Poliisi 16-vuotiaan pojan epäillystä murhasta: Vakava teko ”ihan omassa sfäärissään”

Vierailija kirjoitti:

Kukaan tämän tapauksen  tekijöistä ei ansaitse lievempään tuomiota. Ihan yhdessä tuumin tehty murha. Ikää yli 16-vuotta todistetusti jokaisella. Jokaisella heistä on ollut mahdollisuus poistua paikalta ja soittaa apua.

Samaa mieltä. Ei yksikään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Voisiko Veetille perustaa jonkin muistorahaston tms.?

Ai Atsolle joku almurahasto, että anteeksi, kun emme ottaneet huoltasi todesta ja olet nyt kuollut? Anteeksi nyt vaan, mutta Atson vanhemmille Atsoa ei tuo mikään raha takaisin. Asioille pitää vihdoin tehdä jotain ja se tarkoittaa kiusaajan ottamista vastuuta teoistaan.

Niin. Raha ei tuo rakasta lasta takaisin. Muistan kerran vuosia sitten, kun siskoni ajoi veljen kanssa ulos tieltä. Selvisivät hengissä. Isäni itki vielä viimekin vuonna, ettei tiedä, miten olisi selvinnyt, jos heidät olisi viety niin äkkiä. Hänen isänsä kuoli tapaturmaisesti aikoinaan.

Tuollainen menetys, minkä Atson vanhemmat ovat kokeneet ei ikinä häviä. Toivon, että saavat oikeutta.

 Tekijät kuitenkin istuu vain pari-kolme vuotta, sitten vaihdetaan nimet ja hiusten värit ja jatketaan elämää kuin mitään ei olisi tapahtunut. Koska tämän ikäiset ei Suomessa kovia tuomiota saa vaikka olisi murha kyseessä, toivotaan nyt vaan sitten että edes yhdestä tekijästä tulisi kunnon kansalainen. 

En tiedä, onko se oikeutta. 

Ja tietävät sen. Pari krokotiilin kyyneltä ja ”hyvää käytöstä” vankilassa, niin päästetään aiemmin pois. Kuollutta ei saa takaisin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ja mitä ne aikuisten keinot mielestäsi ovat? Ei pikkulapsen komentaminen ja kuriin paneminen ole hulluna räyhäämistä. Kasvatussuhde ei ole tasavertainen.

Hyvin tiedetään, mihin johtaa neuvotteleminen ja keskustelu, kun kaikenlainen yleisten sääntöjen noudattaminen ja aikaihmisten totteleminen on jäänyt oppimatta.

Täällä jokainen aikuinen on rehennellyt huutaneensa ja rähjänneensä asiattomasti. Pikkulapsille. Ja tällä vielä ylpeillään. Mistähän ne lapset mallinsa ottavat? Aikuisilta tietty.

Jokunen, ei jokainen. Eikä todellakaan asiattomasti, vaan lopettaakseen kiusaamisen. Ja siinä se ongelma juuri on. Suurin osa aikuisista ei tee yhtään mitään, vaikka vieressä tapetaan alaikäistä.

Joo-o ja sitten samaan aikaan huudetaan lastensuojelua avuksi, ihan kuin se olisi pelastus kaikkeen. Jokaisen aikuisen pitää puuttua ja kiusaajille pitää saada stoppi, ei pelkästään papereita täyttämällä. Onko se sitten kiusaajan siirto toiseen kouluun? Ehkä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eikö joku läheinen nyt voi järjestää keräystä uhrin hautajaisia ajatellen? Puolet Suomen kansasta haluaa muistaa tätä jotenkin. En ole ikinä lotkauttanut korvaani teoille mutta tämä on vienyt jopa yöuneni

Eikö Atson muiston kunnioittamiseksi ja vaalimiseksi voisi perustaa jonkinlaisen säätiön, jonka toiminta auttaisi kiusaamisen kohteeksi joutuneita ja kehittäisi keinoja kiusaamisen estämiseksi?

Säätiön sijaan voitaisiin tehdä laki kiusaamisen kriminalisoinnista ja ottaa kunnon keinot käyttöön. Kunnon keinot tarkoittavat kiusaajan siirtämistä koulusta ja ehkä jopa kaupungista. Eräänlainen häpeäpaalu ennen kuin mitään tällaista ehtii tapahtua.

Tässä mielestäni ideaa. Kiusaamisen kriminalisointi ja siirto koulusta ilmoituksen kera uuteen kouluun kuulostaa hyvältä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eikö joku läheinen nyt voi järjestää keräystä uhrin hautajaisia ajatellen? Puolet Suomen kansasta haluaa muistaa tätä jotenkin. En ole ikinä lotkauttanut korvaani teoille mutta tämä on vienyt jopa yöuneni

Eikö Atson muiston kunnioittamiseksi ja vaalimiseksi voisi perustaa jonkinlaisen säätiön, jonka toiminta auttaisi kiusaamisen kohteeksi joutuneita ja kehittäisi keinoja kiusaamisen estämiseksi?

