Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Jos painaa 155kg niin missä iässä alkaa ne vaivat ja ongelmat?
07.12.2020 |
Vielä siis 38v iässä ei ole tullut mitään. En ole siis itse tuon painoinen vaan sisareni. Hän ei piittaa painostaan. En tietenkään ala julistamaan ja valistamaan (se on ärsyttävää) mutta olen kieltämättä huolissani. Mitä on odotettavissa?
Sisar on kyllä tosi pitkä eli 180cm eli ehkä se painoindeksi ei ole niin paha.
Kommentit (21)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mitä sen nelikymppisen iän jälkeen noin keskimäärin tapahtUu? Sydän pettää? Maksa pettää?
Aivan varmasti on ongelmia tuolla massalla. Liikkuminen on vaivalloista ja paikkoihin koskee, nivelet kovilla.
Varmasti on myös veriarvot pielessä.
Vierailija kirjoitti:
Aivan varmasti on ongelmia tuolla massalla. Liikkuminen on vaivalloista ja paikkoihin koskee, nivelet kovilla.
Varmasti on myös veriarvot pielessä.
Liikkuminen ei ole itse asiassa juuri vaivalloista koska sisko on sen 180cm. Eikä hän siis näytä pahalta, siis ei ole sellainen niinkuin ne Dr Now -sarjan lihavat. Koska on noin pitkä niin näyttää... no, solakalta (tiedän että vaikea uskoa!)
Mutta siis terveysvaivoja varmaan tulossa, sitä en kiistä.
Miten noin yleensä vaikuttaako tällainen elinikään?
Minä olen 57v (alkuvuodesta 58v). Painoindeksini pyörii 50:ssä. 41v olin kun diabetes löydettiin. No eipä muuta ole ollutkaan. Nivelvaivoja ei ole. Käyn töissä. Sairauslomalla olen ollut viimeisen 10v aikana yhteensä 3 päivää. Minua peloteltiin, että odotapa kun täytät 50v. Nyt pitää odottaa kun täyttää 60v. Mitähän silloin tapahtuu? No, minä olenkin kuulemma tilastopoikkeus.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aivan varmasti on ongelmia tuolla massalla. Liikkuminen on vaivalloista ja paikkoihin koskee, nivelet kovilla.
Varmasti on myös veriarvot pielessä.
Liikkuminen ei ole itse asiassa juuri vaivalloista koska sisko on sen 180cm. Eikä hän siis näytä pahalta, siis ei ole sellainen niinkuin ne Dr Now -sarjan lihavat. Koska on noin pitkä niin näyttää... no, solakalta (tiedän että vaikea uskoa!)
Mutta siis terveysvaivoja varmaan tulossa, sitä en kiistä.Miten noin yleensä vaikuttaako tällainen elinikään?
Vaikuttaako elin-ikään? Oletko pöhkö? Montako yli 100kg naista on elänyt yli 70 vuotiaaksi? Ja kyllä ne ongelmat näkyvät heti sillä hetkellä kun paino ylittää 100kg.
Lohduttava kuulla että vaikka painoa on, voi olla silti terve ja työkykyinen. Itsekin epäilen että pelottelu on vähän liiallista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aivan varmasti on ongelmia tuolla massalla. Liikkuminen on vaivalloista ja paikkoihin koskee, nivelet kovilla.
Varmasti on myös veriarvot pielessä.
Liikkuminen ei ole itse asiassa juuri vaivalloista koska sisko on sen 180cm. Eikä hän siis näytä pahalta, siis ei ole sellainen niinkuin ne Dr Now -sarjan lihavat. Koska on noin pitkä niin näyttää... no, solakalta (tiedän että vaikea uskoa!)
Mutta siis terveysvaivoja varmaan tulossa, sitä en kiistä.Miten noin yleensä vaikuttaako tällainen elinikään?
