kuinka yleistä? (päiväkotijuttu)

Nykyään on olemassa hoitotakuu eli kun ottaa lapsen pois tarhasta niin lapsi ei menetä tarhapaikkaa vaan saa palata samaan tarhaan missä on ollut. 

Itse en ymmärrä, että äidit valittaa väsymystä vaikka ovat kotona. Mitäs sitten kun palataan töihin ja lapset valvottaa öisin ja töihin pitäisi herätä aamusta aikaisin?. Olisin lasten kanssa mieluusti kotona jos voisin välttää 4.00 aamuherätykset. Valitettavasti olen saanut vain yhden lapsen joka kohta eskari-iässä. Silloin kun vielä haavelilin toisesta niin päätin, että otan pojan pois tarhasta useammaksi vuodeksi ja vietämme laatuaikaa perheen voimin. Noh, aina ei mee niin kuin ajattelee. Siksi vaikea ymmärtää äitejä jotka eivät kestä pientä väsymystä. Itse nukun työaamuina 5 tuntia ja olen tottunut siihen. Kotiäidit eivät tee rankkaa työtä joten jaksamista luulisi löytyvän.

Minusta olisi julmaa pitää isompaa sisarusta kotihoidossa mikäli lapsilla on kovasti ikäeroa.Meidän lapsilla on viisi vuotta ikäeroa. Olen havainnut, että Pk-toiminta ( 3-4 lyhyttä päivää per viikko) tukee minun lapseni sosiaalisia taitoja. Lapsi saa päiväkodissa leikkiä ja ohjattua ikätasoista toimintaa omassa tutussa vertaisryhmässään. Hitaasti lämpiävän lapsen vieminen uuteen kerhoon yhden vuoden ajan tuntuisi lapsesta varmasti hämmentävältä. Eskarien aloittaminen vuoden kotona olon jälkeen voisi myös olla haastavaa. Pk-maksuja olen maksanut, kuten myös verokassaa työlläni kerryttänyt.En tunne huonoa omaatuntoa ollenkaan. Kerhopaikka tuskin jää täyttämättä. Liioin ei alueen surkea Pk-paikkatilanne ole minun syytäni.

[quote author="Vierailija" time="24.04.2014 klo 00:33"]

Minusta olisi julmaa pitää isompaa sisarusta kotihoidossa mikäli lapsilla on kovasti ikäeroa.Meidän lapsilla on viisi vuotta ikäeroa. Olen havainnut, että Pk-toiminta ( 3-4 lyhyttä päivää per viikko) tukee minun lapseni sosiaalisia taitoja. Lapsi saa päiväkodissa leikkiä ja ohjattua ikätasoista toimintaa omassa tutussa vertaisryhmässään. Hitaasti lämpiävän lapsen vieminen uuteen kerhoon yhden vuoden ajan tuntuisi lapsesta varmasti hämmentävältä. Eskarien aloittaminen vuoden kotona olon jälkeen voisi myös olla haastavaa. Pk-maksuja olen maksanut, kuten myös verokassaa työlläni kerryttänyt.En tunne huonoa omaatuntoa ollenkaan. Kerhopaikka tuskin jää täyttämättä. Liioin ei alueen surkea Pk-paikkatilanne ole minun syytäni.

[/quote]

Minusta taas olisi julmaa laittaa 1,5v lapseni tarhaan, 1 vuoden ikäerolla pikkusisarukseensa. Minusta parasta on ollut viedä lapseni pihalle tai puistoon leikkimään ikäistensä seurassa. Minä olen järjestänyt paljon ikäistään seuraa ja pyrin kehittämään 1,5 -vuotiastani mm. metsäretkillä yms. Ehkä se on ikäkysymys, tai ehkä kaverikysymys, mutta en kykenisi täyttämään ainakaan tässä tilanteessa hoitopaikkaa ja elämään puhtaan omantunnon kanssa.

[quote author="Vierailija" time="23.04.2014 klo 21:39"]

[quote author="Vierailija" time="23.04.2014 klo 21:09"]

[quote author="Vierailija" time="23.04.2014 klo 20:47"][quote author="Vierailija" time="23.04.2014 klo 20:42"]

[quote author="Vierailija" time="23.04.2014 klo 20:38"]

[quote author="Vierailija" time="23.04.2014 klo 20:36"]Itse aion viedä lapseni ainakin muutamana päivänä viikossa leikkimään vaikka olenkin kotona.Toisen syntyessä lapseni on 3v5kk.Ajattelin paljon asiaa, ja koska lapsi niin mielellään sinne menee, niin miksipä ei?

