Lue keskustelun säännöt.
Turhauttaako muitakin "huolilapset" ja muut heikommat, joiden mukaan mennään aina?
10.12.2020 |
Aina lässytetään siitä miten heikoimmat pitää saada pysymään mukana, mutta ollaan hiljaa siitä miten parhaimmiston ei anneta saavuttaa omaa potentiaaliaan. Etäkoulu on hyvä esimerkki. Olen täysin vakuuttunut siitä, että lähikoulu pyörii tällä hetkellä vain tämän pienen erityisporukan takia. Monet ovat saavuttaneet parempia tuloksia etäkoulussa, koska opetus ei etene huolilasten ehdolla. Jos huolilapsi haluaa tehdä uintiliikkeitä lattialla, se ei ole yhteisestä ajasta pois vaan opettaja voi etäyhteydellä auttaa tavallisia, oppimiskykyisiä ja -haluisia lapsia.
En ymmärrä miten nykyisellä inkluusiolla, sosiaalisella sekoittamisella ja muulla on niin vahva kannatus. Ihmiset eivät luontaisesti halua toimia näin eikä homma tuo lisäarvoa kenellekään.
Kommentit (26)
Niin ja se tärkein, saako nuo erityistarpeiset lapset riittävästi apua ja tukea? Itse olin kolme vuotta erityisluokalla neurologisen ongelmani vuoksi, sitten kun todettiin, että olin kehittynyt riittävästi taidoiltani, niin siirrettiin normaaliluokalle. Itse olen lähinnä kiitollinen, että sain kohdennettua tukea, eikä vain laitettu heti normaaliin kouluun, jossa todennäköisesti olisin pärjänyt huonosti. Nykyinen systeemi ei palvele oikein ketään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tavallaan ymmärrän. Meilläkin oli koulussa sellainen sisäänpäinkääntynyt, matematiikkaa harrastava kaveri, joka ei osannut yhtään olla ryhmässä. Tätä olisi pitänyt erikseen paapoa ja ottaa kaikkeen mukaan, sanoi äitinsä ja opettajakin. Mutta ei lapset tai aikuisetkaan jaksa sellaista, niinpä häntä kiusattiin.
Se on se tasa-arvopsykoosi sellainen. Mutta en minä halua asioista päättämään mitään näitä AV-sosiaalidarwinistejakaan joiden mielestä muiden lapset pitää uunittaa että oma seisoo kasan huipulla
Ihan ystävällisessä hengessä. oletko Ap koskaan pohtinut vakavasti, että kenties olet ns. mul.kku?
Onko sinulle koskaan vihjailtu jotain tällaista niin että olisit itse huomannut?
Kilpaurheilijoiden/urheilun parissa varttuunena minulla on vahva usko tasoryhmiin. Ne tasoryhmät ei luonnollisesti ole mitenkään lukkoon lyötyjä vaan osoittamalla kyvykkyyttä voi nousta ylemmäs. Alemmalla tasolla suorittavien ei myöskään tarvitse kärsiä liiallista huonommuuden tunnetta, kun on tasaisempia vertaisryhmäläisiä.
Miksei voisi soveltaa myös esim. koulumaailmassa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En ymmärrä näitä netti-darwinisteja, jotka olettavat olevansa jotakin eliittiä, vaikka ovat itseasiassa sosiaalisesti pahnanpohjimmaisia. Ihminen on laumaeläin: se joka ei sopeudu, tulee toimitetuksi laumasta ulos. Suomeksi sanottuna tällaisia kiusataan ja halvekistaan. Se on luonnonlaki, jonka Darwinkin tiesi. Evoluutio ei ole sorvannut kiusaamista pois, joten sillä on tarve ja tilaus. Niin se vain on.
Opettakaa siis lapsenne sosiaalisiksi ja urheilulliseksi. Älyä saa ja pitää olla, mutta ei pidä kusettaa itseään kuvittelemaan, että joku hikikomori kopissaan olisi millään tavalla luonnollinen ilmiö. Ei ole.
Vierailija kirjoitti:
Kilpaurheilijoiden/urheilun parissa varttuunena minulla on vahva usko tasoryhmiin. Ne tasoryhmät ei luonnollisesti ole mitenkään lukkoon lyötyjä vaan osoittamalla kyvykkyyttä voi nousta ylemmäs. Alemmalla tasolla suorittavien ei myöskään tarvitse kärsiä liiallista huonommuuden tunnetta, kun on tasaisempia vertaisryhmäläisiä.
