Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
Hallituksen uudistus tappaa puolet Suomen lukioista
08.12.2020 |
Hallituksen oppivelvollisuusuudistuksella on "tarkoittamattomia seurauksia", jotka voivat johtaa pienten lukioiden kuolemaan, peruskoulun päättäjällä säilyy niin sanottu vapaa hakeutumisoikeus. Se tarkoittaa, että hän voi hakea mihin tahansa lukioon tai ammattikouluun. Vastedes yli seitsemän kilometrin koulumatkat korvataan ainakin kohtuullisen etäisyyden päähän.
Sivistysvaliokunta myöntää, että ”asiantuntijakuulemisissa on tullut esille huoli siitä, että nuorten hakeutuessa entistä enemmän kehyskunnista keskuskaupunkien lukioihin niiden keskiarvorajat nousevat”.Tällöin suurempi osa keskuskaupungin nuorista ei saa opiskelupaikkaa oman paikkakunnan lukiosta. Vaarana on lukioiden eriytyminen keskuskaupungin korkean keskiarvon lukioiksi ja kehyskuntien matalamman keskiarvon lukioiksi.
Kommentit (45)
Vierailija kirjoitti:
Olennaisin kysymys minusta on miksi nuoret lähtevät? Miksi lähilukio ei kelpaa, vaikka samat paperit sieltä saa?
Meillä nuori ei halunnut lähilukioon, vaan kulkee noin tunnin matkan itselleen mieluisampaan lukioon. Syitä olivat mm:
- halu päästä eroon lähiperuskoulun ei-niin-mukavasta opiskelija-aineksesta
- lähilukiossa suppea kielivalikoima
- lähilukiossa muutenkin suppeampi kurssitarjonta, vähemmän koulukohtaisia valinnaiskursseja aineissa, joita nuori aikoo kirjoittaa
- lähilukiolla huono maine, joka johtuu pitkälti alhaisesta keskiarvorajasta
- kauempana sijaitsevan lukion parempi maine (fiksumpia oppilaita, koska korkea keskiarvoraja, hyvät opettajat)
- kauempana sijaitsevan lukion laajempi kieli- ja kurssivalikoima
- kauempana sijaitseva lukio on ns. erikoistehtävälukio, joten opintoja voi painottaa haluamallaan tavalla ja karsia pois itselle turhia kursseja (mm. uskonto, maantieto ym. joista voi jättää pois puolet pakollisista kursseista)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Voivatko lukiot pitää yllä keskiarvorajojaan nykyiseen malliin edelleen, jos on oppivelvollisuudesta kyse ...
Vierailija kirjoitti:
Voivatko lukiot pitää yllä keskiarvorajojaan nykyiseen malliin edelleen, jos on oppivelvollisuudesta kyse ...
Varmaan ohjattaisiin amikseen ne jotka ei peruskoulusta mihinkään jatka.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Noiden pikkulukioiden kuoleman lisäksi monissa kunniss lukio-opetusta tullaan rajusti karsimaan. Ensimmäisenä poistetaan lukiokohtaiset valinnaiset kurssit. Näin siksi, että tällä hetkellä opetukseen käytettävät varat joudutaan jatkossa laittamaan läppäreihin, kirjoihin/lisensseihin ja bussilippuihin. Samaan aikaan kuntien verotulot vähenevät sote-uudistuksen takia.
Jöpö höpö
Et siis usko, että kuntien rahoitustilanne on huono ja edelleen huononemassa? Yksinkertaistaen: tällä hetkellä kunta laittaa lukio-opetukseen 1000 rahaa/oppilas/vuosi ja oppilas itse 100 rahaa/vuosi (summat tässä vain esimerkin vuoksi). Jatkossa kunnan on kustannettava 1100 rahaa, koska oppilaan aiemmin maksamat kulut tulevat kunnan kannettavaksi. Valtio antaa lisärahoitusta 50 rahaa. Uudistuksen jälkeen kunta on 50 rahaa/oppilas/vuosi tappiolla.
