MITEN erosta kerrotaan 11v lapselle? Itkettää jo ajatuskin :(

No, kun kerrot lapsellesi, niin et tosiaan ala siinä tilanteessa omaa tuskaasi itkemään!! Olet siinä lasta varten siinä tilanteessa. Ei toki tarvi kylmästi kertoa! Vaan et vaan nosta omaa tuskaasi esille niin ettei lapsi osaa reagoida omine tunteineen mitenkään... Voi laittaa lapsen jumiin pitkäksi aikaa ja tulla elinikänen trauma, jos joutuu tilanteessa äitiään lohduttamaan eikä toisinpäin. lapsi silloin hautaisi omat tunteensa asiasta ikuisiksi ajoiksi, mutta oirehtisi, koulumenestys kärsii yms yms...

 Voitha kysyä vaikka koulupsykologilta lapsen koulusta, miten asia kannattaa lapselle kertoa?!?

varaudu siihen, että oikeesti miehesi ei ole valmis kohtaamaan lastanne asian tiimoilta... Anteeksiantamatonta, mutta nyt sun on vaan pakko siivota miehesi aiheuttamat paskat! Tsemppiä!!

Laita mies kertomaan. Häivy itse paikalta.

En tietenkään itke tuskaani lapselle! Siksi juuri kysyinkin että miten tällainen asia kerrotaan ja minkä sanon syyksi kun en voi totuutta kertoa? Ap

Sano miehelle että teidän tulee kertoa se yhdessä Lapselle, ei ole ainoastaan sinun tehtäväsi, varsinkaan tässä tilanteessa.

Kerrot asian lapselle, mutta ole positiivinen. Älä kuormita lasta. Vaikka ero on aikuiselle vaikea, lapsi selviää kyllä, jos siihen ei liitetä vanhempien ahdistusta.

Kerrotte asian lapselle yhdessä. Sen verran täytyy miehestä nyt löytyä aikuista. Saattaa joutua samalla miettimään ensimmäistä kertaa, millaisia seurauksia omalla toiminnalla oikeasti on. Mutta tärkeintä on tietenkin, että lapsi saa tilaa omille tuntilleen ja kysymyksille, jos niitä nyt edes osaa ensi alkuun kysyä. On tärkeää, että lapsi ymmärtää, että kyse on teidän aikuisten välisestä asiasta, eikä hänessä ole minkäänlaista syytä asiaan. Ja että pystte molemmat edelleen hänen vanhempinaan - sitähän ei ero muuta!

Meillä saman ikäinen lapsi. Jos tuollainen tilanne tulisi, kyllä se olisi miehen tehtävä ihan itse kertoa asiasta. Jos lapsi kyselisi jotain, sanoisin että kysy isältäsi/soita isällesi.

Mun mies on kyllä on niin fiksu, että vaikka ero tulisi niin aina lapsen parasta ajattelisi ja varmaan olisi hommat lapsen kannalta jo miettinyt etukäteen järjestykseen.

Höh! Siis että äidin pitää lapselle esittää, ettei tunnu missään? Ihan järjetöntä.

Minkälaisia asioita lapselle pitää kertoa eron syistä vai pitääkö mitään? En itsekään tiedä syytä paitsi se toinen nainen,ei siitä nyt ainakaan voi mitään lapselle sanoa? Eli mun täytyy joka tapauksessa valehdella sille lapselle? Ap

No sillä minä aloitin viestini, kun ajattelin, että hajoat kuitenkin kun alat kertomaan lapselle, sun viestin otsikosta saattoi saada kuvan, että "ajatuskin jo itkettää, että joudun lapselle kertomaan".. Että itke etukäteen etkä siinä tilanteessa sitten..

eron syyksi voit sanoa, että aikuisten välillä on aina lapsesta riippumaton erityinen suhde. Mutta nyt on käynyt niin, että isän ja äidin välinen rakkaus ei ole ollutkaan niin vahvaa kuin pitäisi ja isä haluaa siksi muuttaa pois kodista tms. ei kannata sanoa aluksi ainakaan kumman "vika"on ollut eli kumpi ei enää rakasta toista tms.

Aluksi vain se, mikä suhteenne tilanne nyt on. 11 v onneksi ymmärtää jo hieman käsitteellisempää kiletä. Vaikka mieli tekisi niin älä syytä isää mistään. Varmaan se paljastuu luonnollisesti myöhemmin, että kumpi on oikeen ollut se eroa haluava osapuoli vanhemmissa, mutta mitä vähemmän yksityiskohtia kerrot lapselle alkuun niin sen parempi. Ainoa mitä tarvii kertoa on vaan se fakta, että isä ja äiti ei enää rakasta toisiaan ja isä muuttaa pois kotoa tms.  Yksi asia kerrallaan kun kertoo niin laps ehtii prosessoida asiaa. 

T2

Ja ehkä on helpompaa pitää positiivisuutta yllä. 

Eli "Isä ja minä olemme ajatelleet asiaa paljon, ja tässä vaiheessa elämää olemme päättäneet lopettaa tämän avioliiton ja erota. Meillä on ollut ihana avioliitto, ja ennenkaikkea meillä on upeat lapset. "

Ja sitten eteenpäin, eli selität seuraavat tapahtumat, eron, isä muuttaa muualle, tavaroita häviää, isä perustaa uuden kodin ja sinäkin ehkä jossain vaiheessa haluat uuden aikuisen suhteen. 

Lapsen elämässä on tärkeää tietää faktat tapahtumista eli esim päivä, jolloin isä muuttaa pois, tavarat, jotka joku (kuka?) kantaa kodista pois isän uuteen asuntoon, milloin isä soittaa ja tapaa, milloin pääsee tutustumaan isän uuteen henkilökohtaiseen rakkauteen, onko lapsia joiden kanssa pitää tutustua lähemmin kuin vain tuttuina jne jne. 

Kerro tarkkaan kaikki faktat tyyliin "maanantaina tulee pakettiauto hakemaan nämä laatikolliset näitä tavaroita isille, sitten me järjestellään yhdessä meidän tavarat uudelleen kaappeihin ja katsotaan pitääkö mennä ostamaan lisää. " "Perjantaina isä soittaa sinulle ja sopii viikonlopusta, sunnuntaina tulet kotiin kello kuusi ja menet kylpyyn. "

Tilanne on vaikea kaikille, mutta aikuisten on otettava vastuu ja taattava lapsille selkeys siitä että homma on hanskassa ja aikuiset tietävät mitä seuraavaksi tapahtuu. 

Lapselle voi myös kertoa, että tuntee tilanteen vaikeaksi ja siksi joskus itkettää tai raivostuttaa... mutta loppujenlopuksi kaikki kyllä ihan varmasti järjestyy. 

Lapsen isä ei saa liueta kuvioista vaan pitää olla lapsensa isä myös eron jälkeenkin vaikka olisi vuosisadan rakkaustarina meneillään. Miehellä pitää olla sen verran munaa että istuu alas yhdeksi illaksi ja kertoo lapselle mistä hänet jatkossa tavoittaa, koska nähdään ja mitä ja milloin tehdään yhdessä. Lapsi ei ole ottamassa eroa kummastakaan vanhemmasta.