Säätiön sijaan voitaisiin tehdä laki kiusaamisen kriminalisoinnista ja ottaa kunnon keinot käyttöön. Kunnon keinot tarkoittavat kiusaajan siirtämistä koulusta ja ehkä jopa kaupungista. Eräänlainen häpeäpaalu ennen kuin mitään tällaista ehtii tapahtua.

Kriminalisointi olisi varmaan paikallaan, onhan kiusaaminen väkivaltaa, mutta ei se yksistään ongelmaa ratkaisisi. Eikä nuo kaksi ehdotusta sulje pois toisiaan – molemmat olisi tarpeeseen.

Onhan poliisikin nimenomaan painottanut ennaltaehkäisyn tärkeyttä.

Ennaltaehkäisy nyt vaan ei toimi. Lapseni luokalla on tällainen Atson tyyppinen poika. Sain kuulla jo syksyn alussa, että poikaa kiusataan luokassa. Tiedän, ketkä näin tekevät ja miten he toimivat.  Loka-marraskuussa luokanopettaja ja joku, joka vastaa kiusaamisen ennalta ehkäisystä, pitivät tunnin alussa puhuttelun. Luuletteko, että auttoi? Tiedän, että jatkuu edelleen. Hiljaisena, mutta kytee. Ulos luokasta tuollaiset johonkin häpeäkoppiin. Opettajat ovat täysin hampaattomia näissä asioissa, koska niillä ei ole keinoja. Vanhemmat vastuuseen myös.

Ei mikään muutu, ellei mitään muuteta. Nyt on tarkoituksena aikaansaada muutosta ja eri alojen toimijoilta toivotaan yhteistyötä ja ideoita.

Joku ylempänä esimerkiksi ehdotti tällaista toimintaa: ”Säätiön varoilla voitaisiin kouluttaa opettajia ja vaikka harrastusten ohjaajia kohtaamaan ha pysäyttämään väkivaltaisia lapsia. Voitaisiin järjestää kouluille Aseman Lasten Friends-koulutuksia, joiden avulla lasten taidot handlata vaikeat tunteensa kehittyisivät, niin kiusaajien kuin uhrien, kuin sivustakatsojienkin.”

Mielestäni loistava ajatus.

Tosi fantsuu. Eli perustetaan sellainen KiVa-koulu. KiVa Koulu® olisi sellainen kiusaamisen vastainen toimenpideohjelma – tutkimusten mukaan yksi toimivimmista. Ohjelman tavoitteina ovat kiusaamisen ehkäiseminen, tehokas puuttuminen kiusaamistilanteisiin ja jatkuva seuranta.

Jep, jep. Onnistuu varmasti. Minäkin tiedän todella monta kaunista säätiötä, joiden tarkoitus on vain nostaa jalustalle pari patsastelijaa. Rahat menevät  papereiden pyörittämiseen.

Ihmeen negatiivista ajattelua. Yllämainittu oli jonkun rakentavaksi tarkoitettu ehdotus, eikä mikään ainoa ratkaisu.

Tarkoitus on keksiä uusia keinoja.

Ärähdin, koska KiVa -koulu ajattelu on juuri tuollaista kauniiden sanojen ylistystä ilman todellista vastuuta. Ei negatiivisuutta, vaan konkretiaa nykytilanteesta. Onhan tuo poikajoukkokin ollut KiVa-koulussa. Miten se näkyy?

Kerroin jo aiemmin tuosta lapseni luokalla olevasta kiusaamistapauksesta, joka on lähes kuin Atson tapaus. Opettajat tekevät minkä pystyvät, mutta jos luokalla on tuollaisia, jotka vain yltyvät nuhtelusta, niin säätiö on ihan yhtä tyhjän kanssa. Kyllä teoista pitää tulla seurauksia. Tässä seuraus on se, että yksi taatusti kiltti, ystävällinen oppilas on kuollut. "Kavereidensa" kuoliaaksi pahoinpitelemänä. 

Syksyn mittaan ip-lehdissä käytiin keskustelua siitä miksi se on kiusattu joka vaihtaa koulua, ei kiusaaja. Tuon asetelman ainakin voisi muuttaa, kiusaajalle lähtö. Miksi kiusaaja lopettaisi kun mitään seuraamuksia ei epäsosiaalisuudesta ole?

