Ambulanssi / lääkäriyksikkö. Mitä lääkäriyksikkö pystyy tekemään mitä tavallinen ambulanssi ei?
Onko siinä enemmän laitteitakin käytössä tai tilaa paremmin toimenpiteille?
Kommentit (42)
Vierailija kirjoitti:
Siellä on lääkäri.
Se tarkoittaa, mitä?
Vierailija kirjoitti:
Siellä on lääkäri.
Ottaako lääkäri myrkytystestin heti?
https://www.who.int/water_sanitation_health/dwq/chemicals/aldicarb.pdf
Vierailija kirjoitti:
Siellä on lääkäri.
Eli voi saada reseptin. Mitä muuta se voi tehdä mitä tavislanssi ei?
Ensihoitaja pystynee tekemään aika pitkälti sen, mitä lääkärilanssin lääkäri, kenttäolosuhteissa ainakin.
Lääkäriyksikkö harvemmin kuljettaa, vaan kyydissä oleva lääkäri jalkautuu sieltä ambulanssin kyytiin. Toki, jos matka-aika on pitkä maanteitse, voi kopteri kuljettaa jos lääkäri on kopterilla tullut eikä maayksiköllä. Lääkärin maayksikkö ei ole kuljettava yksikkö.
Mutta lääkärillä on laajempi lääkevalikoima ( esim kunnon anestesialääkkeet eli kansankielellä unilääkkeet), respiraattori (lue: hengityskone) ja toki ennenkaikkea lääkärin ammattitaito. Tätä lääkäriähän ensihoitajat konsultoiva jos tulee tarve.
Jos esimerkiksi potilas pitää laittaa uneen kentällä, on hyvä että sen tekee henkilö, jolla on siihen sekä koulutus, että runsaasti kokemusta. Ensihoitajat (jotka siellä ambulanssissa siis työskentelevät) osaavat yleensä tämän toki myös, mutta koska toistoa tähän tulee vähemmän kuin lääkärillä, on se aina riski.
Tilaa ei lääkäriyksikössä kyllä ole todellakaan edes ambulanssin sisätilojen verran.
Tässä ainakin Etelä-Suomen mallia.
Terkuin
EH
Vierailija kirjoitti:
Ensihoitaja pystynee tekemään aika pitkälti sen, mitä lääkärilanssin lääkäri, kenttäolosuhteissa ainakin.
Ei kai kuitenkaan mitään leikkauksien kaltaista?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ensihoitaja pystynee tekemään aika pitkälti sen, mitä lääkärilanssin lääkäri, kenttäolosuhteissa ainakin.
Ei kai kuitenkaan mitään leikkauksien kaltaista?
No eipä taida se lääkärikään mitään leikkauksia kenttäolosuhteissa juuri tehdä. Eikä kaikki lääkärikään niihin pysty.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ensihoitaja pystynee tekemään aika pitkälti sen, mitä lääkärilanssin lääkäri, kenttäolosuhteissa ainakin.
Ei kai kuitenkaan mitään leikkauksien kaltaista?
No eipä taida se lääkärikään mitään leikkauksia kenttäolosuhteissa juuri tehdä. Eikä kaikki lääkärikään niihin pysty.
Jotain voi tehdä jos potilas uhkaisi kuolla ilman sitä kuljetuksen aikana, käytännössä lähinnä hätätorakotomia. Myös raskaana olevalle sydänpysähdyksen saaneelle voidaan tehdä kentällä hätäsektio vauvan pelastamiseksi, jos raskaus on sen verran pitkälle edennyt että voi selvitä kohdun ulkopuolella. Mutta nämä on hyvin harvinaisia tilanteita
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ensihoitaja pystynee tekemään aika pitkälti sen, mitä lääkärilanssin lääkäri, kenttäolosuhteissa ainakin.
Ei kai kuitenkaan mitään leikkauksien kaltaista?
No eipä taida se lääkärikään mitään leikkauksia kenttäolosuhteissa juuri tehdä. Eikä kaikki lääkärikään niihin pysty.
Pikaisella googlella ainakin hätäamputaatioita tehdään. Eikö puukotettu/ammuttu/korkeaenergisen vamman saanut voi tarvita hätäleikkausta? Ei mitenkään harvinaisia tapauksia valitettavasti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ensihoitaja pystynee tekemään aika pitkälti sen, mitä lääkärilanssin lääkäri, kenttäolosuhteissa ainakin.
Ei kai kuitenkaan mitään leikkauksien kaltaista?
No eipä taida se lääkärikään mitään leikkauksia kenttäolosuhteissa juuri tehdä. Eikä kaikki lääkärikään niihin pysty.
