Neuvoja kaipaan - koira meillä sijoituksessa ja huoli tulevaisuudesta :(
Meille tuli eilu viikko sitten pelastettu sekarotuinen koira (nuori kastroitu uros) sijoitukseen, tarkoituksena on siis myös katsoa, jäisikö se meille ihan pysyvästi. Meillä on jo toinen, vielä hyvin nuori, oma sekarotuinen koira myöskin (jos tästä joku tuttu tunnistaa, niin terkkuja!).
Uusi koira on hirveän kiltti ja rauhallinen, erittäin hellyydenkipeä. Se tunkee usein minun ja oman koiramme väliin, kun sitä paijaan, vaikka olen yrittänyt olla kaikessa tasapuolinen ja helliä molempia yhtälailla.
Ongelma on lähinnä se, että koirien ulkoilutus yhdessä on väliin aivan helkutin hankalaa. Uusi koira menee innolla eteenpäin ja jaksaisi mennä pitempiäkin lenkkejä, kun taas pienempi tulee hitaammin perässä ja jarruttelee, kun on hihnassa. Pienempi kyllä kulkee vilkkaasti mukana lenkillä, jos saa olla vapaana. Tämä lenkittäminen on vaan jo niin hankalaa välillä että se ihan pelottaa kun pitää mennä katujen yli kun koirat menevät eri suuntiin.
Kotona kaikki on mennyt hyvin, uusi koira on sisäsiisti ja oppivainen ja tottelevainen.
Mua on kuitenkin nyt alkanut hirveästi ahdistaa pärjääminen kahden koiran kanssa ja erityisesti tuo niiden ulkoilutus. Emme ehdi ulkoiluttaa koiria erikseen ja ei kai se ole ideaalista muutenkaan. Aina ei ole mahdollista hoitaa ulkoilutusta yhdessä kahden ihmisen kanssa.
Uusi koira on kuitenkin jo mulle ja meille rakas, ja kotiutunut hyvin, enkä haluaisi luovuttaa ihan helpolla, tuntuu vaan että olen jatkuvasti hermostunut ja jännittynyt tästä asiasta. Olen jatkuvasti kahden vaiheilla, joko ilmoittaa että koira saa olla meillä sijoituksessa siihen saakka, kun sille löytyy perhe, tai yrittää vielä jonkin aikaa. En haluaisi pettää uutta koiraa, kun se on jonkin verran kovia kokenut ja nyt löytänyt paikkansa meillä, ehkä olimme typeriä avatessamme ovemme sille, mutta teimme sen parhain aikomuksin.
Onko kellään mitään käytännön neuvoja tämän ongeman ratkaisemiseksi, mitä itse tekisitte? Kiitos jo etukäteen!
Kommentit (28)
Kyllä se sijoituskoira varmasti löytää hyvän kodin ja koirat sopeutuvat muutoksiin hyvin.
Meillä on kaksi koiraa ja niiden yhteislenkki on kyllä joskus aika karmeeta, mutta en tulisi toimeen ilman hihnanjakajaa, eli mulla vain yksi remmi kädessä. Jakajia on lyhyempiä ja pitempiä. Tykkään lyhyemmästä, jolloin koirat kulkee melkein ripirinnan, mun vasemmalla puolella kummatkin. VAikeinta on vastaantulevat koirakot; mun elukat on remmirähjiä ja silloin on aina helvetti irti, mutta se menee ohi kun nopsaa jatketaan matkaa ja vastaantulevat kans.
Yleensä kyllä käytämme miehen kanssa silleen, että toinen vie toisen ja toinen toisen lenkille. Koiratkin tykkää ja saa henkilökohtaista opetusta ja huomiota ja puuttumista käytökseen, kun pääsevät ainoina lenkille.
Teillähän ei ollut muuta kuin tuo lenkkeilyongelma... uskon että kaikki menee hyvin.
[quote author="Vierailija" time="20.04.2014 klo 22:14"]
Mieleen tulee pari vaihtoehtoa. Oppisiko sijoituskoira kulkemaan remmissä vierelläsi? Jos siis kyseessä nuori koira. Tai sitten toinen, jota minä harrastan omien koirieni kanssa. Teen ensin lyhyemmän lenkin toiseen suuntaan kahden koiran kanssa ja paluumatkalla jätän vanhemman koiran kotiin. Sitten nuoren koiran kanssa pitemmän lenkin lujempaa vauhtia, kun ei tartte huolehtia seniorin jaksamisesta :)
[/quote]
Kiitos sinulle tosi paljon vastauksestasi! Olen tosiaan miettinyt kaikenlaista. Vapaapäivinä voisin tosiaan mielelläni lenkittää koirat erikseenkin, nuoremman vapaana ja vaikka juosta tämän uuden koiran kanssa, kun siihen näyttää olevan energiaa. Ongelma on lähinnä niinä aamuina, kun mieheni lenkittää koirat yksin. Olen jo tilannut netistä semmoisen kaksipäisen talutushihnan, johon saisi yhteen hihnaan kiinni molemmat koirat, jotta olisivat ainakin jonkin verran paremmin ja turvallisemmin kontrollisssa, käytäntö sitten näyttää, auttaako se vaiko ei. Täytyisi varmaan tehdä jonkinlainen ulkoilutussuunnitelma jotta saataisiin homma pyörimään (olemme nyt olleet lomalla joten sikäli on ollut helpompaa, itse olen hoitanut suurimman osan ulkoilutuksista). Olen aiemmin tehnyt rentoja lenkkejä pienemmän kanssa vapaana, enkä haluaisi, että se joutuu nyt luopumaan niistä :( Se on myös hyvin energinen ja liikkuva tapaus mutta hihnassa ei vaan suostu kulkemaan hyvin mukana varsinkaan nyt, kun uusi koira on kuviosissa (yksin sen ulkoiluttaminen on aika helppoa kun on se aika pikkuinen, n. 7kg) mutta ehkä voisin vaikka kiertää lenkin sen kanssa kerran ja sitten tämän toisen kanssa juosta... Haluasian antaa laatuaikaa molemmille. Tarkoitus olisi kuitenkin tulevaisuudessa voida ulkoiluttaa koirat yhdessä koska muuten elämästä tulee liian hankalaa, lähinnä aikarajoitteiden takia, lenkkeillä jaksan kyllä, mutta on muukin perhe kuin koirat, työ jne...:(
[quote author="Vierailija" time="20.04.2014 klo 22:19"]
Meillä on kaksi koiraa ja niiden yhteislenkki on kyllä joskus aika karmeeta, mutta en tulisi toimeen ilman hihnanjakajaa, eli mulla vain yksi remmi kädessä. Jakajia on lyhyempiä ja pitempiä. Tykkään lyhyemmästä, jolloin koirat kulkee melkein ripirinnan, mun vasemmalla puolella kummatkin. VAikeinta on vastaantulevat koirakot; mun elukat on remmirähjiä ja silloin on aina helvetti irti, mutta se menee ohi kun nopsaa jatketaan matkaa ja vastaantulevat kans.
