Arka pentu, millainen aikuisena
Meillä on neljän kuukauden ikäinen pentu, joka pelkää muita koiria. Tuli meille 9 viikon iässä ja heti rupesin kuljettamaan mukana sylissä, niin että tottuisi ihmisiin, toisiin koiriin,
ääniin jne.. Vaikutti ihan rauhalliselta ei ollenkaan aralta. Sitten kun rokotukset oli kunnossa ja ruvettiin ulkoilemaan kävellen, huomasin, että onkin epäluuloinen toisia koiria kohtaan. Ihmisiin suhtautuu ystävällisesti, vähän ujosti menee rapsuteltavaksi, mutta menee kuitenkin. Lapsista tykkää eniten. Ei pelkää mitään kovia ääniä, esim. kuorma-autot ja vastaavat.
Mutta toiset koirat. On tutustunut muutamaan rauhalliseen koiraan, joiden antaa jo haistella ja itsekin haistelee varovasti. Mutta menee ihan paniikkiin, jos joku olisi tulossa innokkaasti tervehtimään. Jos metsässä näkee jonkun koiran kaukaa, ei pelota, mutta heti kun tulee vähänkin lähemmäs on häntä koipien välissä. Viime aikoina on alkanut toisinaan myös haukkumaan.
Pelottaa, jos koira muuttuu iän karttuessa agressiiviseksi. Perheessämme on myös toinen koira. Sen kanssa ei mitään ongelmaa ollut koskaan. Onko jollain ollut vastaavaa tapausta. Onko pelko helpottanut kun ikää tulee lisää vai onko vain muuttunut agressiivisuudeksi?
Kommentit (16)
Aika tyypillistä tuon ikäiselle pennulle, että tulee ns. pelkovaihe, jolloin saattaa reagoida asioihin joihin ei ole aikaisemmin reagoinut. Voi myös tulla pari kuukautta myöhemmin murrosiän seurauksena. Itselläni ollut sama ongelma. Nyt vain positiivisen koulutuksen kautta kehittämään koiran itsetuntoa.
Miten koiran itsetuntoa kehitetään? Minullakin on ollut koira ja varmaan tein tietämättömyyttäni virheitä kasvatuksessa. Alkoi kiinnostaa tuo vastauksesi.
Minulla oli niin arka pentu ettei se uskaltanut ovesta ulos, lytistyi täristen maahan jos tuulessa lepatti muovipussi etc. Tärkeintä on olla itse ihan normaalisti, ei saa hössöttää eikä rauhoitella koiraa. Kiinnitin jopa huomiota siihen että askelrytmini ja hengitys pysyy tasaisena.
Kun koiralle tuli murrosikä ja alkoi saada testosteronia systeemiin niin pelot lähestulkoon katosivat. Koiraa en ole leikkauttanut, koska näin aroille koirille voi tulla pelkoaggressiivisuutta mikäli menettää hormonien tuoman itsevarmuuden.
Meillä on ollut lapsena arka koira, joka pelkäsi toisia koiria. Syynä oli se, että kerran pentuiässä naapurin koira karkasi pihalta ja kävi koiramme kimppuun. Ei kuitenkaan tullut agressiiviseksi vaan juurikin epäluuloiseksi ja vaihtoi mielellään puolta, jos näki muita koiria. Haukkui myös muita koiria mutta sen varmaan oppi toiselta koiraltamme, joka oli vahtikoira.
Kannattaa totutella koiraa muihin koiriin mahdollisimman paljon. Etenkin, jos toinen koiranne ei ole muista koirista moksiskaan, niin voi auttaa lieventämään pennun pelkoa. Jos on mahdollista osallistua jollekin pentukurssille, niin siitä olisi varmaan apua. Meillä tuo arka koira oppi kyllä sietämään tuttuja koiria, joita tapasi säännöllisesti mutta vieraita koiria kohtaan pysyi epäluuloisena. Vanhoilla päivillä hankittiin toinen koira ja tulivat sen kanssa kyllä hyvin juttuun.
Vie koirapuistoon molemmat sitten kun pentu vielä vähän kasvaa.
Mutta eka vie sillä tavalla että puistossa on vaan yksi tai kaksi koiraa.
Kun pentu huomaa että vanhempi koira haistelee ja leikkii muiden koirien kanssa saattaa hän itse myös rohkaistua.
Muutenkin vapaana koira tuskin pelkää niin paljon kun voi juosta mielensä mukaan kauemmas muista.
Miten pentu muuten reagoi vanhempaan koiraanne?
Kiitos tähän astisista vastauksista.
Olen yrittänyt antaa pennulle mahdollisimman paljon mahdollisuuksia tutustua muihin koiriin, kuitenkaan painostamatta mitenkään. Noita muutamaa rauhallista koiraa on alkanut haistelemaan sillälailla, että ovat olleet vapaana ja me ollaan toisen omistajan kanssa vain juteltu siinä, ei mitenkään maaniteltu pentua. Ja nämä koirat ovat lähestulkoon vain seisoskelleet. Nykyään jo haluaakin näitä tervehtiä, vaikka meneekin ihan matalana ja häntä kovasti alhaalla heiluen.
