Mun lapsi oli aina surullinen, kun sillä ei ollut sisaruksia.
Mä en halunnu sillon enempää.
Me sit erottiin lapsen isän kanssa ja mä löysin uuden miehen, jolla on kaksi lasta aiemmasta suhteesta. Muutettiin yhteen asumaan ja yhtäkkiä, monien yhteensattumien takia, miehenkin lapset muuttivat meille. Eli mun lapsi sai kaksi velipuolta niinku simsalabim.
Lapsen isä, siis entinen mieheni, löysi uuden puolison. Lapsettoman, vähän nuoremman ja tiedättehän miten siinä sit kävi. Niille tulee vauva.
Ja jotta asiat menis sit tän sisarus-asian kannalta mahdollisimman hyvin, mä oon tänään tehny positiivisen raskaustestin. Eli se yksinäisyyttään itkenyt pieni rakas on kohta isosisko neljälle nuoremmalle. Siinä sitä on työnsarkaa.. :)
Kommentit (5)
On varmasti työnsarkaa ja veikkaan että 3-4w max niin olet eronnut tuostakin ukosta kun arki ja uusperheen sotkut astuu kuvioon.
Mutta tsemppiä vaan..
Ihanaa :) . Olen iloinen lapsesi puolesta. Minun ainokaiseni on superonnellinen kahdesta isosisaruksestaan, joiden äiti en ole. Ja isommat onnellisia pienestä uudesta sisaruksestaan.
Ymmärrän kyllä että lapsenne on kaivannut stabiilimpia ihmisiä elämäänsä ollessaan ainoa lapsi, olittehan exäsi kanssa varmaan melkoisen epätasapainoinen pari.
Mun ainokainen ei ole surullinen. Lie sen takia että on onnelliset toisiaan rakastavat vanhemmat jotka hänestä pitävät huolta.
Lapsiparat. Niin monta rikki mennyttä perhettä. Kukaan ei oikein löydä omaa paikkaansa tuollaisessa höykytyksessä.