[/quote]

ootko perehtynyt mitä täytyy tuosta muutamasta päivästä maksaa ja miten tuo kelan rahat menee?

jos itselleki tulee joskus tarvetta jos tulee vaikka vaikea vauva..?

[/quote]

En ole perehtynyt, nyt ei makseta mitään kun ollaan työttömiä.

[/quote]

Kysyit, että no miksipäs ei. No vaikka siksipäs, kun lapsellesi on oikeasti enemmän hyötyä olla vanhempien ja pikkusisaruksen kanssa kotona, poislukien sellaiset lapset, joille on diagnoosin tms vuoksi suositeltu osa-aikaista hoitoa. Ja siksipäs, kun lapsesi vie sellaisen paikan, joka oikeasti tarvitsee hoitopaikkaa vanhempien työn vuoksi. Ja vielä siksipäs, koska se hoito ei ole kaupungille ilmaista, vaikka teille on.

[/quote]

Kertokaa nyt mulle, kuka lapsi on Suomessa jäänyt ilman hoitopaikkaa joskus?

[/quote]

Minun lapseni, Helsingissä. Yhdessäkään lähipäiväkodissa ei ollut tilaa ensimmäiseen 8kk, vaikka hakemuksen laitoin 9kk ennen hoidontarvetta. Meillä ei ole autoa ja kyyditsimme lapsen bussilla joka aamu 30min päähän, eri suuntaan kuin missä työpaikkamme on. Ja kun pääsimme oman alueen tarhaan, on täällä monia "virikelapsia". Pk:n johtajakin suoraan sanoi, että tilanne on vaikea oikeasti paikkaa tarvitsevien kannalta.

[/quote]

Eli lapsesi ei jäänyt ilman hoitopaikkaa. Hoitopaikka järjestyi, muttei lähipäiväkodista.

[quote author="Vierailija" time="23.04.2014 klo 22:31"]

Että mua suoraan sanottuna vituttaa tuo subjektiivinen päivähoito-oikeus! Miksi ihmeessä yhteiskunta tuhlaa rahoja tuollaiseen? Siis oikeasti, kotona oleville työttömille peräti kokonaan yhteiskunnan maksamaa! Ei oo totta! Vain Suomessa!

[/quote]

Ei ole työttömille kokonaan yhteiskunnan maksamaa. Esim. kun itse olin työttömänä, sain ansiosidonnaista päivärahaa ja mieheni oli töissä, joten maksoimme hoitomaksuja tulojemme mukaan niin kuin kaikki muutkin. Jos tulot ovat niin pienet, että menevät määritellyn alarajan alle, on hoito maksutonta. Tämä koskee kaikkia, myös työssä käyviä ja opiskelijoita. Työttömille ei ole erikseen mitään ilmaishoitoa ihan vain työttömyyden vuoksi. Minua vituttaa tuo harhakäsitys.

[quote author="Vierailija" time="23.04.2014 klo 22:41"]

En tunne ketään, joka olisi laittanut esikoisen sen vuoksi tarhaan, että vauva syntyy. Sen sijaan tunnen useita, joilla isompi lapsi tai lapset jatkavat osa-aikaisena tutussa päiväkodissa sen sijaan, että ne siirrettäisiin pieneksi pätkäksi johonkin uuteen kerhoon ja sieltä sitten taas tarhaan, kun vanhempi palaa töihin.

Mutta voitte rauhoittua: subjektiivinen päivähoito-oikeus lakkaa vuonna 2015, ei tosin koske työttömiä.

[/quote]

Eihän se lakkaa, sitä vain rajoitetaan.

Meillä esikoinen (tuolloin 4-6v) oli päiväkodissa vaikka olin kuopuksen kanssa kotona. Paheksuvia katseita sain useasti ja kuulin myöskin että minusta (meistä) juoruttiin useampaankin otteeseen (pieni "kylä" kyseessä). Meillä tosin syynä oli tukitoimenpiteet eli vähän ns. pakkotilanne. Minä en vain nähnyt tarpeelliseksi levitellä lapsen asioita pitkin kyliä. 