Vaikuttaako elin-ikään? Oletko pöhkö? Montako yli 100kg naista on elänyt yli 70 vuotiaaksi? Ja kyllä ne ongelmat näkyvät heti sillä hetkellä kun paino ylittää 100kg.
Ei se PAINO vaikuta elinikää lyhentäen. Vain ne liitännäissairaudet - jos niitä on - tekee sen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No mun mummu 125kg eli 89vuotiaaksi. Tämä sille joka sanoi että satakiloinen ei voi elää yli 70v ikään.
Vierailija kirjoitti:
Minä olen 57v (alkuvuodesta 58v). Painoindeksini pyörii 50:ssä. 41v olin kun diabetes löydettiin. No eipä muuta ole ollutkaan. Nivelvaivoja ei ole. Käyn töissä. Sairauslomalla olen ollut viimeisen 10v aikana yhteensä 3 päivää. Minua peloteltiin, että odotapa kun täytät 50v. Nyt pitää odottaa kun täyttää 60v. Mitähän silloin tapahtuu? No, minä olenkin kuulemma tilastopoikkeus.
Diabetes on vakava sairaus. Suurimmalla osalla on jonkinasteisia munuaisvaurioita, silmän verisuonet vaurioituvat ja se on suuri riskitekijä sydäninfarktille. Laihduttamalla normaalipainoiseksi pääsee eroon kakkostyypin diabeteksesta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä olen 57v (alkuvuodesta 58v). Painoindeksini pyörii 50:ssä. 41v olin kun diabetes löydettiin. No eipä muuta ole ollutkaan. Nivelvaivoja ei ole. Käyn töissä. Sairauslomalla olen ollut viimeisen 10v aikana yhteensä 3 päivää. Minua peloteltiin, että odotapa kun täytät 50v. Nyt pitää odottaa kun täyttää 60v. Mitähän silloin tapahtuu? No, minä olenkin kuulemma tilastopoikkeus.
Diabetes on vakava sairaus. Suurimmalla osalla on jonkinasteisia munuaisvaurioita, silmän verisuonet vaurioituvat ja se on suuri riskitekijä sydäninfarktille. Laihduttamalla normaalipainoiseksi pääsee eroon kakkostyypin diabeteksesta.
Ei 150-160 kiloinen tai siitä isompi laihduta. Koska ei noin iso määrä vaan lähde vaikka laihduttaa. Laiharin kesto olisi joku 5v. Ei kulaan jaksa 5v aikaa laihduttaa.
Diabetes, verenpainetauti, kohonneet rasva-arvot, verenpainetauti, sepelvaltimotauti, aivo- ja sydäninfarkti, kihti. Siinä ne tärkeimmät. Neljänkympin jälkeen alkaa tapahtua ellei ole jo nyt piileviä sairauksia. Lisäksi on suuren riskin potilas koronaa ajatellen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä olen 57v (alkuvuodesta 58v). Painoindeksini pyörii 50:ssä. 41v olin kun diabetes löydettiin. No eipä muuta ole ollutkaan. Nivelvaivoja ei ole. Käyn töissä. Sairauslomalla olen ollut viimeisen 10v aikana yhteensä 3 päivää. Minua peloteltiin, että odotapa kun täytät 50v. Nyt pitää odottaa kun täyttää 60v. Mitähän silloin tapahtuu? No, minä olenkin kuulemma tilastopoikkeus.
Diabetes on vakava sairaus. Suurimmalla osalla on jonkinasteisia munuaisvaurioita, silmän verisuonet vaurioituvat ja se on suuri riskitekijä sydäninfarktille. Laihduttamalla normaalipainoiseksi pääsee eroon kakkostyypin diabeteksesta.
Kaikkihan me kuollaan. Minulla ei ole täällä enää mitään nähtävää.
No ihan jo nuoruudessa ne ongelmat tuollaisella painolla alkavat! Ellei sitten satu olemaan kaksi ja puoli metriä pitkä.
