Lue keskustelun säännöt.
Saako vanhempi pimittää lapselta häntä koskevia tärkeitä tietoja?
04.05.2014 |
Mitä olette mieltä: Saako vanhempi olla kertomatta lapselle häntä koskeviä lapsen elämään vaikuttavia asioita? Esimerkkejä voisivat olla vaikkapa lapsen asperger tai ADHD, hedelmättömyys (voidaan joskus tietää varmasti jo lapsena), vanhemman valitsemaan sukupuoleen leikattu intersukupuolisuus, puuttuvat kivekset tai munasarjat, perinnölliset sairaudet, adoptiotausta jne.
Muutamat esimerkeistä ovat sellaisia, että lapsi kyllä tietää olevansa erilainen, muttei tiedä miksi. Onko oikein jättää kertomatta ja antaa asian tulla lapselle eteen vasta aikuisuudessa?
Sukulaisillani on yläkouluikäinen tyttö jolla on selvä ja vaikea asperger. Tytön elämä on todella hankalaa ja hän on selvästi onneton ja ahdistunut. Vanhemmat eivät kuitenkaan suostu hankkimaan tytölle diagnoosia tai mitään apua. Koulu on yrittänyt järjestää apua, mutta vanhemmat kieltävät sen. Tyttö itse ei tiedä mikä häntä vaivaa vaikka kaikki ympärillä olevat vähänkään asioista perillä olevat huomaavat aspergerin.
Kommentit (23)
[quote author="Vierailija" time="04.05.2014 klo 15:08"]
Klassinen asperger erottuu kyllä selvästi. Varsinkin jos on työn puolesta päässyt perehtymään asiaan.
ap
[/quote]
Varmaan sitten kerrot meille, mikä on klassinen asperger. Meillä on ihan diagnoosin saanut asperger-tyttö, mutta meille lääkäri väitti, että ei ole olemassa mitään klassista aspergeria vaan lukuisia yksilöllisiä muotoja. Siksi ei pidä mennä sanomaan lapselle, että hän on jotain tai ei ole jotain siksi, että on asperger, koska kyseessä on monen asian summa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Eikö teillä ole mitään mielipidettä? Täällä palstalla luulisi olevan ihmisiä, joilla on jopa omakohtaista kokemusta. Ennen oli todella tavallista, ettei lapselle olisi kerrottu mitään näistä esimerkeistä. Olisi saanut ihan yksi ihmetellä ja kärsiä.
[quote author="Vierailija" time="04.05.2014 klo 15:12"]
Käsittääkseni hyvin monet adoptiolapset ovat tunteneet itsensä adoptioperheissään erilaisiksi, vaikka eivät ole tienneet adoptiosta. Etnisen taustan lisäksi perimä vaikuttaa mm. taipumuksiin, kiinnostuksen kohteisiin, lahjakkuuksiin, ulkonäköön tarkemmin, luonteenlaatuun, musikaalisuuteen, perinnöllisiin sairauksiin jne. Lapsi ei tosiaan ole nykytietämyksen mukaan "tabula rasa" syntyessään!
Lapsi osaa verrata itseään muihin ja huomaa kyllä outoutensa.
[/quote]
Ja ihan yhtä usein biologiset lapset tuntevat olevansa outoja perheissään!