Yleensä kyllä käytämme miehen kanssa silleen, että toinen vie toisen ja toinen toisen lenkille. Koiratkin tykkää ja saa henkilökohtaista opetusta ja huomiota ja puuttumista käytökseen, kun pääsevät ainoina lenkille.
Teillähän ei ollut muuta kuin tuo lenkkeilyongelma... uskon että kaikki menee hyvin.
[/quote]
Paljon kiitoksia myös sinulle sekä vastaaja kolmoselle!
Kyllä tämä koira varmaan löytäisikin uuden kodin, on suloinen, rauhallinen ja kiltti. Eikä se ole meillä ollut vielä kauaa. Tuntuu vaan kurjalta, että taas joku (=me) sen hylkää, kun se on jo aeimminkin hylätty :¨(
Pidän myös jo tästä koirasta tosi paljon. Se on symppis, ja sen kanssa on ihan käydä kahdestaan lenkillä kun voi mennä pitkälle ja kovaa, ja juosta yhdessä. Siinä pon myös jotain todella hellyttävää ja uskon, että voisimme tarkjota sille hyvän elämän luonamme ja myös koirakaverin kotona.
Tuo remminjakaja on siis jo tilattu ja tulossa, voiskohan se oikeasti olla meidän yhteislenkkiemme pelastus?
[quote author="Vierailija" time="20.04.2014 klo 22:30"]
[quote author="Vierailija" time="20.04.2014 klo 22:19"]
Meillä on kaksi koiraa ja niiden yhteislenkki on kyllä joskus aika karmeeta, mutta en tulisi toimeen ilman hihnanjakajaa, eli mulla vain yksi remmi kädessä. Jakajia on lyhyempiä ja pitempiä. Tykkään lyhyemmästä, jolloin koirat kulkee melkein ripirinnan, mun vasemmalla puolella kummatkin. VAikeinta on vastaantulevat koirakot; mun elukat on remmirähjiä ja silloin on aina helvetti irti, mutta se menee ohi kun nopsaa jatketaan matkaa ja vastaantulevat kans.
Yleensä kyllä käytämme miehen kanssa silleen, että toinen vie toisen ja toinen toisen lenkille. Koiratkin tykkää ja saa henkilökohtaista opetusta ja huomiota ja puuttumista käytökseen, kun pääsevät ainoina lenkille.
Teillähän ei ollut muuta kuin tuo lenkkeilyongelma... uskon että kaikki menee hyvin.
[/quote]
Paljon kiitoksia myös sinulle sekä vastaaja kolmoselle!
Kyllä tämä koira varmaan löytäisikin uuden kodin, on suloinen, rauhallinen ja kiltti. Eikä se ole meillä ollut vielä kauaa. Tuntuu vaan kurjalta, että taas joku (=me) sen hylkää, kun se on jo aeimminkin hylätty :¨(
Pidän myös jo tästä koirasta tosi paljon. Se on symppis, ja sen kanssa on ihan käydä kahdestaan lenkillä kun voi mennä pitkälle ja kovaa, ja juosta yhdessä. Siinä pon myös jotain todella hellyttävää ja uskon, että voisimme tarkjota sille hyvän elämän luonamme ja myös koirakaverin kotona.
Tuo remminjakaja on siis jo tilattu ja tulossa, voiskohan se oikeasti olla meidän yhteislenkkiemme pelastus?
[/quote]
AP pyytää anteeksi kirjoitusvirheitä, kiireessä kirjoitan...
Älä luovuta! Kuulostaa tosi mahtavalta, miten hyvin teillä jo nyt menee!
Meillä kanssa pelastettu koditon toinen ja samoja ongelmia lenkkien kanssa. Molemmat isoja ja häsliä. Mutta pikkuhiljaa oppivat, siihen asti tosiaan joko erikseen tai kahden ihmisen voimin.
Tsemppiä! Olette varmasti paras koti uudelle herralle!
[quote author="Vierailija" time="20.04.2014 klo 22:34"]
Älä luovuta! Kuulostaa tosi mahtavalta, miten hyvin teillä jo nyt menee!
Meillä kanssa pelastettu koditon toinen ja samoja ongelmia lenkkien kanssa. Molemmat isoja ja häsliä. Mutta pikkuhiljaa oppivat, siihen asti tosiaan joko erikseen tai kahden ihmisen voimin.
