivaan lahja, jotka osaavat nähdä jokaisesta lapsesta ovatko he perheen syntipukkeja vai eivät.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
95% persoonallisuushäiriöistä on kasvatuksen puutetta. Enkä nyt puhu piiskaamisesta vaan siitä lässytyskasvatuksesta, jota nykyvanhemmilla näkee. Kaikki annetaan lapselle periksi kun ei kestetä lapsen uhmaa ja lapsi saa itse päättää kaikesta. Otatko sinä matti tätä vai tuota ruokaa vai mitä sinä haluaisit.
Lasi tarvitsee rahat ja rakkautta. Ja lasten on opittava sietämään pettymyksiä.
Sinä olet laillisesti velvollinen vain tarjoamaan hänelle kodin, ruuan jne. Et manipuloimaan hänen persoonallisuuttaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Lapsilla ei diagnosoida persoonallisuushäiriöitä, joten kun asioit ammattilaisten kanssa, vältä käyttämästä tuota sanaa.
Ei niin, mikä on väärin. Esim.psykopatiasta näkyy merkkejä jo varhaislapsuudessa, mikä Suomessa ponnekkaasti kielletään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lapsilla ei diagnosoida persoonallisuushäiriöitä, joten kun asioit ammattilaisten kanssa, vältä käyttämästä tuota sanaa.
Ei niin, mikä on väärin. Esim.psykopatiasta näkyy merkkejä jo varhaislapsuudessa, mikä Suomessa ponnekkaasti kielletään.
Psykopatia näkyy merkkejä lapsena, MUTTA merkit jotka linkitetään psykopatiaan eivät välttämättä tarkoita, että lapsella on psykopatia.
Siksi näitä diagnooseja ei tehdä lapsille, koska vääriä diagnooseja on lähes mahdoton saada omista papereista pois ja sen lisäksi väärään diagnoosin mahdollisuus tuossa tapauksessa on suuri.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ettei vaan vanhemmilla persoonallisuushäiriöitä, joista nyt lapsi oirehtii ja vanhemmat vaan syyttävät lasta persoonallisuushäiriöiseksi.
Onhan ne tuollaisetkin mahdollista.
Näin se yleensä menee. Hedelmistään puu tunnetaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lapsilla ei diagnosoida persoonallisuushäiriöitä, joten kun asioit ammattilaisten kanssa, vältä käyttämästä tuota sanaa.
Ei niin, mikä on väärin. Esim.psykopatiasta näkyy merkkejä jo varhaislapsuudessa, mikä Suomessa ponnekkaasti kielletään.
”Merkkejä” nyt näkyy kaikenlaisista häiriöistä, mutta kun kyse on lapsista on vielä paljon korjattavissa kun lapsi saa oikeanlaista apua. Ainoastaan neuropsykiatriset häiriöt ovat pysyviä, ja niidenkin kanssa pärjää kun saa kuntoutusta ajoissa. Se miten lapsi oireilee ulospäin, ei riitä asettamaan minkäänlaista diagnoosia. Taustalla voi olla niin monenlaisia asioita jotka selittävän lapsen käytöstä. Lapsen persoonallisuus kehittyy vuorovaikutuksessa ympäristöön. Tempperamentti on eri asia, ja se lapsella on jo syntyessään. Monesti nämä tuntuvat menevän ihmisillä sekaisin keskenään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kai ne aikuiset narsistit ja pskopaatitkin on joskus olleet lapsia.
Kivis?
mitäs täällä poraat? kuka on käskenyt jatkaa dna tas ympäristövaikutuksilla?
vie tyhjentämään lataamo johonkin vastaamoon, muuit tekevät lasun tapaisen, ikävämmässä tapauksessa yhden esitutkinnan jälkeen alkaa vyörymään pennun kohteen sidosryhmä päälle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Persoonallisuushäiriöt ovat osittain periytyviä ja käytöshäiriö lapsena ennustaa todella hyvin tulevaa lasten kohdalla. Siksi kannattaa suhtautua erittäin vakavasti ja hakea apua lastenpsykiatriselta poliklinikalta. Pyytäkää lähete sinne, lapsen tulee päästä osastolle arviointijaksolle, jotta selvitetään kokonaistilanne, lääkityksen tarve jne.
