Matematiikan opiskelijat! Lukion kurssiarvosanat?
Lähden syksyllä opiskelemaan matematiikkaa mutta olen epävarma kurssiarvosanoista. Lukion päättötodistukseen pitkän matematiikan keskiarvo jäi hiukan yli kasin vaikka kirjoituksista tuli tuurilla L. Kannattaako silti yrittää kun kerran pääsen ilman valintakoetta opiskelemaan?
Kommentit (12)
Opettajan ammatti ei kiinnosta ei. Ehkä joku tilastotieteilijä tai mahdollisesti it-ala. Olen tehnyt kaikki läksyt ja laskenut oma-aloitteisesti vanhoja yo-tehtäviä ja muita harjoitustehtäviä ennen kirjoituksia, että en nyt sanoisi että olen ponnistellut erityisesti. Pahinta oli alussa kun yläasteella kerrottiin kauhutarinoita pitkästä matematiikasta mutta se meni ohi kun huomasin ettei se olekaan niin vaikeaa kun annetaan ymmärtää.
Matikka on yliopistolla oikeasti vaikeaa. Keskeytysprosentti on hurja ja se ei ole ihme. Opiskelu vaatii paljon enemmän työtä kuin 99% muista yliopisto-opinnoista. Mitään ei saa ilmaiseksi ja yhtään pistettä tentistä ei tipu, kun "vähän jotain keksin siihen". Mutta toisaalta matikkaa arvostetaan, joten siinä on oma glooriansa.
Itselläni on gradua vaille kaksi tutkintoa takana ja matikasta löytyy aineopinnot. Silti voin sanoa, että kaikista opinnoistani matikan opinnot ovat olleet kaikista vaikeimmat ja itse arvostan niitä eniten. Ja mullakin oli hyvä matikkatausta lukiosta.
Voitko avata hieman tuota matikan ym opettajien työtilannetta? Mikä on tilanne ja näkymät?
Mä sain pitkästä matikasta ysin ja kirjoitin een, ja jostain kumman syystä menin opiskelemaan matikkaa yliopistoon. Vuoden kun olin pihalla kuin lumiukko, kyllästyin notkumaan siellä ja poistuin takavasemmalle... Ehkä, jos olisin vaivautunut opiskelemaan oikein ahkerasti, olisin pärjännyt mukana, mutta menin samalla löysällä tahdilla, kuin lukiossakin.
Aloita matikan opinnot. Voit kohtuu helposti vaihtaa pääainetta sitten opintojen myöhemmässä vaiheessa esim. fysiikkaan, kemiaan, biokemiaan, biologiaan tsm. Meillä moni teki näin. Itse opiskelin alusta lähtien kemiaa, mutta kyllä ne matikan sivuaine opinnot oli kaikkein vaikeimmat, veti mennentullen ohi esim. fysikaalisen kemian, jonka koin omien pääaineopintojen piiristä vaikeimmaksi.
Matemaatikoiden työllisyystilanteesta en tiedä mitään. Kemisteillä ja biologeillakin on huono. Onneksi itse sain heti alusta lähtien töitä omalta alaltani.
Yliopistomatikka on lähempänä filosofiaa kuin lukiomatikkaa.. jos tykkäsit lukiossa, voit oikeasti järkyttyä siellä. Kiinnostaako todistaa onko nolla negatiivinen vai positiivinen? Jos kiinnostaa niin tulet tykkäämään. Itse pidän matemaatiikasta menetelmänä, en tieteenä.
T. Matikasta L, nykyinen fyysikko
[quote author="Vierailija" time="05.05.2014 klo 20:59"]
Aloita matikan opinnot. Voit kohtuu helposti vaihtaa pääainetta sitten opintojen myöhemmässä vaiheessa esim. fysiikkaan, kemiaan, biokemiaan, biologiaan tsm. Meillä moni teki näin. Itse opiskelin alusta lähtien kemiaa, mutta kyllä ne matikan sivuaine opinnot oli kaikkein vaikeimmat, veti mennentullen ohi esim. fysikaalisen kemian, jonka koin omien pääaineopintojen piiristä vaikeimmaksi.
Matemaatikoiden työllisyystilanteesta en tiedä mitään. Kemisteillä ja biologeillakin on huono. Onneksi itse sain heti alusta lähtien töitä omalta alaltani.
[/quote]
Ainiin. Mulla oli matikasta todistuksessa 9, mutta osui peevelin vaikeat kirjoitukset ja sain pitkästä matikasta A:n eli rimaa hipoen läpi. Tuolloin kirjoitettiin vielä reaali, joka sisälsi mulla kemiaa, biologiaa, fysiikkaa ja sain M:n. Todistuksessa kemia oli 9, fyssa 9, bilsa 9.
Kurssiarvosanat olivat seiskaa ja kasia, keskiarvo oli lähempänä 7. Kirjoituksista tuli M.
Matematiikka on aina kiehtonut minua, yliopistossa opiskelu on endimmäistä kertaa haastavaa, mielenkiintoista ja inspiroivaa. Nautin luennoista.
Meiltä löytyy myös L:n ylioppilaita, joilla on hurjasti vaikeuksia sillä intohimo puuttuu.
Suosittelen sinua suuntautumaan alalle joka sinua kiinnostaa "niiku ihan oikeesti".
[quote author="Vierailija" time="05.05.2014 klo 17:40"]
Matikka on yliopistolla oikeasti vaikeaa. Keskeytysprosentti on hurja ja se ei ole ihme. Opiskelu vaatii paljon enemmän työtä kuin 99% muista yliopisto-opinnoista. Mitään ei saa ilmaiseksi ja yhtään pistettä tentistä ei tipu, kun "vähän jotain keksin siihen". Mutta toisaalta matikkaa arvostetaan, joten siinä on oma glooriansa.
Itselläni on gradua vaille kaksi tutkintoa takana ja matikasta löytyy aineopinnot. Silti voin sanoa, että kaikista opinnoistani matikan opinnot ovat olleet kaikista vaikeimmat ja itse arvostan niitä eniten. Ja mullakin oli hyvä matikkatausta lukiosta.
[/quote]
Mun mielestä taas yliopiston matikan kurssit oli melko läpihuutojuttuja, opintopisteitä jaettiin ainakin vuosituhannen alussa aivan käsittämättömän pienellä työmäärällä verrattuna muihin aineisiin.
Terveisin luonnontieteilijä, jolla reilusti yli cumun sivuaineopinnot matikasta (j ihan niiltä pääaineopiskelijoiden kursseilta)
Dippainssin tutkinnolla olis paremmat näkymät työelämässä. Suosittelen ennemmin niitä.
Millaiset on näkymät jos opiskelee matematiikkaa ja tietojenkäsittelytiedettä?
Kannattaa lähteä opiskelemaan matematiikka, jos ja vain jos
a) olet kiinnostunut matematiikasta
b) olet selvinnyt lukiomatematiikasta kohtuullisen pienin ponnisteluin
Oma lukunsa on sekin, miksi haluat tulla "isona". Jos tunnet kutsumusta mafy(keat)-opettajaksi, matikan laitoksella opiskeluun motivoituminen on vaivatonta. Muuten oman paikan etsiminen voi ottaa aikansa. "Nerot" pääsevät toki tutkijoiksi ja atk-suuntautuneet it-alalle, mutta muilla voi olla tiukkaa muutenkin kireillä akateemisilla työmarkkinoilla. Varoituksen sanana: matikan opettajaksi valmistuvienkaan työllistyminen ei (enää) ole sataprosenttista, vaikka muuta saatetaan antaa ymmärtää.