Miksei voisi soveltaa myös esim. koulumaailmassa.
Koska silloin sen alimman tasoryhmän kymppi olisi parhaimman ryhmän viitonen. Kun haettaisiin keskiasteen opintoihin, alimman tasoryhmän parhaat ohittaisi kirkaasti koko keskiryhmän ja parhaimmiston heikoimmat eli lukiot täyttyisi porukasta, joka ei osaa mitään ja saa äidinkielestä arvosanan 10, koska tunnistaa kirjaimet.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tavallaan ymmärrän. Meilläkin oli koulussa sellainen sisäänpäinkääntynyt, matematiikkaa harrastava kaveri, joka ei osannut yhtään olla ryhmässä. Tätä olisi pitänyt erikseen paapoa ja ottaa kaikkeen mukaan, sanoi äitinsä ja opettajakin. Mutta ei lapset tai aikuisetkaan jaksa sellaista, niinpä häntä kiusattiin.
No minä kyllä jaksoin lapsena ottaa hiljaisemmat mukaan porukkaan.
Ehkä kannattaa miettiä että onko itsessä ja/tai lapsessa jotain kehittymisen paikkaa, jos jonkun ihmisen hiljaisuus ja sisäänpäinkääntyneisyys aiheuttaa sen ettei voi esim. tervehtiä ystävällisesti tai jos toisen hiljaisuus aiheuttaa itsessä pakonomaista kiusaamista?
Ehkä tässä on se syy, miksi heikoimman vuoksi pitää mennä, kun 9/10 ihmisestä ei omaa sosiaalisia taitoja sen verran että voisi hyväksyä hiljaisen ihmisen omana itsenään.
Vierailija kirjoitti:
Tavallaan ymmärrän. Meilläkin oli koulussa sellainen sisäänpäinkääntynyt, matematiikkaa harrastava kaveri, joka ei osannut yhtään olla ryhmässä. Tätä olisi pitänyt erikseen paapoa ja ottaa kaikkeen mukaan, sanoi äitinsä ja opettajakin. Mutta ei lapset tai aikuisetkaan jaksa sellaista, niinpä häntä kiusattiin.
Tässäkin olisi pitänyt opettaa sosiaalisia taitoja sekä kykyä ymmärtää erilaisuutta niille ”normaaleille” kiusaajalapsille. Tuskinpa heillä kotiolot ovat kunnossa, mikäli saavat toisen kiusaamisesta palkintonsa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei se etäkoulu ole mikään autuaaksitekevä myöskään rauhalliselle ja hyvin oppivalle. Kyllä meidän tytär ainakin sanoo, että etäkoulussa ei opeteta kuten lähiopetuksessa. Etäkoulussa ei myöskään voi kysyä jos opettaja vain monotoonisesti luennoi ja lopuksi sanoo, että tehkää tähän aiheeseen kuuluvat tehtävät huomiseksi.
Ei se luennointi pelkästään ole opettamista johon pitäisi aina kuulua vuorovaikutusta oppilaiden kanssa.
Ymmärrän kyllä pointtisi siihen, että aina mennään "vähemmistön" ehdoilla, mutta tuo etäkoulu ei ole siitä hyvä esimerkki.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kilpaurheilijoiden/urheilun parissa varttuunena minulla on vahva usko tasoryhmiin. Ne tasoryhmät ei luonnollisesti ole mitenkään lukkoon lyötyjä vaan osoittamalla kyvykkyyttä voi nousta ylemmäs. Alemmalla tasolla suorittavien ei myöskään tarvitse kärsiä liiallista huonommuuden tunnetta, kun on tasaisempia vertaisryhmäläisiä.
Miksei voisi soveltaa myös esim. koulumaailmassa.
Koska silloin sen alimman tasoryhmän kymppi olisi parhaimman ryhmän viitonen. Kun haettaisiin keskiasteen opintoihin, alimman tasoryhmän parhaat ohittaisi kirkaasti koko keskiryhmän ja parhaimmiston heikoimmat eli lukiot täyttyisi porukasta, joka ei osaa mitään ja saa äidinkielestä arvosanan 10, koska tunnistaa kirjaimet.
