Jo on leipäjonolla mittaa
Hurstin leipäjono Helsingin Kalliossa alkaa olla jo kilometrien mittainen:
https://www.is.fi/kotimaa/art-2000007680087.html
Kommentit (64)
Vierailija kirjoitti:
Kuinka moni noistakin on oikeasti avun tarpeessa.
Minä. Tarvitsen ruoka-apua, jotta voin ostaa enemmän osakkeita.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei jumalauta ootteko nähneet millaista on kodittomien päivätoimintakeskuksissa ja yökahviloissa..ei koditon päihdeongelmainen tai kadulla asuva psykoosisairas osaa hakea mitään toimeentulotukia tai pysty pitämään asuntoa. Täällä on oikeaa köyhyyttä ja syrjäytymistä!
Ei nuo ongelmat ole "köyhyyttä", vaan päihde- ja mielenterveysongelmia. Kaikille olisi parempi jos puhuttaisiin asioista niiden oikeilla nimillä.
Ikävä kyllä, työttömyys ja alkoholismi kulkevat käsikädessä. Ihan työssäkäyvistäkin, tutkimusten mukaan, yli puolet on jo alkoholin suurkuluttajia eli kohtuukäytön rajat napsahtaa viikoittain. Todellisuudessa, alkoholistien määrä ja kulutetun alkoholin määrä on huomattavasti suurempi mitä virallisissa tiedoissa.
Työttömäksi joutuminen ei ainakaan vähennä alkoholin käyttöä.
Työttömyys ja huoli tulevaisuudesta aiheuttaa valtavasti stressiä, unettomuutta ja ahdistusta, jota sitten lievitetään alkon voimin. Alkoholi on "pikalääke" paeta hetkeksi pään sisäistä helvettiä.Työttömyys voi hyvin lisätä alkoholiongelmien riskiä, mutta entä sitten? Suurin osa työttömistä käyttää alkoholia vain kohtuudella jos lainkaan. Sitä paitsi myös osa töissäkäyvistä ja jopa selvästi köyhyysrajan yläpuolella olevista ihmisistä kärsii sellaisista alkoholi- ja elämänhallintaongelmista, joiden takia rahat loppuu joskus kesken ennen aikojaan ja ruoka-apuun on pakko turvautua.
Kenen etua se palvelee, jos päihteistä ja muista syistä johtuvien ongelmien väitetään johtuvan köyhyydestä?
muotoilin huonosti kommenttini. Tarkoitin sitä, että jos työssäkäyvä on tottunut rentoutumaan alkoholin parissa, työpaikka ja erityisesti säänöllinen palkka (jota kukaan ei halua vaarantaa) antaa hänelle motivaatiota pitää juominen hallinnassa. Viikolla ehkä muutama olut työpäivän jälkeen. perjantaina sitten otetaan kunnolla ja lauantaina ehkä krapularyyppy. Sunnuntaina skarppina vastaanottaan alkava työviikko.
Tällainen tyyppi, menettäessään työpaikkansa ja säännölliset tulonsa, voi suurella todennäköisyydellä, hukuttaa huolensa pulloon.
Työttömyys ei ainakaan paranna alkoholismia.
Olen työttömien kanssa työni kautta tekemisissä.
Olen monta kertaa kuullut saman tarinan. Yrityksen "korvaamaton ykköstykki", jonka elämän täyttää työ, harrastukset, kuntosali, jooga, kulttuuririennot, matkailu, jää työttömäksi.
Enää ei ole varaa harrastuksiin. Kaveripiiri kaikkoaa. Työkaverit kaikkoaa. Sosiaalinen elämä supistuu. Elämä hajoaa.
Identiteetti romahtaa.
lopulta teet "keskivaikeasti masentuneena", "kuntouttavassa työtoiminnassa" orjatöitä pesulassa.
olet yksi niistä, joiden työttömyyden syyksi pistetään tilastoissa mielenterveysongelmat ja alkoholismi vaikka pitkittynyt työttömyys AIHEUTTI sinulle masentumisen.
kuntouttava työtoiminta ei paranna tilannettasi. tunnet olosi vain surkeammaksi, koska työpanoksesi arvioidaan nolla euron arvoiseksi.
Se ei tarjoa sinulle taloudellista liikkumavaraa, mitä palkkatyö.
Mielenterveysongelmat ja alkoholismi voi ehkä joissain tapauksissa johtua työttömyydestä, mutta entä sitten? Olisi silti väärin väittää, että mielenterveysongelmista ja alkoholismista johtuvat ongelmat johtuisi työttömyydestä. Jos tällainen moniongelmainen ihminen paranee sairauksistaan ja saa elämänsä kuntoon, hän voi elää oikein hyvää elämää, vaikkei koskaan saisi töitä.
Julkisuustemppu, jolla koitetaan kupata yhteiskunnalta lisää veronmaksajien rahaa toiminnan pyörittämiseen.
Kuinka moni noistakin on oikeasti avun tarpeessa.