Tsemppiä! Olette varmasti paras koti uudelle herralle!
[/quote]
Voi kiitos sinullekin ja tsemppiä! Ehkä pitää vielä antaa meille kaikille aikaa eikä tehdä hätiköityjä päätöksiä.
Kaikki lisävinkit ja neuvot otan ilomielin yhä vastaan...
Sain tekstistäsi sellaisen käsityksen, että uutta koiraa ei siis voi pitää vielä vapaana? Jos on näin niin miksipä et menisi sellaiselle lenkille, että vanha koira saa olla vapaana jos silloin liikkuu paremmin ja pitäisit uuden koiran kuitenkin hihnassa? :) Tai sitten tuo jonkun ehdotus, että menet toiseen suuntaan lyhyemmän lenkin kahden koiran kanssa ja jätät kodin ohittaessasi vanhuksen kotiin ja käyt vielä jossain uuden kanssa. Tai ehkäpä teidän tapauksessa just toisin päin, jos uudella riittää kerran energiaa niin ensin sen kanssa reipas pitkä lenkki ja haette sitten vanhuksen mukaan vielä johonkin pätkälle, kun uusi koira on saanut purkaa vähän energiaa.
Meillä myös sama ongelma silloin, kun olen äitini luona käymässä ja lenkitän koiria. Itselläni energinen terrieri ja äidilläni vanha nivelvaivainen sharpei, joten terrieri kans kipittää menemään kun sharpeita saa tyyliin vetää perässä.
[quote author="Vierailija" time="20.04.2014 klo 22:47"]
Sain tekstistäsi sellaisen käsityksen, että uutta koiraa ei siis voi pitää vielä vapaana? Jos on näin niin miksipä et menisi sellaiselle lenkille, että vanha koira saa olla vapaana jos silloin liikkuu paremmin ja pitäisit uuden koiran kuitenkin hihnassa? :) Tai sitten tuo jonkun ehdotus, että menet toiseen suuntaan lyhyemmän lenkin kahden koiran kanssa ja jätät kodin ohittaessasi vanhuksen kotiin ja käyt vielä jossain uuden kanssa. Tai ehkäpä teidän tapauksessa just toisin päin, jos uudella riittää kerran energiaa niin ensin sen kanssa reipas pitkä lenkki ja haette sitten vanhuksen mukaan vielä johonkin pätkälle, kun uusi koira on saanut purkaa vähän energiaa.
Meillä myös sama ongelma silloin, kun olen äitini luona käymässä ja lenkitän koiria. Itselläni energinen terrieri ja äidilläni vanha nivelvaivainen sharpei, joten terrieri kans kipittää menemään kun sharpeita saa tyyliin vetää perässä.
[/quote]
Hei, ja kiitos! Jotain tämmöistä olen jo ajatellutkin. Siis tarkennan vielä, että "vanha" koiramme on siis tosi nuori, vasta 9kk, ja pienikokoinen. Tämä "uusi" on 1,5v. ja isompikokoinen kuin omamme. Eli uusi jaksaa lenkkeillä enemmän kuin omamme, koska on jo aikuinen ja isompi, mutta siis aina ei tule olemaan näin, vaan toivon mukaan ensimmäinen koirammekin iän myötä jaksaa lenkkeillä yhtä lailla. Uutta en tosiaan uskalla pitää vapaana kuin aidatussa koirapuistossa. Olemme tehneet metsälenkkejä niin että omamme on vapaana mutta yksin en uskalla, vaikka tuleekin hyvin luokse kutsuttaessa, en halua ottaa riskiä että tapahtuisi jotain, omamme karkaan tms. ja olen pulassa yksinäni.
ap
Minkä helvetin takia olet ottanut koiran, josta luopumista mietit, varsinkin kun koira on ollut teillä vasta noin vähän aikaa?! Tuo ongelmasi on täysin helppo korjata, jos nyt vain laiskuutesi ei anna periksi, ja koira joutuu kolmanteen kotiin. Lopeta eläinten keräily, jos et ole valmis näkemään vaivaa.
[quote author="Vierailija" time="20.04.2014 klo 23:11"][quote author="Vierailija" time="20.04.2014 klo 22:47"]
Sain tekstistäsi sellaisen käsityksen, että uutta koiraa ei siis voi pitää vielä vapaana? Jos on näin niin miksipä et menisi sellaiselle lenkille, että vanha koira saa olla vapaana jos silloin liikkuu paremmin ja pitäisit uuden koiran kuitenkin hihnassa? :) Tai sitten tuo jonkun ehdotus, että menet toiseen suuntaan lyhyemmän lenkin kahden koiran kanssa ja jätät kodin ohittaessasi vanhuksen kotiin ja käyt vielä jossain uuden kanssa. Tai ehkäpä teidän tapauksessa just toisin päin, jos uudella riittää kerran energiaa niin ensin sen kanssa reipas pitkä lenkki ja haette sitten vanhuksen mukaan vielä johonkin pätkälle, kun uusi koira on saanut purkaa vähän energiaa.
Meillä myös sama ongelma silloin, kun olen äitini luona käymässä ja lenkitän koiria. Itselläni energinen terrieri ja äidilläni vanha nivelvaivainen sharpei, joten terrieri kans kipittää menemään kun sharpeita saa tyyliin vetää perässä.