Kiusaaja vain etsii uuden uhrin. Meiltä sai kenkää kaksi likkaa jotka pahoinpiteli jonkun tytön. Mutta vissiin se hakattu tyttökin vaihtoi koulua, ehkä hävetti jäädä samaan kouluun tuon tapauksen jälkeen. Vaikka eihän hänellä ollut mitään hävettävää, vaan niillä kahdella idiootilla. Toisaalta maisemanvaihdos ehkä teki hänelle hyvää sen sijaan että olisi jäänyt silmätikuksi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eikö joku läheinen nyt voi järjestää keräystä uhrin hautajaisia ajatellen? Puolet Suomen kansasta haluaa muistaa tätä jotenkin. En ole ikinä lotkauttanut korvaani teoille mutta tämä on vienyt jopa yöuneni

Eikö Atson muiston kunnioittamiseksi ja vaalimiseksi voisi perustaa jonkinlaisen säätiön, jonka toiminta auttaisi kiusaamisen kohteeksi joutuneita ja kehittäisi keinoja kiusaamisen estämiseksi?

Säätiön sijaan voitaisiin tehdä laki kiusaamisen kriminalisoinnista ja ottaa kunnon keinot käyttöön. Kunnon keinot tarkoittavat kiusaajan siirtämistä koulusta ja ehkä jopa kaupungista. Eräänlainen häpeäpaalu ennen kuin mitään tällaista ehtii tapahtua.

Kriminalisointi olisi varmaan paikallaan, onhan kiusaaminen väkivaltaa, mutta ei se yksistään ongelmaa ratkaisisi. Eikä nuo kaksi ehdotusta sulje pois toisiaan – molemmat olisi tarpeeseen.

Onhan poliisikin nimenomaan painottanut ennaltaehkäisyn tärkeyttä.

Ennaltaehkäisy nyt vaan ei toimi. Lapseni luokalla on tällainen Atson tyyppinen poika. Sain kuulla jo syksyn alussa, että poikaa kiusataan luokassa. Tiedän, ketkä näin tekevät ja miten he toimivat.  Loka-marraskuussa luokanopettaja ja joku, joka vastaa kiusaamisen ennalta ehkäisystä, pitivät tunnin alussa puhuttelun. Luuletteko, että auttoi? Tiedän, että jatkuu edelleen. Hiljaisena, mutta kytee. Ulos luokasta tuollaiset johonkin häpeäkoppiin. Opettajat ovat täysin hampaattomia näissä asioissa, koska niillä ei ole keinoja. Vanhemmat vastuuseen myös.

Ei mikään muutu, ellei mitään muuteta. Nyt on tarkoituksena aikaansaada muutosta ja eri alojen toimijoilta toivotaan yhteistyötä ja ideoita.

Joku ylempänä esimerkiksi ehdotti tällaista toimintaa: ”Säätiön varoilla voitaisiin kouluttaa opettajia ja vaikka harrastusten ohjaajia kohtaamaan ha pysäyttämään väkivaltaisia lapsia. Voitaisiin järjestää kouluille Aseman Lasten Friends-koulutuksia, joiden avulla lasten taidot handlata vaikeat tunteensa kehittyisivät, niin kiusaajien kuin uhrien, kuin sivustakatsojienkin.”

Mielestäni loistava ajatus.

Tosi fantsuu. Eli perustetaan sellainen KiVa-koulu. KiVa Koulu® olisi sellainen kiusaamisen vastainen toimenpideohjelma – tutkimusten mukaan yksi toimivimmista. Ohjelman tavoitteina ovat kiusaamisen ehkäiseminen, tehokas puuttuminen kiusaamistilanteisiin ja jatkuva seuranta.

Jep, jep. Onnistuu varmasti. Minäkin tiedän todella monta kaunista säätiötä, joiden tarkoitus on vain nostaa jalustalle pari patsastelijaa. Rahat menevät  papereiden pyörittämiseen.

Ihmeen negatiivista ajattelua. Yllämainittu oli jonkun rakentavaksi tarkoitettu ehdotus, eikä mikään ainoa ratkaisu.

Tarkoitus on keksiä uusia keinoja.

Ärähdin, koska KiVa -koulu ajattelu on juuri tuollaista kauniiden sanojen ylistystä ilman todellista vastuuta. Ei negatiivisuutta, vaan konkretiaa nykytilanteesta. Onhan tuo poikajoukkokin ollut KiVa-koulussa. Miten se näkyy?

Kerroin jo aiemmin tuosta lapseni luokalla olevasta kiusaamistapauksesta, joka on lähes kuin Atson tapaus. Opettajat tekevät minkä pystyvät, mutta jos luokalla on tuollaisia, jotka vain yltyvät nuhtelusta, niin säätiö on ihan yhtä tyhjän kanssa. Kyllä teoista pitää tulla seurauksia. Tässä seuraus on se, että yksi taatusti kiltti, ystävällinen oppilas on kuollut. "Kavereidensa" kuoliaaksi pahoinpitelemänä. 