Samaan aikaan sote-uudistus vie kunnalta 500 rahaa/kuntalainen (kaikki suuret kasvukeskukset häviävät rahaa sote-uudistuksessa). Eli kunnalla on yleinen rahoitusvaje ja vielä erityinen lisävaje lukio-opetuksessa. Veroäyriä ei voida nostaa niin paljon että koko vaje saataisiin katettua eikä lainaakaan enää saada koska kunnalla on jo aiempia velkoja runsaasti. Pakko siis leikata.
Ensin yritetään leikata kunnan vapaaehtoisista menoista kuten kotihoidon kuntalisästä, mutta siitä nousee valtava p@skamyrsky. Helpompi vaan vetää lukio-opetuksen nyörejä tiukemmalle ja todeta rehtorille, että järjestäpäs opetus sillä entisellä 1000 eurolla/oppilas/vuosi ja tee tarvittavat säästöt. Rehtori sitten karsii ylimääräisiä kursseja, kasvattaa ryhmäkokoja ja tiputtaa harvinaisempien kielten kurssit kokonaan pois.
Vierailija kirjoitti:
Voivatko lukiot pitää yllä keskiarvorajojaan nykyiseen malliin edelleen, jos on oppivelvollisuudesta kyse ...
Kyllä voivat. Laki velvoittaa oppilaita jatkamaan toiselle asteelle, mutta ei takaa paikkaa esim. lukiossa.
Amikseen muodostuu entistä enemmän ns. kaatolinjoja, joihin ohjataan kaikki ne jotka eivät mihinkään muualle pääse.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olennaisin kysymys minusta on miksi nuoret lähtevät? Miksi lähilukio ei kelpaa, vaikka samat paperit sieltä saa?
Meillä nuori ei halunnut lähilukioon, vaan kulkee noin tunnin matkan itselleen mieluisampaan lukioon. Syitä olivat mm:
- halu päästä eroon lähiperuskoulun ei-niin-mukavasta opiskelija-aineksesta
- lähilukiossa suppea kielivalikoima
- lähilukiossa muutenkin suppeampi kurssitarjonta, vähemmän koulukohtaisia valinnaiskursseja aineissa, joita nuori aikoo kirjoittaa
- lähilukiolla huono maine, joka johtuu pitkälti alhaisesta keskiarvorajasta
- kauempana sijaitsevan lukion parempi maine (fiksumpia oppilaita, koska korkea keskiarvoraja, hyvät opettajat)
- kauempana sijaitsevan lukion laajempi kieli- ja kurssivalikoima
- kauempana sijaitseva lukio on ns. erikoistehtävälukio, joten opintoja voi painottaa haluamallaan tavalla ja karsia pois itselle turhia kursseja (mm. uskonto, maantieto ym. joista voi jättää pois puolet pakollisista kursseista)
Ja kuinka siis ratkaista lähilukioiden oppilaskato-ongelma? Vai halutaanko sitä edes ratkaista, onko parempi, että on hyvät lukiot hyville oppilaille ja huonot lukiot huonoille?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voivatko lukiot pitää yllä keskiarvorajojaan nykyiseen malliin edelleen, jos on oppivelvollisuudesta kyse ...
Kyllä voivat. Laki velvoittaa oppilaita jatkamaan toiselle asteelle, mutta ei takaa paikkaa esim. lukiossa.
Amikseen muodostuu entistä enemmän ns. kaatolinjoja, joihin ohjataan kaikki ne jotka eivät mihinkään muualle pääse.
Miksi ammattiopistot lähtisivät tukemaan tuollaisia linjoja?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Oikeasti perimmäinen syy kaikkeen on syntyvyyden lasku, vanhusten määrän kasvu suhteessa työikäisiin sekä maaseudun tuhjeneminen työpaikoista. Mitään näistä asioista ei yksikään hallitus ole pystynyt ratkaisemaan. On tyhjiä lupauksia ja aloitteita mutta Suomessa on onneksi asumisenvapaus! Ei ole pakko asua käpykylässä eikä hakeutua sinne kouluun, jos pääsee muuallekin. Olen elänyt lapsuuteni maaseudulka ja tiedän, mitä se on. Paluuta ei ole sotien jälkeiseen aikaan! Etäopetus, palveluiden digitalisointi, matkailu jne.pitävät vielä joten kuten maaseutukuntia hengissä mutta ei keeta kaikkiaan eläkeläiskunnissa ole oppilaita enää lukioon eikä päteviä opettajia, kun tuntimäärät ei riitä yläkoulun ja lukion virkaan! Nythän on kuntia, jossa kunnan jokainen veronmaksaja puffaa omasta taskustaan kylän lukioon tulevia jopa 100 km päästä ilmaisilla kuljetuksilla ja tietokoneilla. Onko se järjellistä, voi miettiä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onhan tuo vapaa hakeutumisoikeus muidenkin kuntien lukioihin ollut olemassa jo vuosikymmeniä. Miksi se tappaisi lukioita sen enemmän juuri nyt?