[/quote]
Hei, ja kiitos! Jotain tämmöistä olen jo ajatellutkin. Siis tarkennan vielä, että "vanha" koiramme on siis tosi nuori, vasta 9kk, ja pienikokoinen. Tämä "uusi" on 1,5v. ja isompikokoinen kuin omamme. Eli uusi jaksaa lenkkeillä enemmän kuin omamme, koska on jo aikuinen ja isompi, mutta siis aina ei tule olemaan näin, vaan toivon mukaan ensimmäinen koirammekin iän myötä jaksaa lenkkeillä yhtä lailla. Uutta en tosiaan uskalla pitää vapaana kuin aidatussa koirapuistossa. Olemme tehneet metsälenkkejä niin että omamme on vapaana mutta yksin en uskalla, vaikka tuleekin hyvin luokse kutsuttaessa, en halua ottaa riskiä että tapahtuisi jotain, omamme karkaan tms. ja olen pulassa yksinäni.
ap
[/quote]
Aivan siis 'vanha' koira on pentu, no hän siitä kyllä varmasti reipastuu iän myötä ja kunnon kasvaessa, sekä kun tottuu hihnaan ja muuta. Ei ehkä sitten auta kuin odotella. Tosin yksi vaihtoehto on jos lähistöllä on jotain hiljaisempia hiekkateitä, jos saisit uuden koiran opetettua menemään nätisti pyörän vieressä. Siinä saisi purkaa energiaa ja ei kävisi sulle niin rankaksi vaikka kahteen kertaan kävisitkin lenkittämässä koirat. En siis tarkota mitään tappojuoksutusta koira kieli maata viistäen vaan sellaosta tasasta rentoa ravia ja tarvittaessa pysähdytään pissalle. Eikä tarvitse olla niin pitkäkään lenkki, kun saa ravata koko matkan 30-40min riittää. Meillä ainakin toimii terrierinkin kanssa hyvin silloin kun ei itseä huvita hölkätä. Tosin sitten saat varutua niihin ihmisiin, jotka tulevat jäkättämään eläinrääkkäyksestä ja uhkailevat eläinsuojeluilmoituksella vaikka koira ravaisi samaa vauhtia kuin sillon, jos olisit itsekin sen kanssa hölkkäämässä, siinähän ei sitten nähdäkään mitään ongelmaa. Tsemppiä, kyllä se siitä varmasti helpottaa!
[quote author="Vierailija" time="20.04.2014 klo 23:17"]
Minkä helvetin takia olet ottanut koiran, josta luopumista mietit, varsinkin kun koira on ollut teillä vasta noin vähän aikaa?! Tuo ongelmasi on täysin helppo korjata, jos nyt vain laiskuutesi ei anna periksi, ja koira joutuu kolmanteen kotiin. Lopeta eläinten keräily, jos et ole valmis näkemään vaivaa.
[/quote]Jos olisit lukenut viestini kunnolla, olisit ymmärtänyt, että uusi koira on meillä sijoituksessa, ja on siis mahdollisuus että se jäisi meille asumaan. Hyvää hyvyyttämme otimme siis sen meille ja vaivaa ollaan valmiita näkemään ja ollaan nähty ja koiran auttamiseen on mennyt rahaa, aikaa ja energiaa. (Koira oli siis koiratarhalla ja lopetusuhan alla, emme asu Suomessa.) Emmekä keräile koiria tai muitakaan eläimiä.
Kiitos kuitenkin mielipiteestäsi, toivon sinunlaillasi ajattelet ovat kuitenkin vähemmistössä.
[quote author="Vierailija" time="20.04.2014 klo 23:20"]
[quote author="Vierailija" time="20.04.2014 klo 23:11"][quote author="Vierailija" time="20.04.2014 klo 22:47"]
Sain tekstistäsi sellaisen käsityksen, että uutta koiraa ei siis voi pitää vielä vapaana? Jos on näin niin miksipä et menisi sellaiselle lenkille, että vanha koira saa olla vapaana jos silloin liikkuu paremmin ja pitäisit uuden koiran kuitenkin hihnassa? :) Tai sitten tuo jonkun ehdotus, että menet toiseen suuntaan lyhyemmän lenkin kahden koiran kanssa ja jätät kodin ohittaessasi vanhuksen kotiin ja käyt vielä jossain uuden kanssa. Tai ehkäpä teidän tapauksessa just toisin päin, jos uudella riittää kerran energiaa niin ensin sen kanssa reipas pitkä lenkki ja haette sitten vanhuksen mukaan vielä johonkin pätkälle, kun uusi koira on saanut purkaa vähän energiaa.
Meillä myös sama ongelma silloin, kun olen äitini luona käymässä ja lenkitän koiria. Itselläni energinen terrieri ja äidilläni vanha nivelvaivainen sharpei, joten terrieri kans kipittää menemään kun sharpeita saa tyyliin vetää perässä.
[/quote]
Hei, ja kiitos! Jotain tämmöistä olen jo ajatellutkin. Siis tarkennan vielä, että "vanha" koiramme on siis tosi nuori, vasta 9kk, ja pienikokoinen. Tämä "uusi" on 1,5v. ja isompikokoinen kuin omamme. Eli uusi jaksaa lenkkeillä enemmän kuin omamme, koska on jo aikuinen ja isompi, mutta siis aina ei tule olemaan näin, vaan toivon mukaan ensimmäinen koirammekin iän myötä jaksaa lenkkeillä yhtä lailla. Uutta en tosiaan uskalla pitää vapaana kuin aidatussa koirapuistossa. Olemme tehneet metsälenkkejä niin että omamme on vapaana mutta yksin en uskalla, vaikka tuleekin hyvin luokse kutsuttaessa, en halua ottaa riskiä että tapahtuisi jotain, omamme karkaan tms. ja olen pulassa yksinäni.