Meillä tosiaan pk:n aloitus sattui suunnilleen kuopuksen syntymän aikoihin. Ihan täyttä sattumaa mutta saipahan kylän juoruakat (mammat) jotakin keskusteltavaa keskenään.

[quote author="Vierailija" time="23.04.2014 klo 23:37"]

On tämä justiin niin v**** sairasta, että nämä verorahat menee kotona työttömänä makaavien muksujen hoitoon. Me maksetaan se hoito ja omistakin täydet maksut. Pidän niin pohjasakkana ihmisten kirjossa tollaset. Tuo pitäis niin poistaa tuo päivähoito-oikeus. Kerhot on kotona olevien lapsille keksitty. Miksi te hankitte lapsia!!!

[/quote]

Kun olin työttömänä, lasten hoitopaikka tuli tarpeeseen. Työhaastattelukutsuja saattoi tulla jopa 2-4h varoitusajalla. Kun ei ole tukiverkostoja, niin ei lapsia saa noin nopeasti minnekään hoitoon, ellei ole pk-paikkaa. Lisäksi jokaisessa haastattelussa viiden ensimmäisen kysymyksen joukossa oli "onko lapsilla hoitopaikka".

Pääsin sitten työkkärin kurssille, joka piti aloittaa 5pv varoitusajalla. Mistäs olisin niin nopeasti tempaissut lapsille hoitopaikat? Tuon samaisen kurssin tiimoilta sain nykyisen työpaikkani, jossa olen ollut vakkarina jo 12v.

Kyllä sua varmaan nyt vituttaa, kun sain työpaikan! Ihan hukkaan meni nekin hoitopaikat!

Voi äidit, kunpa luottaisitte itseenne vähän enemmän! Minulla on jo kolme isompaa lasta ja kyllä aina vauvan tullessa otin isommat pois hoidosta. Lyhyt sopeutumisvaihe täytyy kestää, kun hoitorutiineihin tottunut lapsi totuttelee olemaan kotona ja äiti ei ehdi viihdyttää, mutta hyvin nopeasti lapsi tottuu siihen kotona oloon. Lapsi varmasti oppii itse keksimään tekemistä, kun ei valmista viihdykettä ole. Ja eikö se ole lapsen kehityksen kannalta ihan hyvä, oppii sietämään arjen tylsyyttä ja keksimään itse tekemistä, kehittelemään itse niitä leikkejä? Ja ennen kaikkea se vapaus, saa herätä ja olla omaan tahtiinsa, saa olla ilman aikatauluja, joihin kyllä lapsikin saa kyllästymiseen asti tottua myöhemmin. Antakaa vanhemmallekin lapselle mahdollisuus kiireettömään lapsuuteen niin kauan kuin mahdollista, antakaa hänelle myös mahdollisuus olla tasavertainen perheenjäsen uudessa elämäntilanteessa, älkää sysätkö häntä pois tieltä kun vauva tulee.

Jos nyt eihan syrjäkylillä asu, niin varmasti jotain kerhotoimintaa on lähettyvillä, jossa voi kerran kaksi viikossa käydä, tai ulkoilla lähipuistoissa tapaamassa muita lapsia.

[quote author="Vierailija" time="23.04.2014 klo 20:32"]Eikä ole mitää eskari ikäisiä vaan n 3-5vuotiaita.

[/quote]

Aika yleistä tuntuu olevan mutta nythän hallitus alkaa kiristää tätä tilannetta. Mä en itse ymmärrä miksi isompi lapsi viedään hoitoon, mun isompi oli 3 kun pikkusisarus syntyi ja kyllä oli molemmat kotona. Toki lasten temperamentit on erilaisia ja toiset tarttee enemmän virikkeitä kuin toiset. Mutta itsekin nään niin paljon sitä, että 2v on päiväkodissa pitkää päivää ja vauva kotona....en ymmärrä!

Joko naapurit on tosi rikkaita kun on varaa menettää kotihoidontuki ja mahdollinen kuntalisä, tai ovat niin köyhiä että saavat muutenkin vaan tukia. Meillä isommat kotona koska muuten en sais kotihoidontukea ja kuntalisää eli menettäisin melkein 800 € joka kuukausi jos vanhempi menis oitoon + tietty päivähoitomaksun.