Koska tähän asti vapaata hakeutumista on rajoittaneet kustannukset. Matkat on joutunut maksamaan itse ja lisäksi monet pikkulukiot ovat houkutelleet opiskelijoita tarjoamalla ilmaiset kirjat ja läppärit. Jatkossa kunta maksaa matkat ja tarjoaa kaikille ilmaiset kirjat ja läppärit. Eli niiden pikkulukioiden kilpailuvaltit katoavat.
Mitä itse luin tuota esitystä niin matkoja korvataan 7 km saakka. Tuo ei todellakaan ole mikään pitkä matka eikä mitä tahansa matkoja korvata.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Oikeasti peräkylillä on kilpaileviin lukioihin niin pitkä matka, että kukaan viitsi päivittäin niitä matkoja ajella.
Ja miksi edes pitäisi? Tämän peräkylän lukio on maakunnan maaseutulukioista paras. Tänne on hakeuduttu opiskelemaan myös kaupungeista.
Kyllähän juuri tämä entinen systeemi on ollut eriarvoistava. Näissä ilmaisen lukion tarjoavissa pikkulukioissa ovat kaikki oppilaat vanhempien tulotasosta riippumatta voineet saada ilmaista opetusta vain koska ovat sattuneet asumaan siellä. Jossain pääkaupunkiseudulla taas ei ole yhtään ilmaista lukiota lähimaillakaan ja jokainen köyhä yksinhuoltaja on joutunut vähistä rahoistaan raapimaan kokoon rahat lukiokirjoihin tai ammattioppilaitoksen materiaaleihin. Siis samaan aikaan kun syrjäseudun varakaskin perhe nauttii ilmaisesta lukiokoulutuksesta jotta sillä omalla lukiolla olisi "kilpailuetu".
On huomattavasti selvempää että kaikki ovat maksuttomia tai sitten ei mikään. Kilpailkoon koulut sillä mikä on niiden päätehtävä eli opetuksella, ei rahalla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oikeasti peräkylillä on kilpaileviin lukioihin niin pitkä matka, että kukaan viitsi päivittäin niitä matkoja ajella.
Ja miksi edes pitäisi? Tämän peräkylän lukio on maakunnan maaseutulukioista paras. Tänne on hakeuduttu opiskelemaan myös kaupungeista.
Lisätään vielä, että kirjat, koneet ym materiaalit ei ole ilmaisia.
Vierailija kirjoitti:
Kyllähän juuri tämä entinen systeemi on ollut eriarvoistava. Näissä ilmaisen lukion tarjoavissa pikkulukioissa ovat kaikki oppilaat vanhempien tulotasosta riippumatta voineet saada ilmaista opetusta vain koska ovat sattuneet asumaan siellä. Jossain pääkaupunkiseudulla taas ei ole yhtään ilmaista lukiota lähimaillakaan ja jokainen köyhä yksinhuoltaja on joutunut vähistä rahoistaan raapimaan kokoon rahat lukiokirjoihin tai ammattioppilaitoksen materiaaleihin. Siis samaan aikaan kun syrjäseudun varakaskin perhe nauttii ilmaisesta lukiokoulutuksesta jotta sillä omalla lukiolla olisi "kilpailuetu".
On huomattavasti selvempää että kaikki ovat maksuttomia tai sitten ei mikään. Kilpailkoon koulut sillä mikä on niiden päätehtävä eli opetuksella, ei rahalla.
Eli täällä ollaan menossa jenkkimeininkiin. Opetuksella ei kuuluisi KILPAILLA. Laadukas opetus on aiemmin taattu kaikille kansalaisille, mutta näköjään nykyisin on toisenlaiset intressit.
