Onko täällä sen ikäisiä jotka muistaa kun oli pankkikirjat käytössä?
Kommentit (41)
säästöpankin kirja otettiin viimeviikolla pois, tilalle tuli pelkkä tilinumero. poisotolla uhkailtiin jo pari vuotta mutta en uskonut siihen, käytin kirjaa noin kaksi kertaa vuodessa nostoihin ja aina piti tehdä selvitys parin kolmen tuhannen nostoista.
Muistan.
Muistan myös kaupankäynnin oravan nahoilla.
Minulla oli ensimmäinen pankkikirja muistaakseni vuonna 1948. Nyt on tallessa PYP:n kirja vuosilta 1954-1992, KOP:n kirja vuosilta 1954-1966 molemmat käsin täytettyinä ja Postipankin kirja 1989-1991, joka on jo matriisikirjoittimella täytetty.
Onko nyt ihan varmaa, etteivät ne ole enää voimassa?
Ainakin 1986 tuli sitten pankin nuorten pankkikortti ja kirjalla ennen sitä?
Kyllä oli 60-luvulla. Muistan kun menin kesällä serkkupojan luokse niin pankkikirjaan oli merkitty tilillä ollut summa.
Joku erilainen pankkikirja oli kun olin muualla pankeissa kuin kotikaupungissa. Muistaako kukaan oliko tuollaista kakkoskirjaa silloin? Yhden pankkikirjan olen säästänyt muistoksi.
Vierailija kirjoitti:
Yrittikö kukaan kirjoittaa itse lisää panoja ja saldoa?
Mitähän hyötyä siitä olisi ollut?
Minulla oli ruskea pankkikirja. Muistan, kun lapsena ollessa virkailija kirjoitti siihen käsin ne vähät tapahtumat. Myöhemmin tekniikka kehittyi ja virkailija laittoi pankkikirjan matriisikirjoittimeen, joka printtasi tapahtumat pankkikirjan sivulle. Silloin se oli jo sinikantinen kirja.
Oravan kuva oli siinä kannessa. Tosi on!
Vierailija kirjoitti:
Yrittikö kukaan kirjoittaa itse lisää panoja ja saldoa?
Luuletkos, että ne tiedot olisi ollut pelkästään siinä omassa pankkikirjassa?
Vierailija kirjoitti:
Muistan.
Muistan myös kaupankäynnin oravan nahoilla.
Muistan myös ajan, kun koulussa opetettiin kirjoittamaan yhdyssanat oikein...
Mun kaikki pankkikirjat on hyvässä tallessa.
Vierailija kirjoitti:
Yrittikö kukaan kirjoittaa itse lisää panoja ja saldoa?
Minä en muista huomanneeni kertaakaan tuollaista. Olisi kyllä ollut aika tyhmää lisäillä mitään, koska joka ikiseen merkintään tuli leima. Leimasimet pidettiin kassakaapissa, kun konttori oli kiinni, eikä niitä koskaan annettu lähellekään asiakasta. Epäilykset olisi myös ollut helppo tarkistaa kassakirjoista yms., koska kaikki merkittiin muistiin ja alkuperäiset merkinnät matkustivat päivittäin pääkonttorille.
Henkilökunnalle väärentäminen oli tietenkin helpompaa, mutta ei helppoa. Kiinni jääminen oli helppoa.
Nro 13
Vierailija kirjoitti:
Muistan. Kultapossukerho.
Postipankin Leijonakantinen!
Ennen pankkiautomaateja pankkikonttoreita oli huomattavasti enemmän ja joka pankilla oli omat konttorinsa vieri vieressä: PSP, KOP, SYP, OP, SP, STS ja HOP. Postipankin asiakkaat pystyvät nostamaan rahaa myös postitoimipaikoissa.
Vierailija kirjoitti:
Minulla oli ruskea pankkikirja. Muistan, kun lapsena ollessa virkailija kirjoitti siihen käsin ne vähät tapahtumat. Myöhemmin tekniikka kehittyi ja virkailija laittoi pankkikirjan matriisikirjoittimeen, joka printtasi tapahtumat pankkikirjan sivulle. Silloin se oli jo sinikantinen kirja.
Oravan kuva oli siinä kannessa. Tosi on!
Silloin KOP oli vielä sinivalkoisen pääoman linnake!
Olen kuullut että ihan muutama vuosi sitten olisi ollut jossain käytössä. Vanhuksille kun ollut ihan mahdotonta kai luopua niistä,
Kylläpä kyllä. Pankkineiti kirjoitti Yhdyspankin kirjaan summat käsin. Silloin asioitiin vielä henkilökohtaisesti tiskillä, sekä panot että nostot.
Minäpä muistan kun niitä nollia oli pankkikirjassa aika paljon.
1963 satasesta tuli markka.
Onko tuosta nyt edes niin kauan? 😄 Noin - 95 teininä sain kauhean kinuamisen ja riitelyn jälkeen pankkikirjani itselleni. Eipä tullut tuhlailtua, kun rahaa piti käydä nostamassa pankin tiskiltä. Olivat vielä niin tarkkoja pankissa, että välillä soittivat kotiin, ja kysyivät saako lapselle antaa rahaa.
En muista, vaikka olen kolmekymppinen. Mutta muistan varmaan ikuisesti milloin kuulin pankkikirjoista ensimmäisen kerran. Hain toimeentulotukea joskus siihen aikaan kun se oli vielä viimeisiä vuosia kunnilla. Netistä löytyvässä hakuohjeessa neuvottiin, että hakemuksen liitteeksi vaaditaan pankkikirja (tai kopio siitä). Piti selvittää mikä se oikein on ja hämmennys oli suuri kun selvisi, ettei niitä ole ollut enää aikoihin. Hakemukset ja liitteet piti muutenkin toimittaa ainakin enimmäkseen paperisina. Joku kunnan katala juoni tehdä tuen hakemisesta mahdollisimman vaikeaa? En käsitä. En millään jaksa uskoa, että ohjeisiin on kopioitu sellaisenaan tekstiä parinkymmenen vuoden takaa. Joka tapauksessa onneksi toimeentulotuki siirtyi kelalle. Tapahtui Jyväskylässä n. vuonna 2014.
Kyllä muistan ajan. Toki muistan vielä paremmin sen ajan kun pankit olivat toiminnassa ja pankkineidit palvelivat konttoreissa joka kylässä kaupungissa.