Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

Kysymys teille, aikuisten autismitesteistä tietävät

Vierailija
09.12.2020 |

Olen menossa testeihin, koska autismiin viittaavia ongelmia ja lievempiä omituisuuksia on ollut koko ikäni, erityisesti kaikki ihmisiin ja sosiaalisiin tilanteisiin liittyvä. Lapsena minulla epäiltiinkin jotain "vammaisuutta" mutta 80-luvulla näistä ei vielä tiedetty paljonkaan ja myöhemmin omituisuuteni kuitattiin masennukseksi.

Nyt haluaisin tietää, mitä minun kannattaa kertoa, ja mitä jättää kertomatta: Yleinen diagnosoimattomien autistien kokemus on erilaisuudesta johtuva syrjityksi ja kiusatuksi tuleminen, mutta voiko sellaisesta kertoa? Yritin aikoinaan psykologilla selvittää perimmäistä ongelmaani, miten oppisin pärjäämään ihmisten kanssa, mutta myöhemmin kirjauksista selvisi, että kaikki kokemukseni oli tuomittu harhaisuudeksi, koska minulla oli masennusdiagnoosi. Jossain nettikeskusteluissa olen nähnyt väitteen, että psykologit koulutetaan tai määrätään pitämään kaikkia kiusaamiskokemuksia harhaisuuden merkkeinä, ei kai tilanne voi oikeasti olla noin karmea?

Tietoa, kokemuksia, mielipiteitä? Onko alan ammattilaisia testeissä käyneitä linjoilla?

Kommentit (8)

Vierailija
1/8 |
09.12.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Äh, sana jäi välistä. Tarkoitin siis että ammattilaisia tai testeissä käyneitä.

Vierailija
2/8 |
09.12.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Tiedän asiasta vain siltä osin, mitä olen sivummalta seurannut. Tuttu teki ensin jonkin perustestin ja sitten myöhemmin ados-testin. Arvelisin, että kannattaa kertoa ihan rehellisesti noista lapsuuden ja nuoruuden jutuista. Toisaalta ne osoittavat, että piirteitä ja vuorovaikutusongelmia on esiintynyt jo lapsuudessa, ja toisaalta otaksuisin ammattilaistenkin ymmärtävän, miten aikoinaan ei ole osattu havaita autisminkirjon piirteitä. Tiedetään kyllä, että masennus on monelle seurausta neuropsykiatrisen häiriön kanssa elämisestä. Vuorovaikutusongelmien ohella selvitetään koulussa ja työssä ilmeneviä ongelmia, samoin kuin aistiyliherkkyyksiä, tic-liikkeitä yms. Sori, etten osaa kertoa tarkemmin.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
3/8 |
09.12.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Tiedän asiasta vain siltä osin, mitä olen sivummalta seurannut. Tuttu teki ensin jonkin perustestin ja sitten myöhemmin ados-testin. Arvelisin, että kannattaa kertoa ihan rehellisesti noista lapsuuden ja nuoruuden jutuista. Toisaalta ne osoittavat, että piirteitä ja vuorovaikutusongelmia on esiintynyt jo lapsuudessa, ja toisaalta otaksuisin ammattilaistenkin ymmärtävän, miten aikoinaan ei ole osattu havaita autisminkirjon piirteitä. Tiedetään kyllä, että masennus on monelle seurausta neuropsykiatrisen häiriön kanssa elämisestä. Vuorovaikutusongelmien ohella selvitetään koulussa ja työssä ilmeneviä ongelmia, samoin kuin aistiyliherkkyyksiä, tic-liikkeitä yms. Sori, etten osaa kertoa tarkemmin.

Kiitos vastauksesta! Haluaisin tosiaan olla rehellinen, jotta saisin mahdollisimman todenmukaisen selityksen ongelmilleni. Itsekin näen syyt ja seuraukset tuolla tavalla täysin järkeenkäyvinä, mutta kokemukseni ammattilaisten ymmärryksestä on aika kamala, ja pelkään kaiken sanomani vain vahvistavan väärinkäsityksiä, ja heikentävän mahdollisuuksiani löytää apua tai vastauksia.