Syksyn mittaan ip-lehdissä käytiin keskustelua siitä miksi se on kiusattu joka vaihtaa koulua, ei kiusaaja. Tuon asetelman ainakin voisi muuttaa, kiusaajalle lähtö. Miksi kiusaaja lopettaisi kun mitään seuraamuksia ei epäsosiaalisuudesta ole?

Kiusaaja vain etsii uuden uhrin. Meiltä sai kenkää kaksi likkaa jotka pahoinpiteli jonkun tytön. Mutta vissiin se hakattu tyttökin vaihtoi koulua, ehkä hävetti jäädä samaan kouluun tuon tapauksen jälkeen. Vaikka eihän hänellä ollut mitään hävettävää, vaan niillä kahdella idiootilla. Toisaalta maisemanvaihdos ehkä teki hänelle hyvää sen sijaan että olisi jäänyt silmätikuksi.

Ja menivätkö samaan kouluun vai eri? Mitkä ovat koulun mahdollisuudet koulu- tai nuorisokotiin laittamisessa? Entä koulusta erottaminen ja eristäminen määräajaksi? Pallottelen vaihtoehtoja, kun lasten koulussa on vastaavanlainen tilanne.

” Yhteiskunnan on tehtävä enemmän, jotta tällainen ei enää koskaan toistu. Lapsista ja nuorista on huolehdittava, on toimittava lasten suojelemiseksi, on oltava riittävää hoitoa ja tukea, on etsittävä, jos on kateissa, on laitettava rajat ja on puututtava, jos herää huoli ja niin edelleen.

Vastuu on yhteiskunnan, jonka tehtävänä on antaa riittävät työkalut ja voimavarat. Samalla vastuu on myös sen jokaisen yksittäisen ammattilaisen, joka kohtaa juuri sen yhden, yksittäisen nuoren, joka tarvitsee juuri sillä hetkellä joko parempaa tukea tai tehokkaampaa puuttumista. Yksittäisistä asioista muodostetaan ne tilastot.

Koskelan murha ei koskaan katoa eikä koskaan unohdu: ei niiltä, jotka uutisten jälkeenkin jatkavat asian kanssa elämistä eri tavoin tämän rikoksen uhreina tai niiltä, jotka työnsä puolesta asiaa eri paikoissa nyt hoitavat ja tulevat hoitamaan. Murhan ei pidä unohtua myöskään niiltä, joiden vastuulla on muutoksien aikaansaaminen. Murhan ei siten pidä unohtua myöskään juuri sinulta." https://poliisi.fi/blogi/-/blogs/rikos-jonka-pitaisi-muuttaa-maailmaa

Kiusaamisen, siis oikeilla termeillä kouluväkivallan kriminalisointi ja väkivallan tekijän siirtäminen pois. Ei suinkaan toiseen tavalliseen kouluun toisten riesaksi, vaan kovennetun kurin, kasvatuksen koulukotiin suoraan. Ja pidemmäksi aikaa, kuin tavallinen koulu.

Tällaiseen koulukotiin opettajille ja muille kasvattajille, erityishoitajille hyvä palkka ja onnistuneesta sosiaalistamisesta erityispalkkio.

Jos näin voidaan ehkäistä väkivaltaa ja viattomien elämän pilaamista, verovaroja tähän.

” Epäilty poikakolmikko otettiin kiinni jo saman päivän aikana.

Yhden epäillyn vanhempi oli ollut yhteydessä poliisiin.

– Sieltä on tullut tietoa myös siitä, että jonkinnäköinen tapahtuma olisi ollut, mutta ei tarkemmin, että kuka olisi tehnyt ja mitä olisi tehnyt. Vanhemman ilmoituksesta oli apua, että pystyimme niin nopeasti yksilöimään nämä paikalla olleet henkilöt. Osittain vanhemman ansiosta ja osittain poliisin omien tutkimusten perusteella saimme epäillyt selville.”

Ainoaa vähän edes suoraselkäistä toimintaa osoittava teko muuten niin selkärangattomassa teossa.

Vierailija kirjoitti:

Kiusaamisen, siis oikeilla termeillä kouluväkivallan kriminalisointi ja väkivallan tekijän siirtäminen pois. Ei suinkaan toiseen tavalliseen kouluun toisten riesaksi, vaan kovennetun kurin, kasvatuksen koulukotiin suoraan. Ja pidemmäksi aikaa, kuin tavallinen koulu.

Tällaiseen koulukotiin opettajille ja muille kasvattajille, erityishoitajille hyvä palkka ja onnistuneesta sosiaalistamisesta erityispalkkio.

Jos näin voidaan ehkäistä väkivaltaa ja viattomien elämän pilaamista, verovaroja tähän.

Olen täysin samoilla linjoilla kanssasi.