Pikaisella googlella ainakin hätäamputaatioita tehdään. Eikö puukotettu/ammuttu/korkeaenergisen vamman saanut voi tarvita hätäleikkausta? Ei mitenkään harvinaisia tapauksia valitettavasti.
Korkeaenerginen vamma vaatii kyllä vähän toisenlaista hoitoa, kuin amputaatiota. Ei tuolla kentällä mitään leikkaussalia saada taiottua. Jos on hätäleikkaukselle tarve, niin se on dieseliä vaan. Eli sairaalaan ja vauhdilla.
Voiko eh:t tehdä mitään sisäisille vammoille/verenvuodoille?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ensihoitaja pystynee tekemään aika pitkälti sen, mitä lääkärilanssin lääkäri, kenttäolosuhteissa ainakin.
Ei kai kuitenkaan mitään leikkauksien kaltaista?
No eipä taida se lääkärikään mitään leikkauksia kenttäolosuhteissa juuri tehdä. Eikä kaikki lääkärikään niihin pysty.
Pikaisella googlella ainakin hätäamputaatioita tehdään. Eikö puukotettu/ammuttu/korkeaenergisen vamman saanut voi tarvita hätäleikkausta? Ei mitenkään harvinaisia tapauksia valitettavasti.
Korkeaenerginen vamma vaatii kyllä vähän toisenlaista hoitoa, kuin amputaatiota. Ei tuolla kentällä mitään leikkaussalia saada taiottua. Jos on hätäleikkaukselle tarve, niin se on dieseliä vaan. Eli sairaalaan ja vauhdilla.
"Suurin hyöty hätätorakotomiasta saatiin potilailla, joilla todettiin rintakehän puukotusvamma tai vatsan ampumavamma.
Tutkimuksen perusteella hätätorakotomiaa tulisi yrittää ensihoitoon reagoimattomassa syvässä sokissa olevalle potilaalle, jolla on penetroiva vartalovamma, ja niille tylpän vamman uhreille, joilla tapahtumapaikalla on todettu elonmerkkejä." https://www.duodecimlehti.fi/duo80523
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ensihoitaja pystynee tekemään aika pitkälti sen, mitä lääkärilanssin lääkäri, kenttäolosuhteissa ainakin.
Ei kai kuitenkaan mitään leikkauksien kaltaista?
No eipä taida se lääkärikään mitään leikkauksia kenttäolosuhteissa juuri tehdä. Eikä kaikki lääkärikään niihin pysty.
Pikaisella googlella ainakin hätäamputaatioita tehdään. Eikö puukotettu/ammuttu/korkeaenergisen vamman saanut voi tarvita hätäleikkausta? Ei mitenkään harvinaisia tapauksia valitettavasti.
https://www.iltalehti.fi/terveysuutiset/a/1f94b859-f5a7-4c61-82e7-afadf…
Myös hätäsektioita joutuu joskus harvoin tekemään kenttäolosuhteissa.
Vierailija kirjoitti:
Lääkäriyksikkö harvemmin kuljettaa, vaan kyydissä oleva lääkäri jalkautuu sieltä ambulanssin kyytiin. Toki, jos matka-aika on pitkä maanteitse, voi kopteri kuljettaa jos lääkäri on kopterilla tullut eikä maayksiköllä. Lääkärin maayksikkö ei ole kuljettava yksikkö.
Mutta lääkärillä on laajempi lääkevalikoima ( esim kunnon anestesialääkkeet eli kansankielellä unilääkkeet), respiraattori (lue: hengityskone) ja toki ennenkaikkea lääkärin ammattitaito. Tätä lääkäriähän ensihoitajat konsultoiva jos tulee tarve.
Jos esimerkiksi potilas pitää laittaa uneen kentällä, on hyvä että sen tekee henkilö, jolla on siihen sekä koulutus, että runsaasti kokemusta. Ensihoitajat (jotka siellä ambulanssissa siis työskentelevät) osaavat yleensä tämän toki myös, mutta koska toistoa tähän tulee vähemmän kuin lääkärillä, on se aina riski.Tilaa ei lääkäriyksikössä kyllä ole todellakaan edes ambulanssin sisätilojen verran.
Tässä ainakin Etelä-Suomen mallia.
Terkuin
EH
Osaisiko kokeneet eh:t tehdä kuitenkin samat toimenpiteet kuin lääkärikin, jos lääkäri määrää tekemään ja ohjaa etänä?
Sivusta: mitä eroa on perustason ja vaativan tason ambulanssilla?
