Lue keskustelun säännöt.
Opiskelu käy mielenterveydelle!
27.04.2014 |
Koulujutut tulee säännöllisesti uniin, myös koululomien aikana. Vitsi :(
Kommentit (9)
25 vuotta yo-kirjoituksista ja vieläkin nään niistä unta välillä. :D
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
AP, sun kannattaa oikeasti hakea apua. Mielenterveyttä ei kannata vaarantaa opiskelun takia! Kannattaa varata aika psykiatrille, pääset helposti esim. YTHS:n kautta hoitoon jos olet yliopisto-opiskelija. Kannattaa harkita myös lääkitystä, esimerkiksi neuroleptit voisivat auttaa sinua opiskeluun liittyvissä stressitiloissa. Tsemppiä!
Miten ikinä tulette pärjäämään töissä???
[quote author="Vierailija" time="27.04.2014 klo 22:19"]
Miten ikinä tulette pärjäämään töissä???
[/quote]
Kaikki eivät töihin välttämättä edes halua. Itse olen vasta valmistunut maisteri ja olen harkinnut alkamista pysyvästi sossun elätiksi, asumistuki ja toimeentulotuen perusosa riittävät mainiosti. Olen saanut töistä tarpeekseni kesä- ja osa-aikatöiden kautta.
[quote author="Vierailija" time="27.04.2014 klo 22:08"]
Niin mullakin, jatkuvasti. Herään usein paniikissa ja luulen että olen unohtanut palauttaa jonkun tehtävän.
[/quote]
En kyllä näe opinnoista unia. Saa nähdä muuttuuko tilanne jatko-opintojen myötä, en usko että stressaan niistä jos teen työni aina huolella valmiiksi.
Herään sen sijaan aamuisin jostakin ulkomailta, jonkun ihanan naisen vierestä. Eilen olin unessa voittanut matkan konserttiin Chicagon konserttitalolle, ja joku nuori nätti nainen oli voittanut toisen vastaavan palkinnon. Hotelliongelmien vuoksi jouduimme unessa yöpymään sviitissä, mikä ei haitannut valtavasti kumpaakaan. Arkitodellisuus potkaisee sitten aika rumasti, mielummin olisin jatkanut unia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Opiskelu on rankkaa tunnolliselle puurtajalle, joka haluaa aina tehdä parhaansa. Itse en osannut ottaa vapaata (lukea romaania, katsoa tv:ta jne.), kun aina oli joku tehtävän deadline tai iso kirjatentti tulossa. Masennuin ja laihduin.
Valmistumisesta on nyt 10 vuotta, enkä ole kokenut työelämää missään vaiheessa noin stressaavana, vaikka kotona on pienet lapsetkin ja työ henkisesti raskasta.
Samaa mieltä! Onneksi opinnot ovat aivan loppusuoralla. Opiskeleminen ei oikein sovi minulle henkisesti, kun stressaa kaikki tekemättömät työt, joita riittää.
Ei tule ikävä yliopistoon, kun olen viimein puristanut gradun itsestäni irti!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ottakaa rennosti, ihmiset hyvät! Kyse ei ole mistään oikeasti kuolemanvakavasta asiasta. Isoimman osan mokista saa soviteltua eikä kenenkään elämä lopu, vaikkei joka kokeesta tulisikaan kymppiä. Täydellinen suorittaminen ei ole se, millä nykymaailmassa pärjää. On osattava löytää ne tärkeimmät jutut, ja jätettävä vähemmän tärkeät vähälle huomiolle tai huomioimatta kokonaan. Riippuu toki alasta, mutta monella alalla esim. suhteiden luominen (=päätön hengailu kavereiden kans) voi olla tulevaisuuden kannalta yhtä tärkeää kuin varsinainen opiskelu. Myös työssä jaksamisen kannalta kannattaa jo tässä vaiheessa opetella semirento asenne. Eivät ne menestyneet miehetkään ole öitään tenttien takia valvoneet.
Niin mullakin, jatkuvasti. Herään usein paniikissa ja luulen että olen unohtanut palauttaa jonkun tehtävän.