Vastuuta ei pitäisi vierittää yhteiskunnan kontolle, kyseessä on yksilön vastuu. Jokainen vastaa itse siitä millaisiksi lapsensa kasvattaa, kiusaako itse vai ei, katsooko läpi sormien kiusaamista työpaikalla.

Kyllä lapset ja nuoret tietävät, että kiusaaminen eli kouluväkivalta on väärin. Kiusaajat vain _nauttivat_ kiusaamisesta, ja kun seurauksia ei ole, miksi lopettaakaan?

Tätä mietin itsekin, ja tämän takia nämä puheet kiusaamisen kriminalisoinnista ja että "pitää tehdä nyt oikeasti jotain että kiusaamiseen puututtaisiin!" tuntuvat hieman tekopyhiltä.

Olen ollut itsekin kiusattu, joskaan fyysistä väkivaltaa en ole kokenut vaan kiusaaminen on ollut aina henkistä ja ulkopuolelle jättämistä. Niin kauan kuin kiusaaminen ei mene aivan äärimmilleen niin ketään samassa kaveripiirissä olevaa ei oikeasti kiinnosta puuttua siihen, eikä sitä haluta oikeastaan edes nähdä. Kiusaajat voivat vuosien ajan alistaa, lytätä, syrjiä, jättää kaikkien porukoiden ulkopuolelle ja vaikka kiusattu olisi itse kaikille mukava ja kiltti niin ei kukaan silti jaksa välittää toisten ongelmista (tai no tietysti löytyy heitäkin jotka välittävät, mutta harvassa ovat).

Sitten jos tuo kiusattu tapetaankin niin yhtäkkiä kaikki ovatkin huomanneet kiusaamisen ja ovat kovaan ääneen syyttämässä kiusaajia, että "ihan kamalaa!", "aivan hirveitä tyyppejä!", "nyt kaikki resurssit että kiusattuja voitaisiin auttaa!". Todellisuudessa moni elää vuosikausia porukassa jossa jotakuta kiusataan ja saattaa jopa kaveerata näiden kiusaajien kanssa, kiusaajathan ovat monesti näitä suosittuja joilla on paljon kavereita ja kiusattu se jolla on tosi vähän/ei yhtään kaveria. Monesti kiusaajat saavat kiusatun myös tuntemaan, että vika on itsessä eikä ansaitsekaan parempaa kohtelua.

En tahdo syyllistää ketään ja ymmärrän että vaatii rohkeutta nousta kiusaajia vastaan eikä ketään voi tietenkään pakottaa olemaan kiusatulle ystävä, mutta tosiasia on silti se että pitkään kestävä kiusaaminen on mahdollista vain sellaisessa ympäristössä jossa a) kiusaajien annetaan kiusata eli muut hiljaa olemalla hyväksyvät kiusaamisen ja b) kiusattu on niin yksin, ettei hänellä ole mahdollisuutta puolustautua eikä lähteä pois kiusaajien luota, koska ei ole ketään muitakaan.

Vierailija kirjoitti:

Vastuuta ei pitäisi vierittää yhteiskunnan kontolle, kyseessä on yksilön vastuu. Jokainen vastaa itse siitä millaisiksi lapsensa kasvattaa, kiusaako itse vai ei, katsooko läpi sormien kiusaamista työpaikalla.

Kyllä lapset ja nuoret tietävät, että kiusaaminen eli kouluväkivalta on väärin. Kiusaajat vain _nauttivat_ kiusaamisesta, ja kun seurauksia ei ole, miksi lopettaakaan?

Aivan, ja nauttivat siitä vallantunteesta. No, voipa vähän tunne nyt hiipua ainakin näillä mahdollisilla murhaajilla, sen verran monta joulua saattaa olla edessä kiven sisässä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

yleensähän se häirikkö-kiusaaja ja se hiljainen kiltti kohtaavat varmaan sen takia, että kummallakaan ei ole kavereita. Sitten se kiltti vaan on sen häirikkö-kiusaajan seurassa, kun ei ole muutakaan tai se häirikkö-kiusaaja aina vaan tuppautuu sen kiltin kylkeen kiinni. Kukaan muu ei halua olla noiden kanssa, koska ovat erilaisia ku8n muut ja sitten ne kaksi vaan jatkavat kieroutunutta kaveruuttaan.

Atsosta kyllä pidettiin. Oli aivan super kiltti ja kiva kaikille. Oli alakuloinen kun tavattiin samana päivänä kun joutui murhatuksi.

Pitäisikö kiusaajat siirtää toiseen kouluun ja kiusaajaoppilas ja hänen perheensä laittaa sosiaalitoimen seurantaan?

Ehdottomasti. Kiusaajan koti on pahasti rikki. Tässäkin tapauksessa kaikilla kolmella tekijällä rikkinäinen koti.