Mutta sitten metsässä on vastaantullut myös muutama innokas, jotka eivät kuuntele omistajansa luoksetulohuutoja.. Nykyään otan pennun kiinni, jos joku näistä tulee vastaan, ettei pentu menisi ihan paniikkiin ja säntäisi kauemmaksi.
Enkä todellakaan ajattele, että kaikkia tarvitsisi moikata. Riittäisi, jos ilman pelkoa, neutraalisti voisi kävellä ohi. Se ei vielä onnistu, jos toinen koira tulee samalla puolella katua vastaan.
Ehkä tämä tästä. Muuten pentu on niin kovin ihana. Aikaisempien koirien kanssa ei vastaavaa ongelmaa ole ollutkaan, siksi tämä huolettaakin.
Ap
Kun pentu tuli meille, ei se pelännyt yhtään vanhempaa koiraamme. Ja tämä vanhempi otti pennun hyvin vastaan. Vanhempi koiramme on aika leppoisa, sillä on hyvä itsetunto ja hyvät hermot. Jo parin päivän päästä alkoivat leikkiä yhdessä. Leikkivät päivittäin paljonkin. Yleensä se on pentu, joka hakee vanhempaa leikkiin, mutta kyllä vanhempikin hakee välillä. Painivat aika paljon, ei niinkään takaa-ajo leikkejä.
Muita koiria pentu onkin tavannut suurimmaksi osaksi vapaana, vaikka koirapuistossa ei olla käytykään. Mutta se ei siis todellakaan ole halukas kenenkään toisen koiran kanssa leikkimään. Voi varovasti haistella näitä muutamaa koiraa, joita on jo useamman kerran tavannut.
Ap
Arka pentu on yleensä arka aikuisenakin.
Positiivisia koirakokemuksia pitäis alkaa varovaisesti hankkimaan. Tiedätkö itse koiraa, joka suhtautuu kaikkiin koiriin ystävällisesti? Sellaisen kanssa pitäisi pennun päästä touhuamaan. Facebookin roturyhmistä voi kysellä, jos ei tuttavapiiristä tai naapurustosta löydy. Jokainen ikävä kokemus luultavasti lisää pennun tuntemaa pelkoa, joten pitää olla tarkka ettei yksikään koira pääse säikyttelemään pientä. Muista, että te perheenjäsenet olette laumanjohtajia ja teidän tehtävä on huolehtia aina, että kukaan ei tule koiranne luokse jos ette itse sitä halua. Eli vastaan tulevat, liian innokkaat ja aggressiiviset koirat pitää häätää pois ja pentu pitää saada taluttajan taakse turvaan.
Jotkut koiranomistaja ovat joskus loukkaantuneet, kun olen sanonut että mun koirien luokse ei kukaan piski tule vapaasti, ainoastaan jos minä haluan että tulee. Täällä päin on juntteja, jotka pitävät koiria irti eikä ne pysty hallitsemaan yhtään koiran liikkumista. Seurauksena on ollut, että koira on juossut vapaana meitä kohti. Sellaiset pitää pysäyttää ärjymällä tai tarpeen tullen vaikka potkaisemalla. Oman koiran pitää voida luottaa siihne, että laumanjohtaja hoitaa tilanteet. Muuten se oma koira alkaa rähjäämään.
Anna sen tutustua ja leikkiä vain tuttujen koirien kanssa, joiden tiedät käyttäytyvän oikein pennun kanssa. Älä hössötä itse, äläkä tee numeroa, jos pentu pelästyy jotain. Jos pentusi menee toisen koiran luokse kuvailemallasi tavalla, se ei todennäköisesti kehity aggressiiviseksi, jos kokemukset tutuista ovat hyviä. Kaikkien muiden koirien suhteen opettaisin pennulle ohittamisen ilman, että pystyssä on kunnon show. Koiran ei pidä, eikä sen tarvitse tutustua ja ottaa kontaktia kaikkiin vastaantulijoihin, kaksi-, tai nelijalkaisiin. Sinä päätät, jos et halua antaa pentusi olla koekaniini koiralle, joka "ei tee mitään".
Positiivisia kokemuksia hankkimaan. Ulkoillessa voi vastaantulevilta koirakoilta kysyä että jos on rauhallinen ja mukava koira jonka vois antaa tutustua lyhyesti pentuun. Ja toisaalta opettaa pennun siihen että kaikkia ei tarvitse mennä moikkaamaan.
On ihan tavallista, että pentu pelkää vieraita koiria. Anna sen rauhassa katsella äläkä etenkään altista sitä tilanteisiin, missä joku tulee innolla tervehtimään.