Kumpi oikeassa minä vai mies. Siis pyydän objektiivista näkemystä, apua?
Tilanne on tämä. Myytiin loppukesästä auto kun siinä rupesi olemaan kilometrejä että saatiin vielä kohtuullinen hinta, toinen tuli tilalle, tilapäisesti, se oli kai tarkoitus vaihtaa parempaan. Sitten tuli tilanne että todenäköisesti tulevaisuudessa tarvitaan kaksi autoa. Minä ilmoitin miehelle että voin sijoittaa autoon 500 euroa ja että katselen juuri n. 5000 euron autoja. Auton oli siis tarkoitus tulla minulle pitkää työmatkaa varten.
Mies halusi auttaa, avitti käsirahassa että saatiin uudempi, turvallisempi. Minä olin ihan tyytyväinen joskin haaveilin toisesta merkistä (se minkä merkkinen meni alun perin vaihtoon) mutta ei ollu erityistä kiirettä. Mies kyllä tuntui hinkuvan sen toisen merkin perään, kitisi välillä siitä sen hetkisestä että ei tää oikein kiihdy, tehokkaampi moottori pitäisi olla, haikaili välillä sen toisen merkin perään. Mä sanoin että mulle kelpaa tääkin tässä vaiheessa.
Käytiin kuitenkin autoja katselemassa, miehen aloitteesta. Löytyi sitten yksi, joka minunkin mielestäni oli kiva ja mies kysyi että onko meillä varaa tähän. Mä vastasin vähän harkitsemattomasti että on, minulla ei nyt ole käsirahaa mutta maksetaan lyhennykset puokkiin. Päätettiin vaihtaa. Mä olin siis sairauslomalla ja mun olis pitänyt olla viisaampi ja sanoo että ei tässä tilanteessa osteta mitään autoja. Pääasiassa mun mutta olenko mä väärässä jos huomautan miehelle että ei sunkaan järki sitten ollut sen viisaampi niin ei se hänelle kuulu tai että minäkö muka yritän sysätä vastuun hänelle. Ei mutta olishan hän ehkä voinut tajuta itsekin että koska varmaa tietoa minun työhönpaluun ja toipumisen ajankohdasta ei ole että ei oo järkee. Sitä vaan kuulemma vituttaa kun meni luottamaan muhun ja on minuun hirveän pettynyt.
En arvannut että sairauslomani pitkittyy. Nyt on mahdollisesti edessä se tilanne että mulla ei ole tilapäisesti varaa noihin lyhennyksiin, alkaen elokuusta. Toivon palaavani työelämään syyskuussa. Mies on jo nyt suunnilleen ainakin riidellessä haukkunut minut petturiksi, ja syvästi katuu luottaneensa minuun vaikka en ole yhtäkään erää jättänyt pystyyn. Enkä jätä, vingutetaan sitten visaa jos en muuten selviä.
Lisäksi häntä tuntuu kaduttavan koko auton vaihto tähän uusimpaan ja riitaa on sävyyn "tää parisuhde on maksanu mulle 11 000, sun takias mä oon hävinny 11 000. Olis vaan pitänyt pitää se tokavika auto, eikä ottaa tätä nykyistä kalliimpaa. Nyt mä oisin jo maksanut sen edeltävän auton pois, mut nyt onki lisää tappioo" No kyl se välillä järkiinsä on tullut, kun muistuttelen että kuka sitä vaihtoo pääasiassa halusi jne. Ja että itse se on valinnut auttaa. En jumalauta olisi ottanut tätä apua vastaaan jos oisin tän tiennyt vaan oisin ottanu sen viiden tonnin koslan.