Teen kotona töitä, siksi isommat hoidossa. En ole kertonut kenellekkään. Varmaan ihmettelevät. Vauvan kanssa työt luonnistuu hyvin kun nukkuu melkein koko päivän.

Päiväkotiryhmät pursuaa lapsista juuri monen perheen ratkaisusta tuoda lapsi hoitoon vaikka pienempi sisar on kotona. Siksipä sitten hoito onkin lauman hoitamista eikä puhuta mistään hyvästä hoidosta varsinkin jos ryhmässä sattuu olemaan muutama energinen lapsi joka vie yhden kokonaisen aikuisen huomion jää kaikki muuta lapset vähemmälle. Vanhemmat sitten luulevat että lapsi on hyvässä virikkeellisessä hoidossa ja tietysti tädit kertovat, että "hyvä päivä ollut" kun lasta haetaan.

Yli 3-vuotiaan vieminen päiväkotiin oli vanhempien tilanne sitten mikä tahansa on minusta ymmärrettävää ja jopa toivottavaa. Lapsi kuin lapsi oppii siellä jotakin: joko sosiaalisuutta tai sääntöjä tai jotakin muuta.

Itsellä raja menisi tuossa kolmen vuoden iässä. Sen alle olevan ison sisaruksen pitäisin kotona, jos olisin äitiyslomalla. Toki puolipäiväinen hoito riittäisi, tai 3 päivää viikossa, mutta toisaalta minusta perheen pitäisi saada määritellä niitä aikoja, eikä niin, että päiväkoti sanelee.

[quote author="Vierailija" time="24.04.2014 klo 12:40"]

Niin... ei ole tullut mieleesi VIELÄ, joten et tiedä 3-5 vuotiaiden lasten ja vauvan arjesta mitään.

Nyt paheksut ja moralisoit, mutta kun oma muksusi rupeaa uhmaikään ja vaatimaan enemmän ryhmätoimintaa yms. niin siinähän sitten repeilet vauvan kanssa joka paikkaan.

[/quote]

Kyllä ymmärtääkseni ainakin kaikki ne koulutetut ltot ovat sitä mieltä että 3 plussien TULISI olla aamupäivällä ohjatussa toiminnassa. Nykyisinhän  päiväkoti on ainoa paikka joka sitä päivittäin tarjoaa! Niin etten oikein ymmärrä tätä jauhamista jos Suomessa ammattikasvattajat siis kaikin puolin rohkaisevat vanhempia viemään 3 plussan pedagogisesti ohjattuun toimintaan.Kerhot eivät todellakaan tarjoa riittävää ohjausta ja riittävän usein.. Tietenkin kyseenalaista miten päiväkodit tässä nykyään onnistuvat kun lapsia paikat pullollaan.

Kun kolmas lapseni syntyi, minulla oli kolme alle kouluikäistä lasta kotihoidossa. Ei välttämättä ollut helppoa, mutta tekemällä sitä oppii. Ja lapsistakin kehittyy sellaisia, että heidän kanssaan nyt isompanakin pärjää. Kummasti ne kasvattajan taidot löytyy, vaikkei minulla ollut ennestään kokemusta lasten hoidosta. Vanhempi, joka on itse kotona pienemmän lapsen kanssa ja vie isomman/isommat päiväkotiin, on yksinkertaisesti laiska, saamaton ja yhteiskunnan pummi. Jos joku tästä nyt syyllistyy, niin oikein hyvä. Siitä se muutos lähtee. Ei millään kansakunnalla ole tällaiseen varaa. Ennen subjektiivista päivähoito-oikeutta äidin pärjäsivät lapsineen, ehkä lapsia hankittiin vähän isommalla ikäerolla, mikä on siis ihan viisautta. Eli nyt ihan oikeasti ämmät järki käteen, ottakaa vastuuta teoistanne. Päiväkodissa ei ole oikeasti hyvä olla. Ja jos ei pärjää jatkuvasti virikkeitä kaipaavan lapsen kanssa, kantsii vilkaista peilin suuntaan ja viedä tarvittaessa lapsi neuvolapsykologille. Ei ole normaalia olla niin rauhaton. Fiksu lapsi tekee paljon virikkeitä itse, ei tarvitse jatkuvaa aikuisen ohjaamista ja leikittämistä (voi v-ttu mikä sana ylipäänsä).