Vihreiden ja kokoomuksen keskittämis/tiivistämispolitiikan seurausta.
Nuorista ämmistä koostuva hallitus on keksinyt että jos ongelman kuin ongelman kustannukset ovat ongelma niin tehdään niistä "ilmaisia". Kätevää!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllähän juuri tämä entinen systeemi on ollut eriarvoistava. Näissä ilmaisen lukion tarjoavissa pikkulukioissa ovat kaikki oppilaat vanhempien tulotasosta riippumatta voineet saada ilmaista opetusta vain koska ovat sattuneet asumaan siellä. Jossain pääkaupunkiseudulla taas ei ole yhtään ilmaista lukiota lähimaillakaan ja jokainen köyhä yksinhuoltaja on joutunut vähistä rahoistaan raapimaan kokoon rahat lukiokirjoihin tai ammattioppilaitoksen materiaaleihin. Siis samaan aikaan kun syrjäseudun varakaskin perhe nauttii ilmaisesta lukiokoulutuksesta jotta sillä omalla lukiolla olisi "kilpailuetu".
On huomattavasti selvempää että kaikki ovat maksuttomia tai sitten ei mikään. Kilpailkoon koulut sillä mikä on niiden päätehtävä eli opetuksella, ei rahalla.
Eli täällä ollaan menossa jenkkimeininkiin. Opetuksella ei kuuluisi KILPAILLA. Laadukas opetus on aiemmin taattu kaikille kansalaisille, mutta näköjään nykyisin on toisenlaiset intressit.
Vihreiden ja kokoomuksen keskittämis/tiivistämispolitiikan seurausta.
Miksi ihmeessä ei? Mikä hyöty saadaan siitä jos joku leipääntynyt opettaja saa vuodesta toiseen läväyttää oppilaiden eteen ne samat haalistuneet kalvot (kyllä, tiedän että kouluissa ei ole enää piirtoheittimiä, kyseessä on kielikuva).? Kyllä myös koulujen pitää kehittää opetustaan ja kurssitarjontaansa niin että ne houkuttelevat oppilaita. On myös pieniä lukioita jotka ovat huokuttelevia juuri siksi että niissä se opetus ja ilmapiiri on erityisen hyvää.
Minusta vähän tuntuu siltä että syistä joista ei saa puhua se parhain opiskelija-aines alkaa ennenpitkää valua sieltä keskuskaupungeista maalle opiskelemaan.
Maalla kun on huomattavasti parempi "opiskelurauha".
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllähän juuri tämä entinen systeemi on ollut eriarvoistava. Näissä ilmaisen lukion tarjoavissa pikkulukioissa ovat kaikki oppilaat vanhempien tulotasosta riippumatta voineet saada ilmaista opetusta vain koska ovat sattuneet asumaan siellä. Jossain pääkaupunkiseudulla taas ei ole yhtään ilmaista lukiota lähimaillakaan ja jokainen köyhä yksinhuoltaja on joutunut vähistä rahoistaan raapimaan kokoon rahat lukiokirjoihin tai ammattioppilaitoksen materiaaleihin. Siis samaan aikaan kun syrjäseudun varakaskin perhe nauttii ilmaisesta lukiokoulutuksesta jotta sillä omalla lukiolla olisi "kilpailuetu".
On huomattavasti selvempää että kaikki ovat maksuttomia tai sitten ei mikään. Kilpailkoon koulut sillä mikä on niiden päätehtävä eli opetuksella, ei rahalla.
Eli täällä ollaan menossa jenkkimeininkiin. Opetuksella ei kuuluisi KILPAILLA. Laadukas opetus on aiemmin taattu kaikille kansalaisille, mutta näköjään nykyisin on toisenlaiset intressit.
Vihreiden ja kokoomuksen keskittämis/tiivistämispolitiikan seurausta.
Eikö ole enemmän jenkkimeininkiä jos koulun kilpailuvaltti on se että se on ilmainen ja sitten ne joilla on varaa maksaa menevät muualle?
Alue: Aihe vapaa
Julkinen taloushan toimii niin, että kun yhden rahareiän saa tilkittyä, tilalle ilmestyy useita muita vastaavia paikkotoimia tehtäväksi. Ikiliiikuja.