ap
[/quote]
Aivan siis 'vanha' koira on pentu, no hän siitä kyllä varmasti reipastuu iän myötä ja kunnon kasvaessa, sekä kun tottuu hihnaan ja muuta. Ei ehkä sitten auta kuin odotella. Tosin yksi vaihtoehto on jos lähistöllä on jotain hiljaisempia hiekkateitä, jos saisit uuden koiran opetettua menemään nätisti pyörän vieressä. Siinä saisi purkaa energiaa ja ei kävisi sulle niin rankaksi vaikka kahteen kertaan kävisitkin lenkittämässä koirat. En siis tarkota mitään tappojuoksutusta koira kieli maata viistäen vaan sellaosta tasasta rentoa ravia ja tarvittaessa pysähdytään pissalle. Eikä tarvitse olla niin pitkäkään lenkki, kun saa ravata koko matkan 30-40min riittää. Meillä ainakin toimii terrierinkin kanssa hyvin silloin kun ei itseä huvita hölkätä. Tosin sitten saat varutua niihin ihmisiin, jotka tulevat jäkättämään eläinrääkkäyksestä ja uhkailevat eläinsuojeluilmoituksella vaikka koira ravaisi samaa vauhtia kuin sillon, jos olisit itsekin sen kanssa hölkkäämässä, siinähän ei sitten nähdäkään mitään ongelmaa. Tsemppiä, kyllä se siitä varmasti helpottaa!
[/quote]
Kiitos vielä kun viitsit vastata ja auttaa! Juuri tuommoista maastoa täältä lähistöltä löytyy ja tuo pyöräilyideakin on ihan varteenotettava. Harrastan juoksua joten voin sikäli yhdistää koirien ulkoiluttamiset siihenkin ja jaksan ja tykkään kyllä lenkkeillä :o) Kyllä tämä tästä varmaankin lähtee onnistumaan neuvojenne avulla!
Älä välitä, ap tosta äskeisestä huutelijasta. Ihanaa että haluat antaa kodin hylätylle - mäkin haluaisin utta nyt just mahdotonta reissutyön takia. Välillä ihan itkua väännän kun tekis niin mieli lemmikkiä.
[quote author="Vierailija" time="21.04.2014 klo 00:13"]
Älä välitä, ap tosta äskeisestä huutelijasta. Ihanaa että haluat antaa kodin hylätylle - mäkin haluaisin utta nyt just mahdotonta reissutyön takia. Välillä ihan itkua väännän kun tekis niin mieli lemmikkiä.
[/quote] Kiitos sinulle kauniista sanoistasi :o) Tosiaan tämä koira tarvitsi sijoituspaikan ja myönnän että otetimme sen meille ehkä olematta 100% valmistautuneita. Kuitenkin tarkoitus oli hyvä ja koiran paras on nyt pääasia. Kyllä sinullekin varmasti koittaa pian oikea hetki hankkia lemmikki!
Hienoa että haluatte tarjota kodin kodittomalle, ja kuulostatte tosi huolehtivaisilta koiranomistajilta. Koirilla on teillä varmasti ihanteelliset olosuhteet. Kahden eri tavalla käyttäytyvän koiran kanssa on aluksi ihan varmasti hihnat ja aivotkin solmussa. Kahden koiran kanssa pitää vain skarpata ja opettelemalla opetella se huomion jakaminen kahtaalle. Mutta, anteeksi nyt, kuulostat myös hieman neuroottiselta ja aralta. Teidän ongelma ei vaikuta mitenkään ihmeelliseltä, kahden koiran hihnakoulutus on varmasti vähän hankalampi juttu kuin yhden, muttei silti mikään maailmanloppu. Siitä varmaan tulee maailman suurin katastrofi omassa päässä, jos murehtii joka aspektia. Miksi olet "koko ajan hermostunut ja jännittynyt"? Mikset uskalla mennä yksin koirien kanssa metsälenkille? Miksi koirat ei olisi hanskassa kun mies käyttää ne aamulla ulkona? Asennemuutosta tässä tarvittaisiin, tai sitten ehkä kannattaa ilmoittaa ettei teistä ole kahden koiran pitäjiksi vielä.
Jos meinaatte, että teillä joskus vielä kaksi koiraa on, niin täytyy ymmärtää että kaikkien täytyy sopeutua siihen kahden koiran huusholliin. Jos pikkukoiran pitää saada käydä lenkit ihan samalla tavalla kuin ennenkin, niin isomman pitää sitten sopeutua siihen että pikkukoiran ehdoilla mennään. Jos tähän asti olet pystynyt ulkoiluttamaan pienemmän ja tekemään omat juoksulenkkisi erikseen, ei pitäisi olla iso ongelma että pikkukoira ulkoilutetaan yksin kuten ennenkin, isompi koira käy pikaisesti ulkona pari kertaa ja tulee yksin mukaan sinun juoksulenkkisi aikaan. Jos taas haluatte että koiria voi ulkoiluttaa ja pitää yhdessä, pitää ottaa asenne että pikkukoirankin on totuttava isompaan. Mutta myös itse siedettävä se, että nyt mennään kahden koiran kanssa ja se on erilaista ja alkuun ehkä hankalaakin, eikä ole mahdollista kumpaakin huomioida 100% koko aikaa, mutta kun on kaksi koiraa taloudessa niin näin se on. Jos aiot selvitä niiden kahden kanssa, niin joudut mielestäni ottamaan vähän tiukemman asenteen. Esimerkiksi tuon väliin tunkemisen voi kieltää tai estää ihan rauhassa, ei koirien suhteen tarvitse olla tasapuolinen ja diplomaattinen. Kun on toisen vuoro olla rapsutettavana, toisen ei ole syytä tulla siihen häiritsemään ainakaan mönkimällä väkisin väliin. Voit sen toisen kutsua rapsutettavaksi sitten vuorollaan.