[quote author="Vierailija" time="23.04.2014 klo 20:51"]

Sanoi että yleensä isommat laitetaan päiväkotiin kun syntyy vauva. Olin pöyristynyt.[/quote]

Niin se varmaan vähän riippuu siitä, että laitetaanko ne lapset sinne tarhaan vasta kun vauva syntyy, vai ovatko ne olleet siellä tarhassa jo aiemmin ja jatkavat siellä vauvan synnyttyäkin.

Itse olin lasten syntymien välillä vuoden töissä, jona aikana esikoinen tarhassa ja en nähnyt syytä ottaa 2,5 -vuotiasta energistä lasta pois tutusta päiväkodista katsomaan koko viikoksi kun äiti imettää, vaihtaa vaippaa ja laittaa ruokaa. Hoidossa siis nyt 3 lyhyttä päivää viikossa.

Joo siis aivan kamalaahan se on kun lapsia hommataan ja heidän kanssaan ei jakseta olla. voi luoja miten yksinkertaista porukkaa! Aivan takuulla lapsien kanssa jaksetaan olla ja rakastetaan heitä todella paljon vaikka he päiväkodissa ovatkin pienenä. Paremminhan sitä jaksaa lapsen kanssa touhata kun saa hetken huilin siitä kotona kykkimisestä. Näen päiväkodin muutenkin vain isona plussana lapsen kehitykselle, siellä oppii sosiaalisia taitoja (lelujen jakaminen, rytmiä, saa kavereita jne jne) Joten miksi vanhempaa lasta ei voisi laittaa hoitoon kun on uusi vauva kuvioissa. Ei se sitä vanhemman rakkautta ja huolehtimista mihinkään vie jos vanhempi saa ikäistensä seuraa muutaman tunnin päivässä... Ihmekkään jos lapset vierastaa ja ei osata jakaa tms jos aina leikkii vain äidin kanssa kotona.

Hei! Ovatko lapseni (2v ja 4v) mielestänne turhaan hoidossa kun tilanteeni on seuraava: jouduin jäämään töistä sairauslomalle ennenaikaisten supistusten vuoksi ja pidin lapset tarhassa että sain oltua päivät vuodelevossa, puoliso on työaikojensa mukaan lapsia vienyt ja hakenut. Nyt olen äitiyslomalla ja tosiaan näiden supistusten takia lapset tarhassa. Lisäksi minulle tehdään sektio; jos tarhapaikkaa ei olisi miten pärjäisin päivät toipilaana sektion jälkeen kolmen lapsen kanssa? Minulla on huono omatunto kun lapset ovat olleet hoidossa minun kirjaimellisesti maatessa kotona, lääkärin käskystä kuitenkin... Mitä olette mieltä, vievätkö lapseni tässä turhaan hoitopaikan?

Ylipäätänsä on aina hyvä muistaa että kukaan ei voi tietää tilannetta että miksi se lapsi on siellä päiväkodissa loppujen lopuksi. Harva on kuitenkaan sen takia että äiti voisi shoppailla tai litkiä lattea jossain kahvilassa.

Tämä nyt ei ihan liity tähän ap:n tapaukseen mutta esim. itse opiskelen ja osa opiskelusta tapahtuu kotoa käsin mutta moni naapuri ei tätä tiedä ja mitäköhän mahtavat sitten tuumata kun näkevät että kuskaan 2-vuotiaan hoitoon ja huomaavat että kotosalla kuitenkin olen. Tosi asia on että yhtään opiskelua en voisi tehdä jos lapsi olisi kotona kanssani koska opiskelu vaatii keskittymistä ja enimmäkseen koneella olemista ja kirjoittamista.

Lapsen kanssa oleminen kotona vaatii täysillä läsnä oloa sekä lapsen kotihoito tarkoittaa myös sitä että lapsen on päästävä ulos parikin kertaa päivässä ulkoilemaan. Ei lasta voi nurkkaan pistää istumaan tai yksin leikkimään sen ajaksi kun äiti tekee töitä tai opiskelee.