Sisar on 50 v ja 171 cm. Omien puheidensa mukaan ei ole diabetesta ja painoa 200 kg.
Voi olla hieman liioittelua. Jaksaa kävellä vain 20 m ja selkä on kipeä. Pizzaa ja "tärpättiä" kuluu.
Eräs tuttuni on noin 160/135 ja hänellä on ollut verenpainelääkitys jo 30-vuotiaana, iän myötä lisätty (nyt 47). Vasta sairasti veritulpan jalassa, ilmeisesti kolesteroliarvotkin ovat kovasti koholla. Paastosokeri 6 luokkaa. Leukosyytit ovat hänellä olleet pitkään kroonisesti koholla, elimistö on ikään kuin tulehdustilassa ylipainosta johtuen. Toisesta jalasta hermo puristuksissa johtuen ylipainosta, polvessa asentovirhettä ja kulumaa. Henki jatkuvasti ahtaalla kun raskaat rinnat painavat, läähättää jo seistessä. Todennäköisesti sydän on kovalla rasituksella. Uniapnealaitetta joutuu käyttämään, muuten on hengenvaarassa nukkuessaan. Ei halua myöntää itselleen tilaansa, suuttuu jos joku vihjaa että pitäisi painoa pudottaa. Hyväpalkkainen työ ja rikas miesystävä takaavat sen, että aina on varaa ostaa isompia vaatteita, kalliita koruja ja ennen kaikkea hyviä viinejä, suklaata ja kuoharia ja syöpä pitkän kasvan mukaan ravintoloissa. Mutta, sitä saa, mitä tilaa. Kaikkea ei rahallakaan..
Siellä ne ongelmat on jo. Mutta denialismi on niin kauan vaa ettei niitä voi myöntää. Eikä kaikkea edes tiedä, kuinka elimet huutaa hoosiannaa...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä olen 57v (alkuvuodesta 58v). Painoindeksini pyörii 50:ssä. 41v olin kun diabetes löydettiin. No eipä muuta ole ollutkaan. Nivelvaivoja ei ole. Käyn töissä. Sairauslomalla olen ollut viimeisen 10v aikana yhteensä 3 päivää. Minua peloteltiin, että odotapa kun täytät 50v. Nyt pitää odottaa kun täyttää 60v. Mitähän silloin tapahtuu? No, minä olenkin kuulemma tilastopoikkeus.
Diabetes on vakava sairaus. Suurimmalla osalla on jonkinasteisia munuaisvaurioita, silmän verisuonet vaurioituvat ja se on suuri riskitekijä sydäninfarktille. Laihduttamalla normaalipainoiseksi pääsee eroon kakkostyypin diabeteksesta.
Ei 150-160 kiloinen tai siitä isompi laihduta. Koska ei noin iso määrä vaan lähde vaikka laihduttaa. Laiharin kesto olisi joku 5v. Ei kulaan jaksa 5v aikaa laihduttaa.
Kyllä jaksaa ja hyvä onkin laihduttaa hitaasti, niin tulos on pysyvä, vaikka 10 kiloa vuodessa, se ei vaadi hirveästi ponnituksia. Vähempään ruokaan tottuu pian ja jo 10 kilon painonpudotus on helpotus esim. nivelille. Ja hyvää ruokaa saa syödä joka päivä, kun ei mitään ihmedieettejä rupea harrastamaan.
Itse laihdutin 5 vuotta 40 kilon ylipainoa ja olen nyt pysyvästi ollut 20 vuotta vain hiukan yli normaalipainoindeksissä- mulle sanottiin, että luultavasti olisin jo kuollut ilmana laihdutusta.
Mutta tietysti ap ei voi sistä sisarensa puolesta tehdä.
Alue: Aihe vapaa
Kakkostyypin diabetes saattaa puhjeta piakkoin, mutta ei välttämättä. Se riippuu geeneistä.