Huonosti käyttäyvä lapsi myös saattaa oirehtia ympäristön takia. Ja sitten tälläinen lapsi passitetaan johonkin osastolle. Siinä vasta persoonallisuushäiriö kehittyykin, kun lapsi kokee, että hän on aina syyllinen kaikkeen, siihen ympäristöönkin.
Ainoastaan osastohoito voi tuoda esille lapsen todellisuuden. On olemassa vanhempia, joille lapsi on syntipukki kaikkeen, jolloin esimerkiksi pahoinpitely ja muu kaltoinkohtelu jää piiloon käytöshäiriön alle.
Lapsilla, jotka eivät voi luottaa aikuisiin eivät luota niihin osastollakaan.
Ei nyt pidä kuvitella, että se osasto on joku taivaan lahja, jotka osaavat nähdä jokaisesta lapsesta ovatko he perheen syntipukkeja vai eivät.
Osastohoito on kaikkea muuta kuin taivaan lahja noin yleisesti, mutta valitettavasti se on joillekin lapsille sitä. Eli kotona on paljon hankalampi olla. Kukaan näiden lasten kanssa työskennellyt tuskin kuvittelee olevansa kaikkivoipa, useimmiten ongelmia on niin paljon.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suurimmasta osasta käytöshäiriöisistä lapsista ei tule persoonallisuushäiriöisiä aikuisia.
Ikävä kyllä tuo ei pidä paikkansa. Mutta jos perheessä ei ole kovin paljon ongelmia, niin tulevaisuus on valoisampi.
Lähde? Minäkin olen lukenut, että ylivoimainen enimmistö käytöshäiriöisistä lapsista ei aikuisena täytä minkään persoonallisuushäiriön kriteereitä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suurimmasta osasta käytöshäiriöisistä lapsista ei tule persoonallisuushäiriöisiä aikuisia.
Ikävä kyllä tuo ei pidä paikkansa. Mutta jos perheessä ei ole kovin paljon ongelmia, niin tulevaisuus on valoisampi.
Lähde? Minäkin olen lukenut, että ylivoimainen enimmistö käytöshäiriöisistä lapsista ei aikuisena täytä minkään persoonallisuushäiriön kriteereitä.
Ihan ensimmäinen hakutulos googlella on tuossa. Päihdeongelmaisilla rikollisilla on useimmiten useita persoonallisuushäiriödiagnooseja ja lähes kaikilla on varhaislapsuudessa todettu käytöshäiriö. Käytöshäiriö lisää moninkertaisesti riskiä myös ennenaikaiseen kuolemaan. Googleta itse lisää tietoa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suurimmasta osasta käytöshäiriöisistä lapsista ei tule persoonallisuushäiriöisiä aikuisia.
Ikävä kyllä tuo ei pidä paikkansa. Mutta jos perheessä ei ole kovin paljon ongelmia, niin tulevaisuus on valoisampi.
Lähde? Minäkin olen lukenut, että ylivoimainen enimmistö käytöshäiriöisistä lapsista ei aikuisena täytä minkään persoonallisuushäiriön kriteereitä.
Ihan ensimmäinen hakutulos googlella on tuossa. Päihdeongelmaisilla rikollisilla on useimmiten useita persoonallisuushäiriödiagnooseja ja lähes kaikilla on varhaislapsuudessa todettu käytöshäiriö. Käytöshäiriö lisää moninkertaisesti riskiä myös ennenaikaiseen kuolemaan. Googleta itse lisää tietoa.
Mutta käytöshäiriöisen lapsen vanhemman ei kannata silti tuntea toivottomuutta, sillä varhain aloitettu hoito ja lääkitys pienentää riskejä merkittävästi. Jos vanhemmuutta tuetaan eikä perheessä ole paljon muita ongelmia, niin lapsen tulevaisuus voi olla ihan hyvä. Käytöshäiriön takana on useimmiten monia asioita, joihin kaikkiin pitäisi pystyä vaikuttamaan, jotta tuloksia saataisiin.
Persoonallisuushäiriöt ovat osittain periytyviä ja käytöshäiriö lapsena ennustaa todella hyvin tulevaa lasten kohdalla. Siksi kannattaa suhtautua erittäin vakavasti ja hakea apua lastenpsykiatriselta poliklinikalta. Pyytäkää lähete sinne, lapsen tulee päästä osastolle arviointijaksolle, jotta selvitetään kokonaistilanne, lääkityksen tarve jne.