Mitä teette kun kumppani ottaa teistä eron?
Mikä on selviämismekanisminne? Oletteko cool calm and collected? Ryyppäättekö? Kuntoiletteko? Ahmitteko? Vajoatteko itsesääliin? Kiroatteko kumppanin? Kaikkea edellistä?
Kommentit (26)
Juhlin sitä monta päivää. Pari vikaa vuotta oli niin surkeita, mutta lasten takia sinnittelin. Nyt tajuan, ettei olisi pitänyt. M40
Olen varmaan hieman fatalisi kun en halua liian paljoa ajatella tai suunnitella asiaa etukäteen. (Avioehtoa pidemmälle)....
Mä oon aina pitänyt erojen yhteydessä tipattoman ja keskittynyt kuntoilemaan.
Ryyppäämisellä eron käsittely vaan pitkittyisi.
Ajattelin viimeks, että hyvä et tajusi lähteä. Kuntoilin enemmän, ostin uusia vaatteita, nukuin hyvin, näin ystäviäni jne .. vuoden päästä löysin paremman miehen. Ei elämä eroon lopu.
Onneksi minua ei ole koskaan jätetty, vaan olen jättänyt itse kumppanini kolme kertaa huokaisten helpotuksesta.
Olen toki laihtunut syömättömyyttäni, koska ero ei ole kuitenkaan jättäjänkään kannalta mikään läpihuutojuttu.
Ei minulle ainakaan.
Perusteettomasti tai toisen ihmisen (=pettämisen) vuoksi en ole koskaan ketään jättänyt.
Katsellaan sitten JOS sellainen on ajankohtaista. Ennakkoon turha miettiä tuollaisia.
Bailasin ja kuntoilin ankarasti. Kuulostaa omituiselta, mutta arkisin hyvät tavat, viikonloppuisin jotain muuta. Ajattelin etten katsokaan miehiin päin ainakaan vuoteen. Kahden kuukauden kuluttua kuvioihin ilmestyi nykyinen mieheni ja vei jalat alta saman tien. Tässä sitä ollaan edelleen.
Vierailija kirjoitti:
Katsellaan sitten JOS sellainen on ajankohtaista. Ennakkoon turha miettiä tuollaisia.
Sinua ei ole koskaan jätetty. Oletko 12-vuotias?
Vierailija kirjoitti:
Onneksi minua ei ole koskaan jätetty, vaan olen jättänyt itse kumppanini kolme kertaa huokaisten helpotuksesta.
Olen toki laihtunut syömättömyyttäni, koska ero ei ole kuitenkaan jättäjänkään kannalta mikään läpihuutojuttu.
Ei minulle ainakaan.
Perusteettomasti tai toisen ihmisen (=pettämisen) vuoksi en ole koskaan ketään jättänyt.
Sinua ei ole siis petetty eikä jätetty, mutta itse olet kolmesti jo jättänyt. Deittipalstojen miehet innosta kirkuen haluavat kanssasi vakavan parisuhteen, koska tietävät että lähdet menemään nopsaan, ja lankeat aina samantyylisiin renttuihin?? :D
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Katsellaan sitten JOS sellainen on ajankohtaista. Ennakkoon turha miettiä tuollaisia.
Sinua ei ole koskaan jätetty. Oletko 12-vuotias?
En ole. Olen 43-vuotias ja ollut saman miehen kanssa yhdessä 26 vuotta. Ennen häntä en seurustellut.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Katsellaan sitten JOS sellainen on ajankohtaista. Ennakkoon turha miettiä tuollaisia.
Sinua ei ole koskaan jätetty. Oletko 12-vuotias?
Sinä taidat olla, jos hämmästyt siitä, että joku voi muodostaa pysyvän parisuhteen vaikka loppuelämäksi. Eroprosentti ei sentään vielä sataa ole, vaikka korkea onkin. Esimerkiksi isovanhempani olivat yhdessä 76 vuotta. Olivat toistensa ensimmäiset ja viimeiset rakkaudet.
Minua ei ole jätetty, mutta erotessa aina koen suurta helpotusta. Elämä tuntuu jännittävältä ja uudelta. Kaikki on mahdollista.
En ole ikinä kokenut niin en osaa sanos. Sen kerran kun eronnut niin toisella meni kolmisen vuotta päästä yli siitä. Vaikka ei sitä mitä meillä lopussa oli voinut edes parisuhteeksi kutsua.
Kävisinpä itsellä niin hyvä tuuri.
Nauttisin vapaudesta, ja tekisin kaikkia niitä asioita jotka jäi nuorena tekemättä, kun piti alkaa leikkimään ja perustamaan perhettä.
Olisi varmasti helpompaa pitää yhteyttä ystäviin ja kavereihin.
Järkyttyisin, surisin. Selviäisin kyllä jaloilleni, mutta en usko että haluaisin parisuhdetta enää itselleni. En ainakaan kun lapset ovat pieniä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onneksi minua ei ole koskaan jätetty, vaan olen jättänyt itse kumppanini kolme kertaa huokaisten helpotuksesta.
Olen toki laihtunut syömättömyyttäni, koska ero ei ole kuitenkaan jättäjänkään kannalta mikään läpihuutojuttu.
Ei minulle ainakaan.
Perusteettomasti tai toisen ihmisen (=pettämisen) vuoksi en ole koskaan ketään jättänyt.
Sinua ei ole siis petetty eikä jätetty, mutta itse olet kolmesti jo jättänyt. Deittipalstojen miehet innosta kirkuen haluavat kanssasi vakavan parisuhteen, koska tietävät että lähdet menemään nopsaan, ja lankeat aina samantyylisiin renttuihin?? :D
Kaikki ei ole huonoja puolisoja vaan siinä toisessa on tosiaan aina vika. Kun et ole paska kumppani niin saat olla se joka jättää. Mitä ihmeellistä siinä on?
eri
Itku puhdistaa kehosta stressihormoneja.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Katsellaan sitten JOS sellainen on ajankohtaista. Ennakkoon turha miettiä tuollaisia.
Sinua ei ole koskaan jätetty. Oletko 12-vuotias?
Mä olen 45 ja mua ei ole koskaan jätetty. Aina olen itse jättänyt. Ja onhan se jättäjällekin raskasta varsinkin jos on pitkä suhde takana ja lapsia.
Todennäköisesti menetän mielenterveyden rippeet lopullisesti.