Mies on nimittäin myös sitä mieltä, että jos joudutaan auto myymään niin tappiot menee hänen mielestä puoliksi, ja että mä jo syntyneestä tappiosta 5500 periaatteessa hänelle velkaa. Se oli musta käsittämätöntä ja kysyin että tuolla logiikalla sitten jos me joskus ostetaan jotain yhdessä ja mä sijoitan vähemmän alkupääomaa niin tappiot menee puoliksi ja voitot myös. Hänpä olikin sitä mieltä että ei tietenkään, se saa voitosta enemmän joka sijoitti enemmän. Sen se tuntuu ymmärtävän hyvin, minäkin olen tuota mieltä. Mutta kun ollaan häviö puolella, mä oonkin vastuussa tappioista puoliksi vaikka sijoitin vähemmän. Autokaupassahan ei tunnetusti juuri voittoa tee.
Ei tuo miehen ajattelu millään voi olla oikeudenmukaista vai onko?
Kommentit (45)
Täh? Kirjoita uudestaan niin, että me muutkin ymmärrämme. Kiitos
Huh en kyllä katselua tuollaista miestä vaan menis auton jatkeeksi vaihtoon
En ymmärtänyt koko juttua. Kuka teki tappiota ja mistä ja miten kukaan on yli vuoden sairauslomalla ja mikä käsiraha ja mitä puokkiin ja miksi ja mikä moottori.
Oletko koskaan kuullut, että jokainen tekee omilla rahoillaan, mitä tahtoo.
katselisi siis tämä iPad vaihtelee sanoja
Äh, putosin kärryiltä jo alussa, mutta ansaitsette toisenne. Auton ostot ja vaihtamiset ovat ainakin meillä sen verran iso asia ettemme sitä tee tunnin parin miettimisen ja haahuilun jälkeen. Ensin mietitään mihin on varaa, sitten mitä tarvitaan jos tarvitaan ja taas mietitään vielä rahat uudelleen. Vasta kun asiat on mietitty huolellisesti, lähdetään autokaupoille. Sieltäkin voi tulla ilman uutta autoa takaisin... Ihan yhtä pöllöjä olette molemmat, joten siinähän toisianne syyttelette niin kauan kunnes fiksumpi joustaa.
Et sitten vaikeammin voinut kirjoittaa? Olisi huomattavasti helpottanut lukemista ja ymmärtämistö jos olisit kirjoittanut että "meillä oli ennen Toyota, vaihdettiin se nissaniin, mutta ostettiin sen jälkeen vielä liian kallis audi"
Ja ylipäätään tuo autosekoilu oli turha ja vaikeasti ymmärrettävä ja vei mielenkiinnon pois itse ongelmasta, joka siis oli tuo tappioiden tasapuolinen maksaminen?
Omassa parisuhteessani pistämme kaiken suurinpiirtein puoliksi, niin menot ja tappiot. Ei meillä puhuta sijoittamisesta ja osuuksista kun on yhdessä jotain ostettu, se kummalla sattuu olemaan enemmän rahaa saattaa maksaa enemmän mutta kyllä se joskus lopulta tasaantuu. Joten kyllä mielestäsi miehen ajattelu on vähintään kummallista.
Tajusin juttusi.
Kumpikin teitte virheitä, mutta tosiaan mies nyt purkaa turhautumista sinuun.
Minuakin ärsyttää miehesi.
Apua tarviit kyllä muuhunkin kuin autokauppoihin. Jos te riitelette samalla tavalla kuin kirjoitat niin kohta yksi riitelee kivestä ja toinen puskasta..
Hahaa! :-D Tämä ap:n kirjoitus on mainio esimerkki huonosti ja mahdollisimman epäselvästi kirjoitetusta tekstistä. Siitä ei saanut urpokaan selvää, eikä pitemmälle luettuaan edes halunnut saada selvää, vaan kaikki luovuttavat viimeistään puoleen väliin päästessään. Ja jos joku tekstin loppuun asti kahlasi, oli lopussa unohtanut jo alun. Ei siis näin kiitos!