Vierailija
4/8 |
09.12.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Onneksi tuo on vain yksi yksittäinen psykologi menneisyydessä. Neuropsykologia on sentään kehittynyt paljon viime vuosina. Ja varmaan tulokseen vaikuttaa sekin, miten esimerkiksi otat katsekontaktia. Voinet kertoa, tuntuuko sinusta epämiellyttävältä toisen katseen kohteena oleminen. Tai onko sinulla paljon arkisia rutiineja ja hieman erikoisempia mielenkiinnon kohteita. Omituisia mieliruokia. Kaikkea tällaista, mihin olet varmaan perehtynyt. Onhan se tärkeää, löytää selityksiä sille, miksi on sellainen kuin on. Kannattaa nähdä myös tuohon liittyvät vahvuudet!

Vierailija
5/8 |
09.12.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Itse pääsin lopulta eläkkeelle kehitysvammaisuudesta.

Toistuvasti epäonnistuin lääkiksen pääsykokeissa. Sitten taustalla oli paljon kaikenlaisia sosiaalisen elämän kommelluksia.

Lopulta todettiin kehitysvammaisuus ja olen nyt turvallisesti eläkkeellä. Siinähän meni melkein kaksikymmentä vuotta asian hoitamisessa. Olisi tullut yhteiskunnalle paljon halvemmaksi, jos asia olisi saatu selville nopeammin.

Vierailija
6/8 |
09.12.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

No, oikeastaan tuon suuntaisia kirjauksia minusta löytyy useammaltakin ammattilaiselta, mutta jokainen on tainnut vain katsoa vain edellisten mielipidettä ja hakenut niille vahvistusta. Ja haluaisin tietää miten saisin tämän kierteen katkaistua, kun ammattilaisen kirjaus painaa omaa kokemustani enemmän. 

Katsekontaktin välttelykin toistuu kirjauksissa useasti, mutta ongelma on, että kaikki omituisuuteni on julistettu masennuksen merkeiksi, kuten myös epämukavuuteni katseen kohteena, luonnostaan ilmeetön olemukseni, epätasainen kykyprofiili WAIS-testissä jne., jne. Kaikki ilmeiset autismin piirteet vain vahvistavat masennusdiagnoosia, kun ammattilaisen auktoriteetilla niin päätetään, ja niiden aiheuttamat vastoinkäymiset ovat pelkkää vainoharhaista kuvitteluani.

Sinä eläkkeelle päässyt: Onneksi sait lopulta ratkaisun asiaan. Oliko sinullakin jotain väärillä diagnooseilla leimaamista, vai miksi siinä meni noin kauan? Vuosikymmeniä on mennyt täälläkin ja voimat alkaa loppua jatkuviin vastoinkäymisiin ja väärin ymmärretyksi tulemiseen.:( 

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
7/8 |
09.12.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Autisminkirjon häiriö on neurobiologinen ilmiö eikä siihen ole mitään parannuskeinoa. Siinä mielessä et välttämättä edes tarvitse diagnoosia. Eri juttu nuorilla, jotka tarvitsevat tukea koulunkäyntiinsä. Mutta ymmärrän kyllä hyvin, että sitä haluaisi tulla nähdyksi omana itsenään eikä väärällä diagnoosilla leimattuna. Toisaalta masennusdiagnoosi ei mielestäni ole kovinkaan paha leima. Mene testeihin vaan uteliaalla mielellä. Voihan se olla ihan positiivinen kokemus.

Vierailija
8/8 |
09.12.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Autisminkirjon häiriö on neurobiologinen ilmiö eikä siihen ole mitään parannuskeinoa. Siinä mielessä et välttämättä edes tarvitse diagnoosia. Eri juttu nuorilla, jotka tarvitsevat tukea koulunkäyntiinsä. Mutta ymmärrän kyllä hyvin, että sitä haluaisi tulla nähdyksi omana itsenään eikä väärällä diagnoosilla leimattuna. Toisaalta masennusdiagnoosi ei mielestäni ole kovinkaan paha leima. Mene testeihin vaan uteliaalla mielellä. Voihan se olla ihan positiivinen kokemus.

Joo, epäilen että jossain tilanteissa se autismi voisi olla jopa pahempi leima ihmisten silmissä, mutta ainakin kuvaisi minua paremmin.

Kaipaan lähinnä itsetuntemusta, erityisesti eräisiin päätöksiin elämässäni, joita en haluaisi tehdä pelkän itsediagnosoinnin pohjalta. (esim. työuran kuvioihin ja lasten hankintaan liittyviä)

-Ap

Kirjoita seuraavat numerot peräkkäin: yksi kaksi kolme