Toivottavasti et ajattele, että kaikki eroperheet ovat jotain turvallisuusriskejä, sillä noin puolet avioliitoista päätyvät eroon. Ja eron syitähän on ziljoona. Yhtä hyvin se toinen liitto voi olla hyvinkin seesteinen ja ensimmäinen täynnä ongelmia.

Yleensä eron syy on kuitenkin aina se sama: on valittu väärä puoliso. 

Vangeista yli 90 % on eroperheistä. Niin että kyllä se rikkinäinen koti nyt vaan on riskitekijä, vaikka monet ns. huvikseen eroavat koittavat itselleen ja muille muuta vakuuttaa. Eivät lapset ole immuuneja kaltoinkohtelulle.

Vierailija kirjoitti:

Tätä mietin itsekin, ja tämän takia nämä puheet kiusaamisen kriminalisoinnista ja että "pitää tehdä nyt oikeasti jotain että kiusaamiseen puututtaisiin!" tuntuvat hieman tekopyhiltä.

Olen ollut itsekin kiusattu, joskaan fyysistä väkivaltaa en ole kokenut vaan kiusaaminen on ollut aina henkistä ja ulkopuolelle jättämistä. Niin kauan kuin kiusaaminen ei mene aivan äärimmilleen niin ketään samassa kaveripiirissä olevaa ei oikeasti kiinnosta puuttua siihen, eikä sitä haluta oikeastaan edes nähdä. Kiusaajat voivat vuosien ajan alistaa, lytätä, syrjiä, jättää kaikkien porukoiden ulkopuolelle ja vaikka kiusattu olisi itse kaikille mukava ja kiltti niin ei kukaan silti jaksa välittää toisten ongelmista (tai no tietysti löytyy heitäkin jotka välittävät, mutta harvassa ovat).

Sitten jos tuo kiusattu tapetaankin niin yhtäkkiä kaikki ovatkin huomanneet kiusaamisen ja ovat kovaan ääneen syyttämässä kiusaajia, että "ihan kamalaa!", "aivan hirveitä tyyppejä!", "nyt kaikki resurssit että kiusattuja voitaisiin auttaa!". Todellisuudessa moni elää vuosikausia porukassa jossa jotakuta kiusataan ja saattaa jopa kaveerata näiden kiusaajien kanssa, kiusaajathan ovat monesti näitä suosittuja joilla on paljon kavereita ja kiusattu se jolla on tosi vähän/ei yhtään kaveria. Monesti kiusaajat saavat kiusatun myös tuntemaan, että vika on itsessä eikä ansaitsekaan parempaa kohtelua.

En tahdo syyllistää ketään ja ymmärrän että vaatii rohkeutta nousta kiusaajia vastaan eikä ketään voi tietenkään pakottaa olemaan kiusatulle ystävä, mutta tosiasia on silti se että pitkään kestävä kiusaaminen on mahdollista vain sellaisessa ympäristössä jossa a) kiusaajien annetaan kiusata eli muut hiljaa olemalla hyväksyvät kiusaamisen ja b) kiusattu on niin yksin, ettei hänellä ole mahdollisuutta puolustautua eikä lähteä pois kiusaajien luota, koska ei ole ketään muitakaan.

Olen todella pahoillani kaikesta kokemastasi. Sanoitit tyhjentävästi sen, mitä monet varmasti ajattelevat. Kiusaajat pyrkivät hämärtämään rajaa hyväksytyn ja kielletyn toiminnan välillä.

Ja usein myös aikuiset ovat niin laiskoja, etteivät tee mitään vaan olettavat jonkun muun hoitavan.

” Tätä mietin itsekin, ja tämän takia nämä puheet kiusaamisen kriminalisoinnista ja että "pitää tehdä nyt oikeasti jotain että kiusaamiseen puututtaisiin!" tuntuvat hieman tekopyhiltä.

Olen ollut itsekin kiusattu, joskaan fyysistä väkivaltaa en ole kokenut vaan kiusaaminen on ollut aina henkistä ja ulkopuolelle jättämistä. Niin kauan kuin kiusaaminen ei mene aivan äärimmilleen niin ketään samassa kaveripiirissä olevaa ei oikeasti kiinnosta puuttua siihen, eikä sitä haluta oikeastaan edes nähdä. Kiusaajat voivat vuosien ajan alistaa, lytätä, syrjiä, jättää kaikkien porukoiden ulkopuolelle ja vaikka kiusattu olisi itse kaikille mukava ja kiltti niin ei kukaan silti jaksa välittää toisten ongelmista (tai no tietysti löytyy heitäkin jotka välittävät, mutta harvassa ovat).