No ainakin nrot 4 ja 5 tajusivat. Kirjoitin tunnekuohussa ja tiesin kyllä että pitkä teksti ja vaatii keskittymistä. Ei tota parilla lauseella saa selitettyä, pahoittelut. Mä oon vähän järkyttynyt kun on hänessä hyviäkin puolia ja en ollut ajatellut hänestä luopua mutta tämä on hankala asia. En mä tiedä mitä mä teen jos ei saada sovittua ja en saa ukkoa ymmärtämään että se on väärässä. Erotako tässä pitää. Jos ei päästä sopuun ja jatketaan yhdessä oloa niin en hanki mitään yhdessä ellei alkupääoma ole saman verran ni ei tule väärin ymmärryksiä. Mies haluaisi käydä osakekauppaa, käyköön sitten yksin mä en laita latiakaan ellei tähän miten voitot ja tappiot jaetaan jos alkupääoma molemmilla eri saada selvyyttä.
[quote author="Vierailija" time="20.04.2014 klo 19:35"]
Apua tarviit kyllä muuhunkin kuin autokauppoihin. Jos te riitelette samalla tavalla kuin kirjoitat niin kohta yksi riitelee kivestä ja toinen puskasta..
[/quote] Ihan samaa ajattelin! :)
Miks te ostatte yhteisen auton jos kuitenkin omat rahat?
Ja miksi tarviitte kaksi autoa jos olet pitkäaikaissairas ja ei mitään tietoa töihinpaluusta? Ehkä elokuussa...
Mies sijoitti rahansa autoon ihan vapaaehtoisesti. Ja pitäis kai sen miehenkin tietää, että tilanne voi muuttua ja sun rahat olla vähissä, jolloin hän joutuu maksamaan autoa enemmän. Joten miksi se kitisee, ei sitä kukaan pakottanut auton vaihtoon? Kai se mies nyt itsekin ymmärtää että jos lähtee autokaupoille niin silloin pitää myös itse miettiä mihin lähtee mukaan ja onko rahaa vai ei.
Kumpikin taisitte hätäillä, ettekä miettineet asiaa ja rahatilannetta etukäteen. Turha syytellä toinen toistaan, kun olette kumpikin mokanneet.
Miestä ärsyttöö kun annot ymmärtää että sulla oli säästössä enemmänkin sitä tuohta. Nyt aikuisen pitäisi jo asennoitua tilanteeseen paremmin ja lopettaa itkemästä menneitä. Kovin bisneshenkiseltä suhteenne toki tuntuu voitontavoitteluineen ja tappioineen.
[quote author="Vierailija" time="20.04.2014 klo 19:41"]Miks te ostatte yhteisen auton jos kuitenkin omat rahat?
Ja miksi tarviitte kaksi autoa jos olet pitkäaikaissairas ja ei mitään tietoa töihinpaluusta? Ehkä elokuussa...
[/quote]
Samaa mietin.
Ja mitä hemmettiä tuo selitys noista osakekaupoista taas oli? Täysin irrelevanttia ja kirjoitustaidotonta.
[quote author="Vierailija" time="20.04.2014 klo 19:38"]No ainakin nrot 4 ja 5 tajusivat. Kirjoitin tunnekuohussa ja tiesin kyllä että pitkä teksti ja vaatii keskittymistä. Ei tota parilla lauseella saa selitettyä, pahoittelut. Mä oon vähän järkyttynyt kun on hänessä hyviäkin puolia ja en ollut ajatellut hänestä luopua mutta tämä on hankala asia. En mä tiedä mitä mä teen jos ei saada sovittua ja en saa ukkoa ymmärtämään että se on väärässä. Erotako tässä pitää. Jos ei päästä sopuun ja jatketaan yhdessä oloa niin en hanki mitään yhdessä ellei alkupääoma ole saman verran ni ei tule väärin ymmärryksiä. Mies haluaisi käydä osakekauppaa, käyköön sitten yksin mä en laita latiakaan ellei tähän miten voitot ja tappiot jaetaan jos alkupääoma molemmilla eri saada selvyyttä.
[/quote]
Osakekaupat teette erillisinä. Avatkaa molemmat vaikka nordnettiin tilit ja ostatte omat osakkeet. Kannattaa keskustella uudestaan miten raha-asiat toimivat teidän perheessä. Ja ehkä jopa sopia säännöt uudestaan.
uppista.