Onko farmaseutti kommentoinut teidän lääkkeitä?

Vierailija kirjoitti:

Nukahtamislääkkeistä kokivat yhdessä vaiheessa asiakseen saarnata joka kerta. Ikäänkuin heitä olisi harmittanut että lääkäri oli ne määrännyt. Oli varmaan joku ohjeistus tällaiseen, nyt en ole samaa kokenut.

Nythän tiedetään, että ne tekevät pysyviä vaurioita pääkoppaan. Ehkä heille ei makseta siitä, että kertoavt, kun kassavirta hidastuu kaikesta "turhasta"?

https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/poliisi-viljakuormien-pil…

Vierailija kirjoitti:

Oon huomannu että miesfarmaseutit on yleensä asiattomampia.

Oma kokemukseni että naiset. Törkeää "palvelua" saanut.

Apteekin kassa kerra päätti päivitellä sitä et ostan raskaustestin. Kyseessä oli tuttu joka luuli et se ois häne asiansa. No ei ollu ja pistin palautetta jälkikätee asiasta välittämättä et tuttu tajuaa et kuka pisti. Osaapa olla toivottavasti jatkossa asiallinen oli asiakas tuttu tai ei.

Kannattaa tilata netistä reseptilääkkeetkin. Näin teen itse nykyään eikä tarvitse asioida törkeiden ja ammattitaidottomien ihmisten kanssa.

Kerran oli lähinnä huvittava tilanne kun ostin kissalle kipulääkettä (ell määräämää) apteekista. Mulla olisi ollut vähän kiire kun jouduin jo jonottamaan pitkään. Farmaseutti alkoi pähkäilemään että mitenkähän saan annettua lääkkeen kissalle kun se annostellaan tippoina ja on tosi pahanmakuista. Yritin sanoa että pitää kotona miettiä millä keinolla sen parhaiten saisi annettua että pääsisin lähtemään, mutta farmaseutti vain jäi jankuttamaan eri lääkkeenantokeinoista ja siitä miten hankalaa kissalle on lääkkeitä antaa. Tuntui että se tilanne kesti tosi pitkään ja mitään järkevää lopputulemaa ei tullut :D

Yskin 2 kk ja ravasin lääkärissä. Sain yskänlääkettä - sitä kolmiolääkettö lopuksi. Apteekissa ehdotettiin että en varmaan tarvitse sitä kun on huumaavaa.

Hyviä huomioita on farmaseuteilta tullut. Heillä on vuosien koulutus alalle ja tuntevat lääkkeet paremmin kuin lääkärit... Että jos farmaseutti ihmettelee jotain asiaa lääkityksessäni, kuuntelen kyllä.

Ei, vaikka olisi pitänyt. Söin akneen lääkitystä ja sain hammaslääkäristä antibiootin, jonka ohjeessa luki kiellettynä aineena tuo aknelääkitys.

Mun äiti oli farmaseutti ja muistan miten tuskainen hän oli kun jälkiehkäisypillerit tulivat aikoinaan käsikauppaan. En tiedä, miten asia nykyään on, mutta silloin piti pitää joku ihmeellinen info-/valistuskeskustelu lääkkeen hakijalle, ja äitini koki sen ihan kauheana moralisointina. Mutta pakko oli, vaikka siihen ei ollut oikein mitään tilaakaan, siinä vaan sitten kaikkien muiden asiakkaiden kuullen suunnilleen piti ripitää se asiakas, että mitäs tuli tehtyä.

En ole koskaan saanut huonoa palvelua farmaseutilta, muutaman kerran ovat huomanneet ja selvittäneet lääkärin virheet apteekissa, saattaapa olla, että ovat pelastaneet henkeni.

Joudun käyttämään kohtauslääkettä tavallista isompaa annosta ja usein, joten haen lääkettä sitten aika usein lisää. Ihan siis neurologin määräyksestä tämä käyttö ja ehkä kolmannella kertaa jo teen valituksen farmaseutista, joka tiedustelee josko minulla on lääkepäänsärky. Ei tuntunut uskovan, kun asiallisesti kerroin, että asia on selvitetty ja poissuljettu, mutta näillä lääkkeillä tällä erää.

Ei nyt varsinaisesti, neuvottu vaan. Esim tyroksiinia kun olin hakemassa lisää, neuvottiin että niitä saa kyllä 75mikrogramman pillereinä ettei tarttisi 25 mikrogramman pillereita montaa päivässä napsia. Mutta mulla vasta haettiin oikeaa annoskokoa niin en heti lähtenyt lääkäriltä muutosta reseptiin pyytää.

Meitä farmaseuttejakin on niin monenlaisia ihmisiä, joillakin parempi tilannetaju kuin toisilla. Hankalaa on se, kun asiakkailla ei oikeastaan ole useinkaan käsitystä, että meillä on velvollisuus varmistaa lääkkeen oikeaoppinen käyttö. Silloin voi tulla tilanne, jossa asiakas kokee kyselyn/neuvonnan ärsyttävänä. Aina ei nähdä koneelta, onko lääke uusi vai mennyt jo pidemmän aikaa. Pidempiaikainen käyttökään ei takaa, että lääkettä on käytetty oikein. Viimeisin oli astmaatikko, joka oli jo vuosia niellyt kapselit, jotka oli tarkoitus inhaloida laitteella. Me ei siis todellakaan tiedetä, käytätkö juuri sinä lääkkeitäsi oikein, ennenkuin varmistetaan se.

Montaa asiaa siitä koneelta tulee tsekattua palvelun aikana, onhan apteekki monesti se viimeinen paikka, jossa lääkehoito tulee tarkistettua.

Asiakaspalvelutyö ei aina ole helppoa, kyllä tässäkin ammatissa voi kasvaa uloke otsaan ;)

Olin hakemassa kipulääkkeitä, ja farmaseutti alkoi tiuskimaan minulle, ettei lääkärin olisi pitänyt määrätä niitä siihen sairauteen, mikä reseptissä luki. Hän oli hyvin ahdistunut ja jos hän olisi voinut kieltäytyä myymästä lääkkeitä, varmasti olisi niin tehnyt. Luuli siis minua narkkariksi. Selitin käyttäväni kyseistä lääkettä tarvittaessa vain 1-2 kpl kuukaudessa ja että olin huolissani ehtisikö pakkaus mennä vanhaksi. Siksi kun hän toi pakkauksen, pyysin että hän katsoisi voimassaoloajan ja hän kertoi että sitä on 4 vuotta. Naurahdin tätä (niin pitkä aika, että enköhän ehtisi lääkkeet käyttää) ja siitäkin hän hirmu epäluuloisena kysyi että miksi nauran. 

No hyvin toimi syyllistäminen. Tuon jälkeen ei ole ollut puhettakaan, että olisin uskaltanut kyseistä lääkettä enää lääkäreiltäkään kysyä, kun silloin kerran on automaattisesti pelkkä narkkari.

Mun teinillä endo ja hirveät menkkakivut. On pilleritcja reseptikipulääkkeet. Sitten kun käsikauppapuolelta ostan panadolia, yritetään apteekissa "lapselle" myydä jotain pikkulasten panadolia. Vituttaa.

Nä "lasten"-lääkkeet vituttaa. 60kg teini ei paljoa hyödy jostain 20kg lapselle tarkoitetusta lääkkeestä. Mutkun lapsi...