Et viesteissä ainakaan maininnut että uusi koira olisi täyttä höyryä holtittomasti eteenpäin höökäävä aggressiivinen jättiläinen (jolloin ymmärtäisin että lenkitys on vaarallista ja pelottavaa), vaan ilmeisesti ihan tavallisen kokoinen, tavallisen reipas koira. Nuori rescuekoira ei välttämättä toki osaa ihan täydellisesti hihnassa mennä, mutta se nyt on ihan tavallinen ongelma koirien kanssa.
Käsitin että ongelma on se, että toinen olisi menossa eteenpäin ja toinen jäkittää. Jäkittäjä on se pikkukoira, joka ei osaa kulkea hihnassa. Ei ole mahdollista että teiden ylitys kahden kanssa on vaarallista kun toisessa hihnassa on 7kg pikkukoira. Keräät toisen hihnan toiseen käteen, toisen toiseen, koirat lyhyeen hihnaan viereesi, ja menet tien yli siinä tahdissa kuin itse haluat mennä.
Kirjoitit että olet aiemmin tehnyt pennun kanssa metsälenkkejä, joilla se on ollut vapaana ja ne on olleet kivoja molemmista. Nyt kun sinulla on toinen koira hihnalla kiinni itsessäsi, et enää uskallakaan, koska omanne voi karata tai voi tapahtua jotain muuta ja sitten olet yksin pulassa. En ymmärrä, jos olet aiemmin pystynyt yksinäsi olemaan metsälenkeillä etkä ole pelkäänyt karkaamista, niin miten et pystyisi toimimaan ihan samalla tavalla kun uusi koira on hihnassa mukana?
Hihnan jakajaa en olisi itse ajatellut, jos ongelma on se että pienempi pentu ei liiku mukana, ja isompi taas haluaa painaa eteenpäin senkin edestä. Hihnanjakajan kanssa käy niin, että se isompi painaa eteenpäin kuten ennenkin ja pentu hinautuu perässä halusi tai ei, ja itse et pysty vaikuttamaan kumpaankaan koiraan hihnan kautta muuten kuin jarruna. Se voi olla hyväkin asia, jos pikkukoiralla ei ole oikeasti mitään syytä jäkittää, jos se isompi ei ole ihan täysi kohlo, ja jos olette itse pahentaneet pikkukoiran jäkittämisongelmaa antamalla sen ihan rauhassa jäkittää kun ette ole raaskineet ottaa napakampaa asennetta ulkoiluun. Silloin voi olla hyvä että iso koira näyttää vähän mallia miten koiria talutetaan :). Mutta jos isompi koira on hallitsematon ja pikkukoira hauras, niin ei minusta ole ollenkaan hyvä idea sitoa pienempää kaulastaan lyhyellä narulla kiinni isompaan. Hihnanjakaja sopii saman vahvuisille koirille, jotka osaa kulkea hihnassa yksin ja erikseen, ja sellaisiin ulkoilutustilanteisiin joissa ne on aika kontrolloidusti muutenkin.
Paras vaihtoehto olisi opettaa molemmat olemaan vetämättä mihinkään suuntaan. Mutta jos ette halua pikkukoiraa opettaa kulkemaan reippaasti hihnassa, niin opetatte isomman koiran kulkemaan rauhallisesti hihnassa, jotta voitte kaikki seisoskella odottamassa koska pikkukoira haluaisi liikkua.
Ihmisillä on yleensä elämässä muutakin kuin koirat, ihan niin kuin teilläkin on kaikenlaista muuta mihin käytettävä aikaa. Kahden koiran kouluttaminen yhtä aikaa vaatii vähän totuttelemista, joten hihnakäyttäytymistä olisi hyvä harjoitella yksitellen. Siinä täytyy kuitenkin hallita hihnaa ja namipaloja, vähän ehkä katsella ympäristöäkin jne. Koirien elämänlaatu kuitenkin paranee huomattavasti, kun ne saa opetettua olemaan asiallisesti remmilenkeillä, joten minusta ei ole väärin ottaa väliaikaisesti se erikseen ulkoiluttamiseen tarvittava aika alkuun vaikka niistä laatuaikametsälenkeistä. Jos käyt omat juoksulenkkisi joka tapauksessa, niin ota isompi niille mukaan että saa virtaa purettua. Hihnakäytöksen opettamiseen on vaikeampi antaa vinkkejä kun et ihan tarkkaan kerro millainen ongelma on.
Minä olen käyttänyt tuota samaa "tekniikkaa",kuin joku aiemmin sulle ehdotti,eli molempien kanssa lenkille yhtäaikaa ja pentukoira kotiin ensin ja isomman kanssa sitten jatketaan.Se auttaa myöhemmin myöskin siihen,että koirat oppivat jäämään kotiin yksin,jos toisen kanssa lähtee esim.lääkäriin tai harrastuksiin.Älä ota liikaa stressiä ulkoilutuksesta.Olen ihan varma,että tulette pärjäämään kahden koiran kanssa.
[quote author="Vierailija" time="21.04.2014 klo 01:52"]
Hienoa että haluatte tarjota kodin kodittomalle, ja kuulostatte tosi huolehtivaisilta koiranomistajilta. Koirilla on teillä varmasti ihanteelliset olosuhteet. Kahden eri tavalla käyttäytyvän koiran kanssa on aluksi ihan varmasti hihnat ja aivotkin solmussa. Kahden koiran kanssa pitää vain skarpata ja opettelemalla opetella se huomion jakaminen kahtaalle. Mutta, anteeksi nyt, kuulostat myös hieman neuroottiselta ja aralta. Teidän ongelma ei vaikuta mitenkään ihmeelliseltä, kahden koiran hihnakoulutus on varmasti vähän hankalampi juttu kuin yhden, muttei silti mikään maailmanloppu. Siitä varmaan tulee maailman suurin katastrofi omassa päässä, jos murehtii joka aspektia. Miksi olet "koko ajan hermostunut ja jännittynyt"? Mikset uskalla mennä yksin koirien kanssa metsälenkille? Miksi koirat ei olisi hanskassa kun mies käyttää ne aamulla ulkona? Asennemuutosta tässä tarvittaisiin, tai sitten ehkä kannattaa ilmoittaa ettei teistä ole kahden koiran pitäjiksi vielä.