Eikö ero ole periaatteessa se että hoitajat eivät tee mitään tunkeutuvia toimenpiteitä?
Kun läheiseni sydän tahdistettiin, odoteltiin lääkärin (?) saapumista paikalle. Ensin saapunut pari teki alustavat toimenpiteet ja myöhemmin saapunut henkilö ohjeisti mitä sitten tehdään.
Hoitotasoinen ja kokenut eh voi kyllä tehdä samat ”temput”, kuin lääkäri ja niitä treenataan simulaatioissa ja muissa harjoituksissa. Mutta edelleen, lääkärillä on enemmän kokemusta ja toistoja. EH kun törmää laidasta laitaan niihin potilaisiin, lääkäri pääosin vain niihin hätätilapotilaisiin. Tässä se merkittävin ero noihin toimenpiteisiin ja niiden tekemiseen.
Hätätorakotomia ja hätäsektio ovat todella harvinaisia kentällä, mutta toki näitä voidaan joutua joskus tekemään. Noita amputaatioita ei ole kyllä yhtään sattunut omalle tai kollegoiden kohdalle. Siis että lääkäri suorittaisi kentällä. Joskus on toki amputaatio tapahtunut jo ennen ensimmäisen yksikön paikalle saapumista, kuten vaikkapa nyt juna ajanut jalkojen yli. Mutta kuten tuossa aikaisemmin sanottiin, yleensä se diesel on ainoa vaihtoehto.
Ja voisin muuten veikata, että kun on ulkoista tahdistusta tehty kentällä, on tuo ”lääkäri” ollut ensihoidon kenttäjohtaja (eli yksi hoitotasoinen ensihoitaja, jolla lisäksi johtamisen koulutus ja kokemus). Tuo on nimittäin sellainen toimenpide, joka vaatii kahden hoitotasoisen ensihoitajan paikallaolon. Jos siis toinen lanssissa ollut hoitaja onkin perustasoinen (sairaanhoitaja, lähihoitaja tai palomies), pitää paikalle hälyttää joko kenttäjohtaja tai toinen ambulanssi (jossa toinen on hoitotason ensihoitaja). Tai näin ainakin itse olen tehnyt, ei ole lääkäri tullut kädestä kiinni pitämään.
Perustason ambulanssi on ns. lääkkeetön ambulanssi. Henkilöstö ei ole hoitotasoista vaan voivat olla vaikka kaksi palomiestä. Ja lääkkeet ovat vain suunkautta annettavia, ei suonensisäisiä. Vain elvytyslääkkeet saa perustaso antaa suoraan suoneen.
Ns. Vati-yksikkö on vaativan hoitotason yksikkö. Näitä on aika vähän Suomessa, mutta ovat siis vielä hieman perinteistä hoitotason ensihoitajaa koulutetumpia.
EH
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ensihoitaja pystynee tekemään aika pitkälti sen, mitä lääkärilanssin lääkäri, kenttäolosuhteissa ainakin.
Ei kai kuitenkaan mitään leikkauksien kaltaista?
No eipä taida se lääkärikään mitään leikkauksia kenttäolosuhteissa juuri tehdä. Eikä kaikki lääkärikään niihin pysty.
Pikaisella googlella ainakin hätäamputaatioita tehdään. Eikö puukotettu/ammuttu/korkeaenergisen vamman saanut voi tarvita hätäleikkausta? Ei mitenkään harvinaisia tapauksia valitettavasti.
Korkeaenerginen vamma vaatii kyllä vähän toisenlaista hoitoa, kuin amputaatiota. Ei tuolla kentällä mitään leikkaussalia saada taiottua. Jos on hätäleikkaukselle tarve, niin se on dieseliä vaan. Eli sairaalaan ja vauhdilla.
"Suurin hyöty hätätorakotomiasta saatiin potilailla, joilla todettiin rintakehän puukotusvamma tai vatsan ampumavamma.
Tutkimuksen perusteella hätätorakotomiaa tulisi yrittää ensihoitoon reagoimattomassa syvässä sokissa olevalle potilaalle, jolla on penetroiva vartalovamma, ja niille tylpän vamman uhreille, joilla tapahtumapaikalla on todettu elonmerkkejä." https://www.duodecimlehti.fi/duo80523
Juu, hätätorakotomia tai poikkeuksellinen hätäsektio voi olla toimenpide joka tehdään vaikkapa kotona. Mutta amputaatio ei. Eikä amputaatio ole edelleenkään sellainen toimenpide, joka tehdään vaikkapa ammutulle tai puukotetulle.
Siellä on lääkäri.