Sitten jos tuo kiusattu tapetaankin niin yhtäkkiä kaikki ovatkin huomanneet kiusaamisen ja ovat kovaan ääneen syyttämässä kiusaajia, että "ihan kamalaa!", "aivan hirveitä tyyppejä!", "nyt kaikki resurssit että kiusattuja voitaisiin auttaa!". Todellisuudessa moni elää vuosikausia porukassa jossa jotakuta kiusataan ja saattaa jopa kaveerata näiden kiusaajien kanssa, kiusaajathan ovat monesti näitä suosittuja joilla on paljon kavereita ja kiusattu se jolla on tosi vähän/ei yhtään kaveria. Monesti kiusaajat saavat kiusatun myös tuntemaan, että vika on itsessä eikä ansaitsekaan parempaa kohtelua.

En tahdo syyllistää ketään ja ymmärrän että vaatii rohkeutta nousta kiusaajia vastaan eikä ketään voi tietenkään pakottaa olemaan kiusatulle ystävä, mutta [bold] tosiasia on silti se että pitkään kestävä kiusaaminen on mahdollista vain sellaisessa ympäristössä jossa a) kiusaajien annetaan kiusata eli muut hiljaa olemalla hyväksyvät kiusaamisen ja b) kiusattu on niin yksin, ettei hänellä ole mahdollisuutta puolustautua eikä lähteä pois kiusaajien luota, koska ei ole ketään muitakaan. [bold/]”

Lainaan tähän viestiäsi, koska siinä on ratkaisun avaimet tähän ongelmaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

yleensähän se häirikkö-kiusaaja ja se hiljainen kiltti kohtaavat varmaan sen takia, että kummallakaan ei ole kavereita. Sitten se kiltti vaan on sen häirikkö-kiusaajan seurassa, kun ei ole muutakaan tai se häirikkö-kiusaaja aina vaan tuppautuu sen kiltin kylkeen kiinni. Kukaan muu ei halua olla noiden kanssa, koska ovat erilaisia ku8n muut ja sitten ne kaksi vaan jatkavat kieroutunutta kaveruuttaan.

Atsosta kyllä pidettiin. Oli aivan super kiltti ja kiva kaikille. Oli alakuloinen kun tavattiin samana päivänä kun joutui murhatuksi.

Pitäisikö kiusaajat siirtää toiseen kouluun ja kiusaajaoppilas ja hänen perheensä laittaa sosiaalitoimen seurantaan?

Ehdottomasti. Kiusaajan koti on pahasti rikki. Tässäkin tapauksessa kaikilla kolmella tekijällä rikkinäinen koti.

Toivottavasti et ajattele, että kaikki eroperheet ovat jotain turvallisuusriskejä, sillä noin puolet avioliitoista päätyvät eroon. Ja eron syitähän on ziljoona. Yhtä hyvin se toinen liitto voi olla hyvinkin seesteinen ja ensimmäinen täynnä ongelmia.

Yleensä eron syy on kuitenkin aina se sama: on valittu väärä puoliso. 

Vangeista yli 90 % on eroperheistä. Niin että kyllä se rikkinäinen koti nyt vaan on riskitekijä, vaikka monet ns. huvikseen eroavat koittavat itselleen ja muille muuta vakuuttaa. Eivät lapset ole immuuneja kaltoinkohtelulle.

Ja narsistien lapsista varmaan kaikilla on erilaisia mielenterveysongelmia, ja monilla myös päihdeongelmia. Johtuu narsistien harjoittamasta perheväkivallasta. Jokainen narsistihan on väkivaltainen, mutta yleensä vain perheensä keskuudessa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

yleensähän se häirikkö-kiusaaja ja se hiljainen kiltti kohtaavat varmaan sen takia, että kummallakaan ei ole kavereita. Sitten se kiltti vaan on sen häirikkö-kiusaajan seurassa, kun ei ole muutakaan tai se häirikkö-kiusaaja aina vaan tuppautuu sen kiltin kylkeen kiinni. Kukaan muu ei halua olla noiden kanssa, koska ovat erilaisia ku8n muut ja sitten ne kaksi vaan jatkavat kieroutunutta kaveruuttaan.

Atsosta kyllä pidettiin. Oli aivan super kiltti ja kiva kaikille. Oli alakuloinen kun tavattiin samana päivänä kun joutui murhatuksi.

Pitäisikö kiusaajat siirtää toiseen kouluun ja kiusaajaoppilas ja hänen perheensä laittaa sosiaalitoimen seurantaan?

Ehdottomasti. Kiusaajan koti on pahasti rikki. Tässäkin tapauksessa kaikilla kolmella tekijällä rikkinäinen koti.

Toivottavasti et ajattele, että kaikki eroperheet ovat jotain turvallisuusriskejä, sillä noin puolet avioliitoista päätyvät eroon. Ja eron syitähän on ziljoona. Yhtä hyvin se toinen liitto voi olla hyvinkin seesteinen ja ensimmäinen täynnä ongelmia.