Jos meinaatte, että teillä joskus vielä kaksi koiraa on, niin täytyy ymmärtää että kaikkien täytyy sopeutua siihen kahden koiran huusholliin. Jos pikkukoiran pitää saada käydä lenkit ihan samalla tavalla kuin ennenkin, niin isomman pitää sitten sopeutua siihen että pikkukoiran ehdoilla mennään. Jos tähän asti olet pystynyt ulkoiluttamaan pienemmän ja tekemään omat juoksulenkkisi erikseen, ei pitäisi olla iso ongelma että pikkukoira ulkoilutetaan yksin kuten ennenkin, isompi koira käy pikaisesti ulkona pari kertaa ja tulee yksin mukaan sinun juoksulenkkisi aikaan. Jos taas haluatte että koiria voi ulkoiluttaa ja pitää yhdessä, pitää ottaa asenne että pikkukoirankin on totuttava isompaan. Mutta myös itse siedettävä se, että nyt mennään kahden koiran kanssa ja se on erilaista ja alkuun ehkä hankalaakin, eikä ole mahdollista kumpaakin huomioida 100% koko aikaa, mutta kun on kaksi koiraa taloudessa niin näin se on. Jos aiot selvitä niiden kahden kanssa, niin joudut mielestäni ottamaan vähän tiukemman asenteen. Esimerkiksi tuon väliin tunkemisen voi kieltää tai estää ihan rauhassa, ei koirien suhteen tarvitse olla tasapuolinen ja diplomaattinen. Kun on toisen vuoro olla rapsutettavana, toisen ei ole syytä tulla siihen häiritsemään ainakaan mönkimällä väkisin väliin. Voit sen toisen kutsua rapsutettavaksi sitten vuorollaan.
Et viesteissä ainakaan maininnut että uusi koira olisi täyttä höyryä holtittomasti eteenpäin höökäävä aggressiivinen jättiläinen (jolloin ymmärtäisin että lenkitys on vaarallista ja pelottavaa), vaan ilmeisesti ihan tavallisen kokoinen, tavallisen reipas koira. Nuori rescuekoira ei välttämättä toki osaa ihan täydellisesti hihnassa mennä, mutta se nyt on ihan tavallinen ongelma koirien kanssa.
Käsitin että ongelma on se, että toinen olisi menossa eteenpäin ja toinen jäkittää. Jäkittäjä on se pikkukoira, joka ei osaa kulkea hihnassa. Ei ole mahdollista että teiden ylitys kahden kanssa on vaarallista kun toisessa hihnassa on 7kg pikkukoira. Keräät toisen hihnan toiseen käteen, toisen toiseen, koirat lyhyeen hihnaan viereesi, ja menet tien yli siinä tahdissa kuin itse haluat mennä.
Kirjoitit että olet aiemmin tehnyt pennun kanssa metsälenkkejä, joilla se on ollut vapaana ja ne on olleet kivoja molemmista. Nyt kun sinulla on toinen koira hihnalla kiinni itsessäsi, et enää uskallakaan, koska omanne voi karata tai voi tapahtua jotain muuta ja sitten olet yksin pulassa. En ymmärrä, jos olet aiemmin pystynyt yksinäsi olemaan metsälenkeillä etkä ole pelkäänyt karkaamista, niin miten et pystyisi toimimaan ihan samalla tavalla kun uusi koira on hihnassa mukana?
Hihnan jakajaa en olisi itse ajatellut, jos ongelma on se että pienempi pentu ei liiku mukana, ja isompi taas haluaa painaa eteenpäin senkin edestä. Hihnanjakajan kanssa käy niin, että se isompi painaa eteenpäin kuten ennenkin ja pentu hinautuu perässä halusi tai ei, ja itse et pysty vaikuttamaan kumpaankaan koiraan hihnan kautta muuten kuin jarruna. Se voi olla hyväkin asia, jos pikkukoiralla ei ole oikeasti mitään syytä jäkittää, jos se isompi ei ole ihan täysi kohlo, ja jos olette itse pahentaneet pikkukoiran jäkittämisongelmaa antamalla sen ihan rauhassa jäkittää kun ette ole raaskineet ottaa napakampaa asennetta ulkoiluun. Silloin voi olla hyvä että iso koira näyttää vähän mallia miten koiria talutetaan :). Mutta jos isompi koira on hallitsematon ja pikkukoira hauras, niin ei minusta ole ollenkaan hyvä idea sitoa pienempää kaulastaan lyhyellä narulla kiinni isompaan. Hihnanjakaja sopii saman vahvuisille koirille, jotka osaa kulkea hihnassa yksin ja erikseen, ja sellaisiin ulkoilutustilanteisiin joissa ne on aika kontrolloidusti muutenkin.
Paras vaihtoehto olisi opettaa molemmat olemaan vetämättä mihinkään suuntaan. Mutta jos ette halua pikkukoiraa opettaa kulkemaan reippaasti hihnassa, niin opetatte isomman koiran kulkemaan rauhallisesti hihnassa, jotta voitte kaikki seisoskella odottamassa koska pikkukoira haluaisi liikkua.
