Onko vika minussa?

Tuntuu että olen tulossa hulluksi, mutta en kestä enää miehen puhumattomuutta. En tiedä olenko itse vain jotenkin sekaisin ja kaikki tämä on pääni sisällä, mutta mielestäni suhteemme ei ole normaali ja miehen mielestä kaikki on hyvin jos minä vain jättäisin hänen kyseenalaistamisensa rauhaan ja kaikki hänen ongelmansa johtuvat myös minun painostuksesta.

Minun ongelmani on se että mies ei koskaan näytä tunteita minua kohtaan enää ellei ole humalassa. Minä teen jokaisen aloitteen seksiin paitsi jos mies on kännissä. Minä kerron rakastavani miestä johon hän ehkä joskus vastaa. Minä kaipaan läheisyyttä ja yhteistä aikaa ja mies usein ääneen toivoo että en tulisi liian lähelle. Kun yritän puhua omista tunteistani mies sanoo sen olevan mielipiteeni eikä hän sille mitään mahda ja suuttuu.

Olen yrittänyt pyytää häntä kertomaan jos on ollut huono päivä tai kaipaa etäisyyttä jotta en silloin häiritse mutta hän ei koskaan sano mitään koska minun pitäisi kuulemma tietää hänen tunteensa.

Anteeksi että on näin sekavaa, mutta kertokaa te mistä mahtaa olla kyse.