Yleensä eron syy on kuitenkin aina se sama: on valittu väärä puoliso. 

Vangeista yli 90 % on eroperheistä. Niin että kyllä se rikkinäinen koti nyt vaan on riskitekijä, vaikka monet ns. huvikseen eroavat koittavat itselleen ja muille muuta vakuuttaa. Eivät lapset ole immuuneja kaltoinkohtelulle.

Tuskin moni huvikseen eroaa, varsinkaan jos on lapsia. Ja lapsi kyllä vaistoaa, jos vanhemmat sinnittelevät väkisin yhdessä ilman keskinäistä rakkautta. Jos eroaa toimimattomasta liitosta, niin se ei ole lapsen kaltoinkohtelua.

Olisi tietysti kaikkien kannalta parasta, ettei liian hätäisesti perustettaisi perhettä, vaan tutustuttaisiin ensin kunnolla. Eikä liian hätäisesti kannata toki erotakaan, vaan pitää tehdä työtä liiton eteen.

Mistä vedit tuon, että vangeista 90% on eroperheistä? Jotenkaan en usko, että tuollaisia tietoja joltain vanhoilta jääriltä aletaan vankilassa kysellä. :D

Menee kyllä niin off topic, mutta oli pakko kommentoida, kun joku niistä eroperheistä koko ajan puhuu.

Vierailija kirjoitti:

Jotenkin ihan kamalaa.Toivon että näitä murhaperheitä ei aleta enemmänkin syrjimään tai kaltoinkohtelemaan.Tämä tuli mieleen kun tunteet ovat nyt selvästi pinnassa. Nyt pitää rauhoittua ja olla ihmisiksi

Joo, saattaapi olla, että leikkitreffit on peruttu.

Vierailija kirjoitti:

” Tätä mietin itsekin, ja tämän takia nämä puheet kiusaamisen kriminalisoinnista ja että "pitää tehdä nyt oikeasti jotain että kiusaamiseen puututtaisiin!" tuntuvat hieman tekopyhiltä.

Olen ollut itsekin kiusattu, joskaan fyysistä väkivaltaa en ole kokenut vaan kiusaaminen on ollut aina henkistä ja ulkopuolelle jättämistä. Niin kauan kuin kiusaaminen ei mene aivan äärimmilleen niin ketään samassa kaveripiirissä olevaa ei oikeasti kiinnosta puuttua siihen, eikä sitä haluta oikeastaan edes nähdä. Kiusaajat voivat vuosien ajan alistaa, lytätä, syrjiä, jättää kaikkien porukoiden ulkopuolelle ja vaikka kiusattu olisi itse kaikille mukava ja kiltti niin ei kukaan silti jaksa välittää toisten ongelmista (tai no tietysti löytyy heitäkin jotka välittävät, mutta harvassa ovat).

Sitten jos tuo kiusattu tapetaankin niin yhtäkkiä kaikki ovatkin huomanneet kiusaamisen ja ovat kovaan ääneen syyttämässä kiusaajia, että "ihan kamalaa!", "aivan hirveitä tyyppejä!", "nyt kaikki resurssit että kiusattuja voitaisiin auttaa!". Todellisuudessa moni elää vuosikausia porukassa jossa jotakuta kiusataan ja saattaa jopa kaveerata näiden kiusaajien kanssa, kiusaajathan ovat monesti näitä suosittuja joilla on paljon kavereita ja kiusattu se jolla on tosi vähän/ei yhtään kaveria. Monesti kiusaajat saavat kiusatun myös tuntemaan, että vika on itsessä eikä ansaitsekaan parempaa kohtelua.

En tahdo syyllistää ketään ja ymmärrän että vaatii rohkeutta nousta kiusaajia vastaan eikä ketään voi tietenkään pakottaa olemaan kiusatulle ystävä, mutta [bold] tosiasia on silti se että pitkään kestävä kiusaaminen on mahdollista vain sellaisessa ympäristössä jossa a) kiusaajien annetaan kiusata eli muut hiljaa olemalla hyväksyvät kiusaamisen ja b) kiusattu on niin yksin, ettei hänellä ole mahdollisuutta puolustautua eikä lähteä pois kiusaajien luota, koska ei ole ketään muitakaan. [bold/]”

Lainaan tähän viestiäsi, koska siinä on ratkaisun avaimet tähän ongelmaan.

Lukemani perusteella moni tiesi kiusaamisesta. Näinhän se menee. Ymmärrän ettei monet uskalla puuttua, etteivät joudu itse kohteeksi. Mulle kävi näin ja kärsin lähes koko ala-asteen. Opettajat käänsi selkänsä ja vanhemmat vähätteli. Kyllä on aikuisten velvollisuus puuttua kiusaamiseen ja järjestää lapsille olosuhteet missä kertoa luottamuksellisesti asioista.