Ihmisillä on yleensä elämässä muutakin kuin koirat, ihan niin kuin teilläkin on kaikenlaista muuta mihin käytettävä aikaa. Kahden koiran kouluttaminen yhtä aikaa vaatii vähän totuttelemista, joten hihnakäyttäytymistä olisi hyvä harjoitella yksitellen. Siinä täytyy kuitenkin hallita hihnaa ja namipaloja, vähän ehkä katsella ympäristöäkin jne. Koirien elämänlaatu kuitenkin paranee huomattavasti, kun ne saa opetettua olemaan asiallisesti remmilenkeillä, joten minusta ei ole väärin ottaa väliaikaisesti se erikseen ulkoiluttamiseen tarvittava aika alkuun vaikka niistä laatuaikametsälenkeistä. Jos käyt omat juoksulenkkisi joka tapauksessa, niin ota isompi niille mukaan että saa virtaa purettua. Hihnakäytöksen opettamiseen on vaikeampi antaa vinkkejä kun et ihan tarkkaan kerro millainen ongelma on.
[/quote]
Kiitos sinulle myös kovasti vastauksestasi, olen nyt palannut koneen ääreen.
Tosiaan olet aika hyvin ymmärtänyt. mistä asia meillä kiikastaa. Kerron nyt vielä vähän lisää tilanteestamme.
Tosiaan on niin, että tämä pienempi koirista (9kk narttu) jäkittää, on luonteeltaa semmoinen haistelija ja rauhallinen kulkija. Eli hihnassa on hirvittävän hankalaa kulkea niiden kanssa puistossa, kadulla tms. Toki pikkuinen myös tykkää juosta lähinnä toisten koirien kanssa ja vapaana ollessaan spurttailee lähinnä niin, että jää aina meistä jälkeen jotain haistelemaan ja tutkimaan, ja sitten juoksee meidät kiinni. Ehkä jopa olemme liikaakin ulkoiluttaneet sitä vapaana (asumme kerrostalossa ja se ei siis muuten pääse olemaan pihalla tms.), kun siihen on ollut mahdollisuus ja sen takia hihnakäyttäytymisen opettelu on jäänyt vähän huomiotta, olen keskittynyt ehk enemmän opettamaan sille luoksetuloa ja yhdessä liikkumista muuten... Se on myös niin pikkuinen (eikä varmaan enää juurikaan kasva, eka kiima oli jo) että se on ollut helppo napata syliin jos on tullut kiire jonnekin. Se on kuitenkin sikäli "koulutettu" että odottaa istuen ruokaansa, oven aukaisua ja kadun ylitystä. Isompi koira (12kg) ei ole mikään hirmu vetäjä, mutta kulkee kyllä reippaasti eteenpäin, ja sen kanssa ulkoilu on sikäli miellyttävää, toki jos näkee pellolla kaniinin niin silloin alkaa kiskonta ja uikutus sen perään. Metsälenkit yksin kahden koiran kanssa pienemmän vapaana olessa pelottavat minua sen takia, että jos pikkuinen jostain syystä kuitenkin lähtisi kauas (säikähtäisi jotain tms.) niin kuinka sen onnistuisin nappaamaan kiinni olessani toisen koiran kanssa hihnassa kiinni...
Juoksulenkeille tosiaan voisin ja haluaisin ottaa isomman (ja pienemmänkin sitten kun se vähän aikuistuu ja jaksaa paremmin) mukaan, käyn juoksemassa noin 3-4 kertaa viikossa, kävisin mieluusti enemmänkin mutta aika ei riitä kaikkeen. Muu ulkoilu koirille siis olisi hihnalenkkejä tai koirapuistoilua.
Siis ehkä perimmäisenä kysymyksenä tässä on se, voittavatko "koiran näkökannasta" kotona olevan lajikumppanin edut sen, että koiria olessa kaksi molemmille jää pakosti vähemmän aikaa ja molemmat joutuvat osittain luopumaan jostain (vapaana olemisesta, huomiosta - pieni on ollut aika prinsessa tähän saakka, joten ehkä huomion jakaminen voi olla jopa positiivista, mutta silti sekin vähän surettaa)? Mikä olisi oikeasti paras vaihtoehto niille?
Kiitos ja anteeksi pitkä ja sekava sepustus...
[quote author="Vierailija" time="21.04.2014 klo 10:10"]
Minä olen käyttänyt tuota samaa "tekniikkaa",kuin joku aiemmin sulle ehdotti,eli molempien kanssa lenkille yhtäaikaa ja pentukoira kotiin ensin ja isomman kanssa sitten jatketaan.Se auttaa myöhemmin myöskin siihen,että koirat oppivat jäämään kotiin yksin,jos toisen kanssa lähtee esim.lääkäriin tai harrastuksiin.Älä ota liikaa stressiä ulkoilutuksesta.Olen ihan varma,että tulette pärjäämään kahden koiran kanssa.
[/quote] Kiitos! Varmaan pitää tosiaan tehdä jonkinlainen suunnitelma tähän, jotta saan mielenrauhan sen suhteen, että molemmat koirat saavta tarpeeksi liikuntaa. ap
Mieleen tulee pari vaihtoehtoa. Oppisiko sijoituskoira kulkemaan remmissä vierelläsi? Jos siis kyseessä nuori koira. Tai sitten toinen, jota minä harrastan omien koirieni kanssa. Teen ensin lyhyemmän lenkin toiseen suuntaan kahden koiran kanssa ja paluumatkalla jätän vanhemman koiran kotiin. Sitten nuoren koiran kanssa pitemmän lenkin lujempaa vauhtia, kun ei tartte huolehtia seniorin jaksamisesta :)