Kummius - oliko sitä mitä odotit?
Nuorempana olisin tehnyt mitä vaan, jos olisin päässyt kummiksi. Rakastin lapsia ja vietin heidän kanssaan mielelläni aikaa. Myöhemmällä iällä pääsin kummiksi, mutta vain muutamassa vuodessa tilanne on mennyt ikävään suuntaan. Oli selvää alusta asti, että minulta toivotaan vain kalliita lahjoja syntymäpäiviksi ja jouluksi, muu yhteydenpito ei onnistunut. Jos kysyin lapsen kuulumisia, ne sivuutettiin. Nykyisin en enää tiedä missä kummilapseni asuu ja tilanne on kaikin puolin ikävä. Millaisia kokemuksia teillä on kummiudesta?
Kommentit (2)
Ei ollut. Monesti saa lukea, kun kummissa tuntuu olevan vanhempien mielestä vikaa. Ei näe lasta tarpeeksi tai ei ollenkaan. Joskus on taas näkemässä liikaa. Mutta mitenkäs sitten, kun lasta ei pääse vanhempain vuoksi näkemään. Ei kehtaa enää kysellä lapsen perään. Olisi itsellekin jo helpotus antaa asian vain olla, vaikka lapselle kyllä toivonkin kaikkea hyvää elämäänsä.
Valitettavan usein se menee just noin. Odotukset ja todellisuus ei vaan kohtaa, jos ei kummilla ja vanhemmilla oo yhteinen ajatus kummiudesta.