Vähän vedit mutkia suoriksi? Miksi alin tasoryhmä saisi helpotuksia arvostelukriteereissä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei turhauta. Enemmän turhauttaa heikoimmassa asemassa olevien laiminlyönti, jota apn kaltaiset haluaisivat edistää.
Vierailija kirjoitti:
Ei se etäkoulu ole mikään autuaaksitekevä myöskään rauhalliselle ja hyvin oppivalle. Kyllä meidän tytär ainakin sanoo, että etäkoulussa ei opeteta kuten lähiopetuksessa. Etäkoulussa ei myöskään voi kysyä jos opettaja vain monotoonisesti luennoi ja lopuksi sanoo, että tehkää tähän aiheeseen kuuluvat tehtävät huomiseksi.
Ei se luennointi pelkästään ole opettamista johon pitäisi aina kuulua vuorovaikutusta oppilaiden kanssa.
Ymmärrän kyllä pointtisi siihen, että aina mennään "vähemmistön" ehdoilla, mutta tuo etäkoulu ei ole siitä hyvä esimerkki.
Ei voi kysyä? Miten se on mahdollista? Teamsissa ja Meetissa voi laittaa pikaviestejä tai kysyä ihan mikrofonin kautta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En ajattele samalla tavalla. Minun lapsista vanhin on tällainen lahjakas tapaus. Oppi lukemaan 4-vuotiaana itse, 5-vuotiaana laski kertolaskuja. Koulussa on aina ollut muita edellä kirkkaasti. Toki parannettavaakin on; käsiala on surkeaa ja piirtäminenkin alkoi tosi myöhään. Opettaja on antanut hänelle aina normaalien tehtävien jälkeen vaativampia, ja minusta se on riittänyt hänen lahjakkuutensa tukemiseen. Kotiin tullessaan lapsi nimittäin alkaa opetella asioita itsekseen ja kyselee meiltä vanhemmilta paljon.
Ylpein hetki lapsestani oli kun opettaja sanoi, että lapseni on monesti puuttunut kiusaamiseen ja osaa olla hyvä kaveri toisille. Ajattelen niin, että koulu on hänelle enemmän näiden asioiden harjoittelua varten, ja varmasti koulussa saa myös haastetta esim. kädentaidoissa ja kuvaamataidossa. Omia lahjakkuuksia kehittää sitten vapaa-ajalla.
Kannattaa miettiä niinkin, että jos lapsi tarvitsee kehittääkseen lahjakkuuttaan jo peruskoulutasolla kovin paljon opettajan apua ja tukea, niin onko hän sittenkään huippulahjakas? Kyllä koulu on rehellisesti sanottuna enemmän kasvatuslaitos kuin opetuslaitos, ja hyvä niin sillä kasvatusta lapset tarvitsevat. Huomaahan sen kiusaamismääristäkin. Osa aikuisista edelleen kuvittelee, että kiusatuksi tullaan jostain tietystä syystä, eikä ymmärretä ryhmäilmiötä taustalla, johon opettajan on tärkeää puuttua.
Käsittääkseni myös ei-huolilapset eivät kaikki selvinneet etäkoulussa. Monelta pieneltä koululaiset ei löydy itseohjautuvuutta ja ennen kaikkea, monella vanhemmalla ei ole aikaa, hermoja tai kykyjä auttaa lasta kouluasioissa.
Kannatan kevätlukukaudelle hybridimallia. Luokat puoliksi ja kouluun vuoropäivin/viikoin. Toinen puoli etäilee ja ottaa osaa esim Teamsin avulla välillä.
Vierailija kirjoitti:
Käsittääkseni myös ei-huolilapset eivät kaikki selvinneet etäkoulussa. Monelta pieneltä koululaiset ei löydy itseohjautuvuutta ja ennen kaikkea, monella vanhemmalla ei ole aikaa, hermoja tai kykyjä auttaa lasta kouluasioissa.
Mun lapseni ei todellakaan ole huolilapsi, mutta etäkoulu oli hänelle todella vaikeaa juuri tuon itseohjautuvuuden vuoksi.
Mun lapsilla meni hyvin etäkoulu ja toivottavasti jatkuu etänä tammikuussa. Voihan huolilapset pitää lähiopetuksessa jos ne ei selviä muuten.
Kansal.l.issosialismin opit nousevat joka puolella.
Ei turhauta. Mutta se turhauttaa jos huolilapset ei saa niin paljon tukea kun tarvitsisi.